Peruskouluikäisten koronavirusrokotukset ovat nostaneet vahvoja mielipiteitä puolesta ja vastaan. Kaikkein voimakkaimmin rokotusta vastustavien mielipiteet ovat tulleet esille Pelastetaan lapset -kampanjansekä kouluilla tapahtuneiden protestien muodossa.
Espoossa rokotevastustajia tuli peruskouluille vielä viime viikon perjantaina ja tämän viikon maanantaina. Henkilöt jakoivat maskeja ja rokotuksia vastustavia lehtisiä koulun lapsille ja muille alueella liikkuneille. Henkilöt poistuivat henkilökunnan ja poliisin kehotuksesta, kertoo Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen ylikomisario Jussi Päivänsalo.
– Mielipiteiden kertominen on totta kai sallittua julkisilla paikoilla, mutta koulujen alueelle meneminen ei ole asianmukaista, Päivänsalo sanoo.
Hänen mukaansa kaikkiin kouluihin liittyviin häiriöihin puututaan hyvin matalalla kynnyksellä. Päivänsalo ei halua lietsoa ilmiötä ja uskoo kyseessä olevan hyvin pieni määrä ihmisiä.
– He kokeilevat tällaista toimintaa ja lopettavat kun tajuavat, että kyseinen tie ei kanna pitkälle.
Espoon kaupunki julkaisi torstaina tiedotteen (siirryt toiseen palveluun), jossa tuomitsee kaikenlaisen koulujensa lapsiin ja henkilöstöönsä kohdistuvan painostuksen raskaasti. "Erityisen moitittavaa on, että painostus kohdistuu 12–15-vuotiaisiin nuoriin, jotka voivat kokea aikuisen painostusyritykset erityisen ikävinä tilanteina", tiedotteessa sanotaan.
– Pitkän urani ajalta en muista yhtään tällaista tapausta. Se on poikkeavaa ja outoa, että aikuisten ihmisten toimesta halutaan nuoriin kohdistaa tällaista, ylikomisario Päivänsalo miettii.
Poikkeavaa lapsiin kohdistuva vaikuttaminen on myös Helsingin yliopiston professori Esa Väliverrosen mielestä. Pitkään mediatutkijana julkista keskustelua tutkinut ja seurannut Väliverronen ei muista vastaavaa yhteiskunnallista väittelyä, joka olisi johtanut lapsiin kohdistuviin vaikutuskampanjoihin.
– Peruskouluikäisten rokottaminen vaikuttaa kärjistäneen keskustelua ja herättäneen aikaista kovempaa intohimoa rokoteasiaa kohtaan. Kun koululaisia alettiin rokottaa, tietyt tahot aktivoituivat entisestään.
Mediapeli rohkaisee rajuihin toimiin
Väliverrosen mukaan tämänhetkisessä somekeskustelussa näkyy erityisesti kansainvälisten mielipidevaikuttamiskeinojen rantautuminen Suomeen. Esimerkiksi kouluille protestien järjestäminen on tuttua Yhdysvalloista, jossa samankaltaista on tehty esimerkiksi rokotteiden ja aborttien vastustamisen yhteydessä. Suomessa koulut on perinteisesti jätetty mielenilmausten ulkopuolelle.
Väliverrosen mukaan tällaisiin toimiin valmiita ihmisiä on Suomessa hyvin vähän, ja on hyvin epätodennäköistä, että kampanjoilla tai lehtisten jakamisella kouluissa muutettaisiin juurikaan yleistä mielipidettä koronarokotteista. Huomiota sillä kuitenkin saa.
– Eletään tietynlaisessa huomiotaloudessa, jossa halutaan kiinnittää ihmisten huomiota tiettyihin asioihin. Yksi keino siihen ovat tällaiset provokaatiot, joilla toivotaan saavutettavan lisää joukkovoimaa ja kannatusta.
Tämän takia vastuu on Väliverrosen mukaan myös medialla. Kouluprotestien tapaisista tapahtumista on pakko kertoa, mutta tapa pitää valita tarkoin. Väliverrosen sanoin asioita on turha lähteä paisuttelemaan, vaikka uusia käänteitä syntyy jatkuvasti.
Protestit eivät ole edes välttämättä pääasia. Kummallisimmassa välikädessä ovat pienen aikuisryhmän kohteeksi joutuvat lapset, jotka eivät välttämättä edes ymmärrä monimutkaista tilannetta.
– Voin hyvin kuvitella, että nuoret kokevat olonsa ahdistuneeksi tällaisen pommituksen keskellä, Väliverronen sanoo.
Julkisen keskustelun villit vuodet
Koronavuosina analysoitavaa materiaalia on kertynyt hyvin paljon, Väliverronen kertoo. Yksi erikoinen ilmiö lapsiin kohdistuvien vaikutusyritysten lisäksi on ollut viranomaisten ja terveydenhuollon edustajien mukanaolo vaihtoehtoliikkeissä, kuten Pelastetaan lapset-kampanjassa.
Viranomaisten ja valtion toimien kyseenalaistamisessa ei ole mitään uutta, mutta harvinaisempaa on, että sen tekevät ihmiset julkisen puolen asemista.
– Ainahan Esson baarissa on ollut vanhoja epäluuloisia äijiä. Lääkärien ja terveydenhuollon toimijoiden vetoomukset virallisia suosituksia vastaan herättävät ristiriitaisia tuntemuksia ja niillä voi jotain vaikutusta ollakin.
Tähänkin ilmiöön liittyy toinen uusi nettivääntöjen vivahde, mikä on Väliverrosen mukaan puolivillaisten tieteellisten artikkelien nousu. Tieteellisistä tutkimuksista on tullut dis- tai misinformaation lähde: somessa argumentteja muodostetaan vertaisarvioimattomien tutkimusten perusteella, ja huonolaatuiset tutkimukset jäävät nettiin pyörimään pienten ryhmien keskuudessa.
Väliverrosen mukaan tätä toimintaa tekee esimerkiksi Twitterissä pieni, mutta äänekäs ryhmä toimijoita. Osa lyttää koronan olemassaolon heikkojen tutkimusten perusteella, osa taas liioittelee koronatilanteen vakavuutta tulkitsemalla uutisia ja tutkimuksia mahdollisimman alarmistisesti.
Vaikka äänekkäimpiä ja toiminta-alttiimpia riitapukareita on vain vähän, vastakkainasettelu on silti somessa isosti esillä. Millä keinoin Suomessa säilyisi sopuisa keskustelukulttuuri koronapandemian joskus hellittäessä?
– Paljon riippuu poliitikoista. Suomessa poliittiset toimijat eivät ole koronan suhteen rakentaneet kampanjoitaan vastakkainasettelun kautta. Jos tätä ei jatkossakaan tapahdu, niin koronaan liittyvällä keskustelulla tuskin on kansaa jakavaa vaikutusta.
Toisaalta Väliverronen myös sanoo, että korona-aika on voinut opettaa.
– Ehkä tämä aika on terävöittänyt sitä, että tutkimuksiinkin pitää suhtautua analyyttisesti ja kriittisesti, ja että asiantuntijatkin voivat olla samasta asiasta eri mieltä.
Voit keskustella aiheesta perjantaihin 20.8.2021 kello 22:00 asti.
Lue lisää: