Tasavallan presidentti Sauli Niinistön mukaan Afganistanin päätyminen rysäyksellä ääriliike Talibanin haltuun osoittaa sen, että länsimaat eivät onnistuneet tavoitteissaan rakentaa maahan demokraattista hallintoa ja yhteiskuntaa.
– Kai tästä se oppi väistämättä jää, että on aika vaikea viedä kokonaan uudenlaista yhteiskuntarakennetta ja ajattelua. Se vaatii sukupolvien ajan, ja tietysti Afganistanissa oli koko ajan toiminnassa ääriliike, joka oli hyvin varustettu, Niinistö sanoo Ylen haastattelussa maanantaina.
Ylen politiikan erikoistoimittaja Ari Hakahuhta kysyi Niinistöltä Mäntyniemessä, tekikö länsi virheen lähtiessään Afganistaniin noin 20 vuotta sitten tai tekikö länsi virheen nyt poistuessaan maasta.
– En puhuisi niinkään virheistä. Lopputulema on se, että siinä (lännen) tavoitteessa ei onnistuttu. Alunperinhän oli usko siitä, että tapahtumat kehittyvät hyvään suuntaan. Nyt törmäämme siihen seikkaan, että on äärimmäisen vaikeaa muuttaa kokonaista maata, Niinistö sanoo.
Niinistön mielestä on selvää ja kohtuullista, että Suomi antaa suojaa niille henkilöille, jotka ovat palvelleet suomalaisia Afganistanissa.
Niinistö kertoo olevansa huojentunut myös siitä, että maanantaiaamuna Kabulista pääsi lähtemään ensimmäinen lentokone, jossa oli 18 maasta evakuoitua Suomen kansalaista. Afganistanissa on kuitenkin yhä ainakin parikymmentä Suomen kansalaista.
Niinistön mukaan tilanteen välittömin seuraus lienee pakolaisvirta, joka suuntautuu ulos Afganistanista.
Presidentti arvioi, että ainakin osa pakolaisista suuntaisi kohti Eurooppaa, mutta siihen voi vielä mennä aikaa ja pakolaisten määrää on vaikea arvioida.
– Siinä kohtaa olemme sen kysymyksen äärellä, kuinka paljon Suomi ja Eurooppa kykenevät vastaanottamaan ja myöskin saavuttamaan sen tuloksen, että ihmiset kotiutuvat kunnolla.
Tällä hetkellä pakolaisvirran suunta näyttää Niinistön mukaan kuitenkin suuntautuvan ennemmin itään päin kuin länteen.
Toinen kysymys on hänen mukaansa se, millaisen roolin Taliban aikoo ottaa valtaan päästyään.
– Silloin viimeksi hallitessaan he pysyivät Afganistanissa ja tyytyivät ilmeisesti siihen, mutta tarjosivat kuitenkin eräänlaisen suojapaikan terroristeille. Jos tuo jatkuu, vaikutus Afganistanista ulottuu mahdollisesti koko maapallolle.
Niinistö ei kuitenkaan usko, että Afganistanin hallinnon muutoksella olisi suoria ja välittömiä seurauksia maailmanpolitiikan kuvioihin. Ajattelemaan tilanteessa panee Niinistön mukaan etenkin se, keihin Afganistanilla on jatkossa keskusteluyhteydet.
Niinistö mainitsee, että Kiina ja Venäjä ovat osoittaneet halua säilyttää keskusteluyhteyden ja ilmeisesti myös lähetystönsä maassa. Ongelmallisena hän näkisi tilanteen, jossa Afganistan olisi suljettu muusta maailmasta, mutta pitäisi keskusteluyhteyttä vain kyseiseen kahteen valtioon.
– Minä olen sitä mieltä, että jonkinlainen keskusteluyhteys – ei mikään diplomaattinen – on syytä pyrkiä rakentamaan ajan myötä, Niinistö tuumaa.