Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Bussien kyljessä, metrotunneleissa ja verkossa laajasti mainostettavaa kevytyrittäjyyttä tarjotaan vaihtoehdoksi monelle aloittavalle yrittäjälle. Laskutuspalvelut mainostavat kevytyrittämistä “huolettomana vaihtoehtona”, jonka avulla välttää “turhan byrokratian”.
Totuus ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen.
Kevytyrittäjyys ei ole vaihtoehtoinen yritysmuoto, vaan laskutuspalveluiden keksimä markkinointitermi. Kevytyrittäjällä tarkoitetaan tässä artikkelissa itsensätyöllistäjää, joka työskentelee yrittäjämäisesti, mutta jolla ei ole yritys- ja yhteisötunnusta eli y-tunnusta.
Tällainen kevytyrittäjä laskuttaa työnsä laskutuspalvelun kautta. Kevytyrittäjyydestä puhutaan muissakin tapauksissa. Esimerkiksi OP markkinoi kevytyrittäjyyspalvelua, jossa perustetaan toiminimi.
Puuseppä Heikkisen tapaus osoittaa erinomaisesti sen, kuinka Suomen lain mukaan jokainen henkilö on työelämässä joko yrittäjä tai työntekijä.
– Kevytyrittäjyys-termi voi olla harhaanjohtava. Meillä on Suomessa kaksi vaihtoehtoa, joko olet yrittäjä tai työntekijä, mitään kevytyrittäjyyden kaltaista välimallia ei ole, kommentoi Helsingin yliopiston työoikeuden dosentti, oikeustieteen tohtori Jaana Paanetoja.
Laskutuspalveluyrityksiä edustavan Uusi Työ Ry:n puheenjohtaja ja laskutuspalvelu FREE.fi -kevytyrittäjyyspalvelun toimitusjohtaja Joonas Tuompo sanoo, että jokaiselle laskutuspalvelun käyttäjälle tehdään selväksi, että he tekevät töitä yrittäjästatuksella.
Uusi Työ Ry:n tilastot osoittavat, että vuonna 2019 laskutuspalveluyrityksiin oli rekisteröitynyt 150 000 suomalaista. Ei kuitenkaan ole varmaa, kuinka moni käyttäjistä on aktiivisia. Kevytyrittäjyyttä on monilla aloilla kuten rakentamisessa, kulttuurialalla ja koulutuksessa. Myös julkisuudessa esillä olleista ruokaläheteistä osa on kevytyrittäjiä.
Yle selvitti kevytyrittäjä-ilmiötä ja löysi monta aiheeseen liittyvää haastetta. Ilmiöön liittyy muun muassa pakkoyrittäjyyttä, harmaan talouden riskejä sekä pakkotyösuhteita.
Esimerkkilaskelma näyttää tulot ja menot
Laskutuspalveluiden käyttäminen aiheuttaa Mankan kaltaisille kevytyrittäjille monesti paljon kuluja, jos vertailua tehdään toiminimiyrittäjään. Kevytyrittäjä nimittäin menettää useita veroetuja ja joutuu maksamaan osan tuloistaan laskutuspalveluille.
Kevytyrittäjyyden ja toiminimen menoista on tehty esimerkkilaskelma. Laskelma on tehty tamperelaisen 35-vuotiaan henkilön mukaan, sanotaan häntä vaikkapa Markukseksi.
Alla lasketaan, kuinka paljon rahaa Markukselle jää käteen jos hän laskuttaa 31 000 euroa vuodessa kevytyrittäjänä Ukko.fi-palvelun kautta tai jos hän laskuttaisi saman summan toiminimiyrittäjänä ilman laskutus- tai kirjanpitopalvelua.
Markukselle jää siis käteen toiminimiyrittäjänä lähes 3 500 euroa enemmän. Laskelmasta puuttuu vielä vähennysten vaikutus. Toiminimiyrittäjä pystyy vähentämään tekemistään hankinnoistaan arvonlisäverot ja vähentämään yritystoiminnan kustannuksia verotuksessa.
