Tuliteriä maastoajoneuvoja, rynnäkkökivääreitä, tiedusteludrooneja ja taisteluhelikoptereita jäi Afganistanin maaperälle, kun Yhdysvaltain joukot lähtivät nopeasti maasta presidentti Joe Bidenin käskystä heinäkuussa.
Taliban on saanut haltuunsa amerikkalaisten huippukalustoa, kun Afganistanin hallituksen joukot ovat antautuneet. Viimeinen linnake Kabul kaatui viikonloppuna, kun Afganistanin hallinto luhistui ja ääriliike julisti sodan päättyneeksi.
Yhdysvaltain puolustusviranomainen vahvisti maanantaina, että Afganistaniin on jäänyt valtava asearsenaali. Viranomaisen mukaan Yhdysvaltain armeija ja tiedustelu eivät osanneet ennakoida, että hallituksen joukot antautuivat ja luovuttaisivat Talibanille kallisarvoiset aseet ja ajoneuvot.
Rahalla ei voi ostaa motivaatiota
Afganistanin jälleenrakentamisen erityistarkastaja (SIGAR) arvioi, että Yhdysvallat on sijoittanut 84 miljardia dollaria, eli noin 72 miljardia euroa Afganistanin armeijan ja poliisivoimien kouluttamiseen ja varustamiseen. Nyt amerikkalaiset asiantuntijat pohtivat kuumeisesti, miksi kaikista rahallisista panostuksista huolimatta hallituksen joukot kaatuivat Talibanin edessä.
Yhdeksi syyksi on esitetty, että Afganistanin joukoilla olisi ollut aseellista ylivoimaa suhteessa Talibaniin, mutta taistelumotivaatio puuttui.
– Rahalla ei voi ostaa taistelutahtoa eikä johtajuutta, sanoi puolustusministeriön tiedottaja John Kirby.
Armeijan entinen kenraaliluutnantti Doug Lute korostaa sodankäynnin moraalista puolta yli materialistisen. Hän osallistui sotastrategian laatimiseen George W.Bushin ja Barack Obaman hallintojen aikana.
– Moraali, kurinalaisuus, johtajuus ja yksilöiden yhteenkuuluvuuden tunne ovat ratkaisevampia kuin joukkojen tai varusteiden määrä.
Luten mukaan tässä suhteessa Taliban oli vahvempi. Kapinalliset onnistuivat pienemmällä joukkojen määrällä ja yksinkertaisimmilla aseilla nujertamaan hallituksen joukot.
Amerikkalaiset antoivat rahaa armeijan varustamiseen, mutta vain afganistanilaiset itse olisivat voineet tarjota joukoilleen moraalista perustaa, joka olisi ylläpitänyt taistelutahtoa.
Yksimielisyys näyttää vallitsevan siitä, että Bidenin ilmoitus lähdöstä käynnisti romahduksen.
Asiantuntijoiden mukaan Yhdysvaltain joukkojen nopeaa vetäytyminen antoi Talibanille etulyöntiaseman.
Puolustusministerinä presidentti Donald Trumpin hallinnossa toimineen Chris Millerin mukaan amerikkalaisilta oli naiivia toivoa, että hallituksen joukot pärjäisivät itsekseen. Varsinkin kun jo ennen huhtikuuta joukot olivat alakynnessä äärijärjestöön nähden.
– Nopea lähtö lähetti viestin Afganistanin joukoille, että heidät on hylätty, Miller sanoi.
Kun tuli tieto, että amerikkalaiset lähtevät, moni luovutti.
Korttitalo romahti
Joidenkin mielestä amerikkalaiset yrittivät yksinkertaisesti tehdä liikaa Afganistanissa. Sodankäynnin lisäksi USA yritti vakiinnuttaa demokratiaa maassa, jonka poliittinen järjestelmä on perinteisesti ollut korruptoitunut ja toiminut hyvä veli -periaatteella.
USA syötti rahaa sekä hallituksen joukkojen varustamiseen että sotilaiden palkoihin. Näin Afganistanin joukot olivat täysin riippuvaisia amerikkalaisten avusta ja rahaa päätyi myös korruption kautta johtajien taskuun.
Pitkäaikainen Afganistanin sota-analyytikko Anthony Cordesman toteaa, että USA:n ja liittolaisten joukot rakensivat Afganistanissa korttitaloa, jonka romahtaminen oli ainoastaan ajan kysymys.
Kuuntele myös Takaisin Pasilaan -podcast: Afganistanissa naisten oikeuksista dokumenttia tehnyt Zahra Karimy, 18, kertoo Talibanin uhkaavan naisten henkiä jo nyt.
Lue lisää:
Kirjeenvaihtajalta: Biden oikeasti jätti Afganistanin – kovalla ja kyynisellä tavalla