Hyppää sisältöön

Pankkiunioni tiivistyy entisestään EU:ssa pian – suomalaispankeille voi langeta maksuja, jos niiden ulkomainen kilpailija ajautuu pahaan kriisiin

Euroalueen pankkien yhteinen kriisinratkaisurahasto saa uuden lisäpuskurin ensi vuoden alussa. Tarpeen vaatiessa Euroopan vakausmekanismista voidaan ottaa lainaa kriisipankin pelastamiseen. Edunvalvontajärjestö Finanssiala pelkää, että suomalaispankeilta peritään ylimääräisiä maksuja, jos niiden eteläeurooppalainen kilpailija ajautuu kriisin keskelle.

Euroalueen pankit ovat vuodesta 2015 asti kerryttäneet varoja yhteiseen kriisinratkaisurahastoon. Suomalaiset pankit ovat maksaneet siihen yhteensä reilu miljardi euroa, mikä on suunnilleen kaksi prosenttia rahaston kaikista tämänhetkisistä varoista. Arkistokuva Helsingin Mannerheimintiestä syyskuulta 2019. Kuva: Bengt Östling / Yle

Ensi vuoden alussa otetaan yksi askel kohti entistä tiiviimpää pankkiunionia. Euroalueen pankkien yhteisvastuu lisääntyy ja pankkien yhteinen kriisinratkaisurahasto saa lisäpuskurin, kun sen niin sanottu varautumisjärjestely tulee voimaan.

Jos rahaston varat eivät riitä ongelmapankin pelastamiseen, voi euroalueen yhteinen kriisinratkaisuneuvosto lainata jatkossa varoja Euroopan vakausmekanismista (EVM). Se on euroalueen valtioiden perustama rahoituslaitos, joka on aiemmin antanut hätärahoitusta vain jäsenvaltioilleen.

Kyse on jälleen yhdestä varasuunnitelmasta, jolla pyritään varmistamaan, ettei kaatuvien pankkien jaloilleen nostamisessa käytetä enää veronmaksajien ja valtioiden varoja. Kriisipankkien pelastamisesta koituvista maksuista vastaavat ensisijassa kriisipankin sijoittajat ja omistajat. Lasku voi kuitenkin lopulta kaatua euroalueen muiden pankkien maksettavaksi yhteisen rahaston kautta.

Rahoitusvakausviraston ylijohtaja Tuija Taos kuvaa uutta varautumisjärjestelmää merkittäväksi. Se kaksinkertaistaa pankkien kriisin ratkaisemiseen käytettävissä olevan lisärahoituksen, josta vastaavat euroalueen pankit.

– Järjestelmä lisää pankkiunionin uskottavuutta. Ensi vuonna kriisipankin uudelleen järjestelemiseen on tarpeen vaatiessa olemassa jopa noin 100 miljardia euroa pankkisektorilta kerättävää rahaa.

Alun perin varautumisjärjestelmä oli tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2024 alussa, mutta euroalueen valtiovarainministerit päättivät aikaistaa sitä kahdella vuodella viime marraskuussa.

Suomalaiset pankit maksaneet rahastoon yhteensä yli miljardi euroa

Euroalueen pankit ovat jo vuodesta 2015 asti kerryttäneet varoja yhteiseen kriisinratkaisurahastoon.

Suomalaiset pankit ovat maksaneet rahastoon yhteensä reilu miljardi euroa, mikä on suunnilleen kaksi prosenttia rahaston kaikista tämänhetkisistä varoista. Tänä vuonna suomalaispankit ovat maksaneet rahastoon noin 270 miljoonaa euroa.

Kriisinratkaisurahastossa tulee lopulta olla yksi prosentti euroalueen pankkien korvattavien talletusten yhteismäärästä. Taoksen mukaan summa saavutetaan muutaman vuoden kuluttua.

Rahastoon kerätyt maksut jaettiin aluksi kansallisiin lohkoihin niin, että suomalaispankkien vakausmaksut turvasivat muita suomalaispankkeja ja esimerkiksi espanjalaisten pankkien maksut muita espanjalaispankkeja. Kerätyt maksut ovat kuitenkin vuosi vuodelta siirtyneet yhteisvastuun piiriin. Esimerkiksi tämän vuoden alussa jo 82 prosenttia kaikista rahaston varoista on mahdollista käyttää minkä tahansa euroalueen pankin kriisin ratkaisemiseen. Vuodesta 2024 alkaen rahasto on täysin yhteisvastuullinen.

Vakaata pankkijärjestelmää pidetään toimivan talousjärjestelmän edellytyksenä. Siksi euroalueen pankkien kaatumisen varalle on tehty tarkat suunnitelmat. Kuva saksalaisesta Commerzbankista. Kuva: Mårten Lampén / Yle

Tämä yhteisvastuullisuuden lisääntyminen sekä aikaistettu varautumisjärjestelyn käyttöönotto ovat herättäneet Suomessa arvostelua.

Pankkien edunvalvontajärjestö Finanssiala ei pitänyt aikaistamista järkevänä. Finanssiala on huolissaan siitä, että eteläeurooppalaisia kilpailijoitaan paremmassa kunnossa olevat suomalaispankit joutuvat maksamaan eteläeurooppalaisten pankkien jaloilleen nostamisesta.

Näin käy siinä tapauksessa, jos rahaston varoihin turvaudutaan ja se täytetään uudelleen ylimääräisillä maksuilla. Jos yhteinen kriisinratkaisuneuvosto ottaa lisäksi lainaa Euroopan vakausmekanismista, sekin tietänee lisämaksuja, koska pankit maksavat lainan yhdessä takaisin.

Pankeilta tullut hyviä tuloksia, ovatko huolet hälvenneet?

