Hyppää sisältöön

Evakkopaččahan pitky dorogu vei pruazniekkah – mustomerki avattih Lahtes

Valdukunnalline evakkoloin kunnivokse luajittu mustomerki sijaiččou endizel kazarmualovehel Lahten Hennalas. Dengat paččahah niškoi kerättih lahjoituksinnu da yrityksilpäi.

Evakkopaččahan avuandu keräi rahvastu, hos toiči vihmuigi äijäl. Kuva: Petri Niemi / Yle

Valdukunnalline mustomerki evakkoloin kunnivokse avattih suovattan Lahtes.

Paččahan avai parluamentan Karjala-kerhon paginanvedäi da Hämien valličuspiirin kanzanevustai Sanni Grahn-Laasonen (kok.).

– On luonnolline dielo, gu pačas on Suomen evakkopiälinnas, Lahtes.

Pačas-projektan dorogu on olluh pitky da kiviegi on tulluh vastah. Linnu lähti iäres projektaspäi, sendäh dengua pidi suaja kerävyksien da lahjoituksien vuoh. Paččahan sijaičendukohtugi vaihtui. Pačas-projektu sai valdivonavustustu.

Evakkopačas sijaiččou Hennalan endizel kazarmualovehel Komendajanpuustos.

– Tämä ei ole moine kohtu, kus astut siiriči, tänne pidäy tulla. Kohtaine on hyvä da rauhažu, sanou Lahten Karjalaseuran da pačastoimikunnan paginanvedäi Raimo Koukonen.

Virityksenny paččahan luajindah oli Pekka Asikaizen vuvvennu 1987 gipsas azuttu pieni malli, kudai löyttih vajuat kymmene vuottu tagaperin.

Evakkopačas da flaguvardivo. Kuva: Petri Niemi / Yle

Evakkopaččahan on luadinuh bronzas kuvanvestäi Reijo Huttu.

Lahten Karjalaseuran da pačastoimikunnan paginanvedäi Raimo Koukonen sanelou pačas-projektah näh. Pagizuttelou Mikko Tuomikoski.

Enäm 80 vuottu tagaperin Suomeh tuli elämäh läs puoldu miljonua Karjalan evakkuo Karjalan evakkoa.

– Silloi Lahtes oli nenga 26 000 eläjiä. Ruaduo oli, ga fatierua ei olluh äijiä, sanou Koutonen.

Evakkopatsaan pitkä taival päättyi juhlaan – muistomerkki paljastettiin Lahdessa 

Suosittelemme sinulle