Kevytyrittäjän mahdollisuudet tehdä vähennyksiä henkilökohtaisessa verotuksessa taas ovat rajatummat. Toisaalta toiminimiyrittäjä joutuu joko itse huolehtimaan kirjanpidosta, käyttämään kirjanpitopalvelua tai etsimään tilitoimiston.
– Kevytyrittäjämallin on tarkoitus tarjota käyttäjälleen mielenrauhaa ja helppoutta, kertoo SLP Group Oy:n (Ukko.fi) toimitusjohtaja Sami Ranta.
Hän sanoo, että palvelu hoitaa automaattisesti kirjanpidon ja lisämaksuun sisältyy koulutusta sekä tapaturma-, vastuu- ja oikeusturvavakuutukset.
– Siinä kohtaa kun liikevaihto ylittää muutaman tonnin ehdotan yleensä asiakkaalle sitä, että kannattaisiko kuitenkin perustaa oma toiminimi, kertoo Uusyrityskeskuksen yritysneuvoja Mirja Taipale
Hänen mukaansa kevytyrittäjyys on monelle hyvä tapa kokeilla yrittäjyyttä, mutta ei sovellu päätoimiseen yrittäjyyteen kovin hyvin.
Taipale sanoo, että aina tärkeintä on miettiä, mikä on omaan tilanteeseen paras tapa tehdä liiketoimintaa ja että tapaa voi myös muuttaa. Voi esimerkiksi aloittaa kevytyrittäjänä ja siirtyä toiminimiyrittäjäksi myöhemmin. Vaihtoehtoja pohtiessa voi hakea asiantuntijanäkemystä sekä sparrausta esimerkiksi paikallisesta uusyrityskeskuksesta.
Laskutuspalveluita edustava Uusi Työ ry kertoo verkkosivuillaan olevansa “itsensätyöllistämisen ja kevytyrittäjyyden puolestapuhuja”. Yhdistyksen puheenjohtaja Joonas Tuompon mielestä kevytyrittäjyys on helppo ja turvallinen vaihtoehto.
– Monella on ollut aikaisemmin esimerkiksi toiminimi tai osakeyhtiö, mutta heitä ei kiinnosta hallinnolliset asiat, joten he päättävät alkaa käyttämään kevytyrittäjyyspalveluita, Tuompo kertoo.
Laskutuspalveluiden käyttäjistä osa on pakotettuja yrittäjiä
Laskutuspalveluiden käyttäjiin kuuluu Heikkisen lisäksi henkilöitä, joilta työnantaja on edellyttänyt laskutuspalvelun käyttöä. Osa työnantajista saattaa tarkoituksella pakottaa työntekijänsä käyttämään laskutuspalveluita, vaikka työsuhteen tunnusmerkit täyttyisivätkin. Tällä tavalla työnantaja haluaa välttyä työnantajamaksuilta kuten työeläkkeen maksamiselta.
Käytännössä tämä tarkoittaa työnantajan vastuiden ulkoistamista työntekijälle.
Yle pyysi nettisivuillaan ihmisiä kertomaan kokemuksiaan laskutuspalveluista. Vastauksia tuli 155. Selkeä enemmistö ilmoitti käyttävänsä laskutuspalvelua vapaaehtoisesti, mutta mukaan mahtui henkilöitä, joilta työnantaja oli edellyttänyt palvelun käyttöä.
Leipomossa työskennellyt vastaaja kertoo tienanneensa laskutuspalveluyrityksen kautta vähemmän kuin palkkatyössä. Työnantaja edellytti laskutuspalvelun käyttöä.
Tapaus ei ole ainoa laatuaan. Lounais-Suomen aluehallintoviraston työsuojelulakimies Aki Eriksson kertoo esimerkin kuulostavan valitettavan tyypilliseltä.
– Kaikista valitettavinta on, että tapaukset tulevat tietoomme liian myöhässä. Usein meidän päivystykseen tullaan vasta kun työsuhde on jo päättynyt, Eriksson kertoo.