Pandemian alkuvaiheessa Etelä-Euroopan maiden pankkeihin liittyi erityinen huoli siitä, miten ne selviäisivät koronaviruksen aiheuttamista ongelmista. Etelä-Euroopan maissa on eniten niin sanottuja järjestämättömiä lainoja eli lainoja, joita ei todennäköisesti pystytä maksamaan takaisin. Ne tietävät pankeille luottotappioita.

Tuoreimmat tulostiedot suurimmista pankeista ovat ainakin jossain määrin huojentavia. Pahimmat pelot pandemian synnyttämästä pankkikriisista eivät toistaiseksi ole toteutuneet. Monet Etelä-Euroopan suuret pankit ovat raportoineet ennakoitua parempia tuloksia.

Finanssialan johtava lakimies Olli Salmi ei kuitenkaan vielä huokaise helpotuksesta.

Hänen mukaansa tulokset eivät tällä hetkellä anna todellista kuvaa pankkisektorin tilanteesta, sillä useissa euroalueen maissa on otettu pandemian ajaksi käyttöön erilaisia tukitoimia, kuten lyhennysvapaita.

Italian, Ranskan ja Espanjan suurimpien pankkien nettotulokset ovat olleet parempia kuin analyytikot ennakoivat. Myös espanjalaisen Santanderin tulos oli toisella vuosineljänneksellä ennakoitua paremmin. Kuva: Alberto Sibaja Ramirez / AOP

– Meidän tulisi odottaa, että eteläeurooppalaisten pankkien asiakkaiden maksukyky selviää ja saadaan tietää, onko sieltä tulossa luottotappioita. Kun tämä on selvillä, pankit pitäisi laittaa kuntoon. Sitten kun pankit ovat kunnossa ja ollaan samalla viivalla, on reilua lähteä yhteiseen taakanjakoon, Salmi sanoo.

Ongelmana on menettelyn liian vähäinen käyttö

Vakaata pankkijärjestelmää pidetään toimivan talousjärjestelmän edellytyksenä. Siksi euroalueen pankkien kaatumisen varalle on tehty tarkat suunnitelmat. Pankit ovat markkinoiden kautta hyvin verkottuneita toisiinsa ja yhden pankin ongelmat heijastuvat nopeasti laajalle.

Koko Euroopan pankkiunionin kantava ajatus on, ettei veronmaksajien ja valtioiden tule käyttää varojaan pankkien pelastamiseen kuten tehtiin reilun kymmenen vuoden takaisessa finanssikriisissä. Mutta pitävätkö suunnitelmat tosipaikan tullen?

Pankkien saneeraussuunnitelmaa eli niin sanottua resoluutiomenettelyä on tarkoitus käyttää, jos pankin kaatumisen arvioidaan synnyttävän laajoja ongelmia. Päätöksen tästä tekee Brysselissä sijaitseva yhteinen kriisinratkaisuneuvosto SRB.

Menettelyä on sovellettu vain kerran, espanjalaisen Banca Popularin toiminnan uudelleen järjestelemiseen vuonna 2017. Pankkien yhteistä kriisinratkaisurahastoa ei ole käytetty koskaan. Sen sijaan kriisipankkien ongelmia on ratkottu kansallisesti.

Valtiovarainministeriön rahoitusmarkkinaosaston päällikkö Pauli Kariniemi ei ole ensisijassa huolissaan siitä, että sijoittajavastuuseen ja sitä täydentävään rahastoon perustuvaa järjestelmää aletaan käyttämään uuden lisäpuskurin myötä ahkerammin.

Huoli on Kariniemen mukaan ainakin tähän mennessä ollut päinvastainen.

– Menettelyä ei ole käytetty vaan pankkiongelmia on päädytty useissa tapauksissa hoitamaan vanhaan tapaan veronmaksajien rahoilla tai ongelmia ei ole ryhdytty määrätietoisesti siivoamaan. Tämä ei välttämättä ole yhteiskunnan kannalta kaikkein tehokkain tapa pankkisektorin ongelmien ratkaisussa, hän sanoo.

Maailman vanhimmaksi toiminnassa olevaksi pankiksi tituleeratun italialaisen Monte dei Paschin tuoreimmat stressitestitulokset olivat heikot. Italian pääministeri Mario Draghi työskentelee hartiavoimin ratkaistakseen pankin kohtalon. Italian valtiolla on pankista enemmistöomistus, josta sen on päästävä eroon. Kuva: EPA / MATTIA SEDDA

Toisaalta pankkien kriisinratkaisujärjestelmän ja sen rahoituksen olemassaolo ovat tärkeitä, vaikka niitä ei käytettäisikään usein. Jo tieto siitä, että pankkijärjestelmä kestää iskuja, rauhoittaa markkinoita ja tuo vakautta, sanoo Rahoitusvakausviraston ylijohtaja Tuija Taos.

Vuoden alussa voimaan tulevasta varautumisjärjestelystä ja euroalueen pankkien yhteisvastuullisuudesta on päätetty jo vuonna 2013. Myös Suomi antoi niille tuolloin tukensa.

– Järjestelmästä voi syntyä suomalaisille pankeille ja niiden asiakkaille kustannuksia, mutta on niinkin, että ajan myötä myös Suomessa voi syntyä pankkiongelmia ja voimme hyötyä tällaisesta järjestelmästä, Kariniemi sanoo.

Lue lisää

Pahin ei toteutunutkaan koronapandemiassa, pankkikriisiltä vältyttiin – Etelä-Euroopan isot pankit takovat nyt ennätystulosta

Pankkien yhteisvastuu EU:ssa lisääntyy – "Suomi haluaa, että pankkijärjestelmä huolehtii omista virheistään", Matti Vanhanen sanoo

Suosittelemme sinulle