Valtakunnallinen muistomerkki evakoiksi joutuneille paljastettiin lauantaina Lahdessa.
Patsaan paljastuksen suoritti eduskunnan Karjala-kerhon puheenjohtaja ja Hämeen vaalipiirin kansanedustaja Sanni Grahn-Laasonen (kok.).
– On luonnollista, että patsas on Suomen evakkopääkaupungissa eli Lahdessa.
Patsasprojektin taival on ollut pitkä ja kivikkoinen. Kaupunki vetäytyi projektista, joten se piti rahoittaa keräyksellä ja lahjoituksilla ja patsaan sijoituspaikkakin vaihtui. Patsashanke sai valtionavustusta.
Evakkopatsas sijaitsee Hennalan entisellä kasarmialueella Komentajanpuistossa.
– Tämä ei ole ohikulkupaikka, vaan tänne pitää tulla varta varten. Paikka on hyvä ja rauhallinen, sanoo Lahden Karjalaseuran ja patsastoimikunnan puheenjohtaja Raimo Koukonen.
Alkusysäyksenä patsashankkeelle toimi Pekka Asikaisen vuonna 1987 valmistama kipsinen pienoismalli, joka löydettiin vajaat kymmenen vuotta sitten.
Pronssisen evakkopatsaan on tehnyt kuvanveistäjä Reijo Huttu.
Yli 80 vuotta sitten Suomeen asutettiin lähes puoli miljoonaa Karjalan evakkoa.
– Lahdessa oli tuolloin noin 26 000 asukasta. Töitä oli, mutta asunnot olivat tiukassa, arvioi Koutonen.
Lue lisää:
Evakkopatsaan rakennus alkoi Lahden Hennalassa
Korona viivyttää Lahden Evakkopatsaan valmistumista – siirtyy vuodella