Apua näennäisyrittäjyyteen kannattaisi hakea jo ajoissa esimerkiksi työsuojeluhallinnon neuvontapuhelimesta, Eriksson ohjeistaa.
Erikssonin mukaan laskutuspalvelut ovat suhteellisen tuore ilmiö, joka on tullut markkinatilanteeseen, jossa pakkoyrittäjyys oli jo kasvussa.
– En ole varma, ovatko laskutuspalvelut syy vai seuraus. Ne tulivat markkinatilanteeseen, jossa työllistäminen oli jo muuttumassa. Laskutuspalvelut kuitenkin helpottavat huomattavasti tällaisen näennäisyrittäjyyden syntymistä, Eriksson sanoo.
Toinen Ylen haastattelema henkilö työskentelee hoitoalalla ja kertoo joutuneensa pakolla myös kevytyrittäjäksi.
Ulkomaalaiset henkilöt ovat usein suuremmassa riskissä joutua näennäisyrittäjäksi, vahvistaa ulkomaalaisen työvoiman valvonnassa Etelä-Suomen aluehallintovirastossa työskentelevä Riku Rajamäki.
– Tämä ei ole kovin selkeää juridisesti suomalaisellekaan, joten henkilölle joka ei puhu suomea tämä on vielä epäselvempää, Rajamäki sanoo.
Rajamäki osaa kertoa myös esimerkkitapauksista. Kerran rakennusalalla ukrainalaisia työntekijöitä oli vaihdettu työntekijöistä kevytyrittäjiksi ilman, että työntekijöille itselleen olisi ilmoitettu.
Rajamäki myös sanoo, että alalle on alkanut muodostua myös pienempiä laskutuspalveluyrityksiä, joista osa on epäilyttäviä. Osan näistä yrityksistä koko toiminta saattaa liittyä yhteen yritykseen ja sen työntekijöiden kevytyrittäjyysjärjestelyyn.
– Uskon, että pieniä ja hämäriä toimijoita tulee alalle myös lisää, Rajamäki kommentoi.
Laskutuspalveluiden edustaja: Väärinkäytöksiä yritetään estää
Uusi Työ ry:n puheenjohtajan ja FREE.fi-laskutuspalvelun toimitusjohtaja Joonas Tuompon mukaan heidän jäsenyrityksensä tekevät paljon toimia väärinkäytösten estämiseksi.
– Olemme kouluttaneet asiakaspalvelumme työntekijät ymmärtämään työsuhteiden tunnusmerkistöä, Tuompo sanoo.
Tuompon sanoo, että työsuhteen tunnusmerkistö on selvä ja asiakassuhde voidaan lopettaa, jos laskutuspalveluja käytetään väärin. Ukko.fi-palvelun toimitusjohtaja Sami Ranta on samaa mieltä ja sanoo, että väärinkäytökset on myös helppo tunnistaa.
Pakkoyrittäjyyttä suurempi ongelma on Tuompon silmissä pakkotyösuhteet. Osa yrityksistä ei hänen mukaansa suostu ottamaan alihankkijoita, vaan pakottaa henkilöt työsuhteeseen.
– Usein taustalla on tilanne, jossa työnantaja ei tarjoa tekijälle täysiä työtunteja, mutta voi työsuhteen avulla asettaa kuitenkin kiellon tehdä töitä kilpailijoille, laskutuspalveluiden kattojärjestön puheenjohtaja kertoo.
Hänen mielestään suuri ongelma suomalaisessa sosiaaliturvassa on se, että työssäoloehtoa voi kerryttää vain yhteen kassaan kerrallaan joko työntekijän tai yrittäjän työttömyyskassaan.
– Mikäli henkilö tienaa kuukauden aikana yhteensä 2 500 euroa, mutta tekee puolet siitä työntekijän roolissa ja toisen puolen kevytyrittäjänä tai yrittäjänä, lasketaan työttömyyden sattuessa sen kuukauden bruttotuloksi vain toinen niistä, eli 1 250 euroa, Tuompo kommentoi. Hän haluaisi ottaa käyttöön yhdistelmävakuuttamisen, jolloin työssäoloehtoa kertyisi samaan aikaan sekä työntekijänä että yrittäjänä.
