Hyppää sisältöön

Evakkopatsaan pitkä taival päättyi juhlaan – muistomerkki paljastettiin Lahdessa

Valtakunnallinen evakoiden kunniaksi rakennettu muistomerkki sijaitsee entisellä kasarmialueella Lahden Hennalassa. Varat patsaaseen kerättiin lahjoituksina ja yrityksiltä.

Veistos jossa kolme ihmistä seisoo. Veistos puistossa, ihmisiä ympärillä.
Evakkopatsaan paljastus keräsi yleisöä, vaikka välillä satoi rankasti vettä. Kuva: Petri Niemi / Yle
Petri Niemi

Valtakunnallinen muistomerkki evakoiksi joutuneille paljastettiin lauantaina Lahdessa.

Patsaan paljastuksen suoritti eduskunnan Karjala-kerhon puheenjohtaja ja Hämeen vaalipiirin kansanedustaja Sanni Grahn-Laasonen (kok.).

– On luonnollista, että patsas on Suomen evakkopääkaupungissa eli Lahdessa.

Patsasprojektin taival on ollut pitkä ja kivikkoinen. Kaupunki vetäytyi projektista, joten se piti rahoittaa keräyksellä ja lahjoituksilla ja patsaan sijoituspaikkakin vaihtui. Patsashanke sai valtionavustusta.

Evakkopatsas sijaitsee Hennalan entisellä kasarmialueella Komentajanpuistossa.

– Tämä ei ole ohikulkupaikka, vaan tänne pitää tulla varta varten. Paikka on hyvä ja rauhallinen, sanoo Lahden Karjalaseuran ja patsastoimikunnan puheenjohtaja Raimo Koukonen.

Alkusysäyksenä patsashankkeelle toimi Pekka Asikaisen vuonna 1987 valmistama kipsinen pienoismalli, joka löydettiin vajaat kymmenen vuotta sitten.

Ihmiset kannattelevat punamustia ja suomen lippua. Veistos keskellä puistoa, yleisöä veistoksen ympärillä
Evakkopatsas ja lippuvartio. Kuva: Petri Niemi / Yle

Pronssisen evakkopatsaan on tehnyt kuvanveistäjä Reijo Huttu.

Yli 80 vuotta sitten Suomeen asutettiin lähes puoli miljoonaa Karjalan evakkoa.

– Lahdessa oli tuolloin noin 26 000 asukasta. Töitä oli, mutta asunnot olivat tiukassa, arvioi Koutonen.

Lue lisää:

Evakkopatsaan rakennus alkoi Lahden Hennalassa

Korona viivyttää Lahden Evakkopatsaan valmistumista – siirtyy vuodella

Lahden Evakkopatsas pystytetään Hennalaan

Toimikunta ei taivu kilpailuun – evakkopatsaalle aletaan etsiä kotia yksityiseltä maalta tai Lahden naapureista

Karjalaisten evakuointi ja kaupungistuminen muuttivat suomalaista geeniperimää – väestön sekoittuminen eri puolilla maata vauhdittui

Kun evakot tulivat 80 vuotta sitten, osa sai hyvän vastaanoton, osa joutui huonosti kohdelluksi ja vaikeni vuosikymmeniksi

Suosittelemme sinulle