Verottaja: Maksujen pirstaloituminen lisää harmaan talouden riskejä
Laskutuspalveluihin liittyy myös harmaan talouden riskejä. Verottajan harmaan talouden selvitysyksikkö on aikaisemmin julkaissut selvityksen laskutuspalveluista ja niiden käyttäjistä. Selvityksessä todetaan, että “suurimpina laskutuspalveluiden käyttäjiin liittyvänä harmaan talouden riskinä on, että joka kymmenennellä heistä oli ulosottovelkaa ja 75 käyttäjää oli liiketoimintakiellossa.”
Veronmaksujen sirpaloituminen on ongelmallista, sanoo Verohallinnon harmaan talouden selvitysyksikön johtaja Janne Marttinen.
Laskutuspalveluyritykset avaavat mahdollisuuksia myös erilaiselle kikkailulle. Selvityksessä todetaan, että osa käyttäjistä saattaa käyttää useita laskutuspalveluita, jolloin he voivat hyödyntää samaa nollaprosentin tai alhaisen veroprosentin verokorttia usealla maksajalla ilman että tuloraja vastaa todellista vuosituloa.
Marttinen huomauttaa, että moni laskutuspalveluita käyttävä hyötyy palvelusta ja ne voivat vähentää hallinnollista taakkaa. Hän haluaisi selkeyttää sitä, miten viranomaiset soveltavat sääntöjä kevytyrittäjiä kohtaan. Erityisesti yrittäjäroolin ja työntekijäroolin selkeyttäminen olisi tarpeellista. Tätä selvitetään nyt työ- ja elinkeinoministeriössä osana harmaan talouden toimenpideohjelmaa.
Onko kevytyrittäjä työntekijä vai yrittäjä?
Lainsäädäntö ei tunne kevytyrittäjää ja pahimmassa tapauksessa kevytyrittäjältä palvelun tilanneesta voi tulla haluamattaan oikeudellisesti kevytyrittäjän työnantaja.
– Pakottavasta työlainsäädännöstä johtuen tällainen riski on olemassa, työoikeuden dosentti Jaana Paanetoja kertoo.
Suomessa on pakottava työlainsäädäntö, mikä tarkoittaa että työlakiin liittyvistä asioista ei saa sopia työntekijän kannalta huonommin. Yrittäjän vastuita ei siis voi ulkoistaa työntekijälle.
– Esimerkiksi sellainen siirtymä, jossa työnantaja ilmoittaisi, että kaikista työntekijöistä tulee nyt kevytyrittäjiä kuulostaa hyvin epäilyttävältä. Jos tosiasiallisesti mikään ei työn tekemisessä muutu, niin työsuhde jatkuu yhä, Paanetoja kommentoi.
Suomen lainsäädännössä tärkeää on rajanveto yrittäjän ja työntekijän välillä. Tämä johtuu siitä, että yrittäjän velvollisuudet ja vastuut esimerkiksi eläkemaksujen ja vakuutusten suhteen ovat suuremmat kuin työntekijän.
Puuseppä Heikkisen tapaus osoittaa, millaisia epäselvyyksiä tästä saattaa syntyä. Monia laskutuspalvelun asiakkaita kohdellaan verotuksessa palkansaajina, mutta eläkkeiden ja työttömyysturvan osalta yrittäjinä.
Tuhkauurnia valmistava Heikkinen on nyt selkeästi työntekijä ollessaan työnvuokrausyrityksen palkkalistoilla, eikä hän joudu kantamaan yrittäjän vastuita.
Muiden kevytyrittäjien osalta tilanne saattaa kuitenkin olla yhä epäselvä.
Päivitys 1.9.2021. klo 21.32. Korjattu jutun otsikossa ollut virhe. Otsikossa oli virheellisesti 35 000 euron tulot, kun jutussa on kyse 31 000 euron tuloista.