Videopelien avulla voidaan tänä päivänä kuntouttaa tekonivelleikkauksessa olleen polvi tai aivohalvauksen vaurioittamat hermoradat. Pelejä voidaan käyttää myös arkisempien ongelmien ratkomiseen. Kuten silloin, kun itse arki on ongelma.
Näin on esimerkiksi kajaanilaisella 24-vuotiaalla Tapio Shnorolla. Hänellä on Asperger, joka näkyy muun muassa siinä, että arjen hallinta tuottaa päänvaivaa. Autisminkirjon diagnosointi on muuttumassa (Autismiliitto) Suomessa ensi vuonna, silloin esimerkiksi Asperger-diagnoosi poistuu käytöstä ja jatkossa puhutaan autisminkirjon häiriöstä.
Haasteita Shnorolle aiheuttavat esimerkiksi säännöllisen nukkumisen ja syömisen muistaminen.
– Saatan valvoa pitkään ja alkaa nukkumaan vasta kuuden aikaan aamulla. Välillä syön päivän ensimmäisen aterian vasta ennen nukkumaan menoa.
Tukea hankaluuksiin Shnoro on saanut lähinnä lähipiiriltään, jotka ovat esimerkiksi muistutelleet säännöllisten elintapojen tärkeydestä. Jatkossa apua voisi saada myös virtuaalitodellisuudesta.
Kajaanin ja Hämeenlinnan ammattikorkeakoulut sekä Laurea-ammattikorkeakoulu ovat kehittäneet yhdessä virtuaalisen Mysteeri 24/7 -nimisen pakopelin, jonka tavoitteena on muun muassa parantaa arjen hallintaan liittyviä valmiuksia.
Shnoro pääsi testaamaan pilottivaiheessa olevaa peliä ja kokemus oli positiivinen. Pelissä simuloidaan perusruutineja kuten aamutoimia hammaspesusta aamupalaan ja töihin valmistautumiseen. Lopputehtävässä pakataan muuttolaatikoita.
– Peli avasi minulle sitä, millainen arkiaamu työssä käyvällä tai opiskelevalla ihmisellä voi olla.
Hän ajattelee, että tämänkaltainen peli voisi olla hänelle hyvänä apuna arjen hallintaan liittyvissä ongelmissa sekä tilanteissa, jotka eivät ole hänelle entuudestaan tuttuja – kuten esimerkiksi muutto uuteen asuntoon tai työhaastattelu. Pelin kautta voi opetella sitä, mitä kaikkea siihen liittyy.
Ja myös sitä, että aamulla pitää pestä hampaat ja syödä aamupala.
– Tuollaisesta pelistä voisi olla suuri apu minunlaisille nuorille, jotka eivät välttämättä muista huolehtia terveellisistä elämäntavoista.
Apua trauman hoitoon
Erilaiset kuntoutuspelit tulevat yleistymään ja niiden käyttö laajenemaan tulevaisuudessa, arvioi Turun yliopiston pelitutkija Henry Korkeila.
Fyysisen vamman kuntouttamisen lisäksi Korkeila uskoo kuntoutuspelien jatkavan yleistymistään myös muun muassa mielenterveysongelmien hoidossa ja autismikirjon ihmisten kuntoutuksessa.
Hän kertoo, että esimerkiksi posttraumaattisesta stressireaktiosta tai ahdistuksesta kärsivien hoidossa on tutkimuksissa löydetty hyötyä virtuaaliympäristöistä, joissa voidaan pikkuhiljaa lähestyä ahdistavaksi koettua asiaa. Sellainen voi esimerkiksi olla ihmispaljous tai tietynlaiset äänet.
Virtuaalitodellisuutta voitaisiin käyttää Korkeilan mielestä hyödyksi myös monessa muunlaisessa hoitoon liittyvässä tilanteessa.
Esimerkiksi hammaslääkärissä, jossa aurinkolasien sijaan päähän laitettaisiinkin VR-lasit, joilla saataisiin vietyä huomio muualle hoitotoimenpiteestä.
– Annettaisiin potilaille mahdollisuus olla jossain muualla kuin tuijottamassa hammaslääkäreitä ja hoitajia, jotka tökkivät suuhun milloin milläkin instrumentilla.
Peli tekee kuntoutuksesta kiinnostavampaa
Eniten kuntoutuspelejä on Korkeilan mukaan tutkittu erilaisten fyysisten ja neurologisten vammojen kuntoutuksessa. Niissä tulokset ovat olleet hyviä.
Pelien teho kuntoutuksessa perustuu Korkeilan mukaan pitkälti potilaan motivointiin. Kuntoutus ikään kuin paketoidaan potilaalle mukavampaan muotoon.
– Peli tekee raskaasta, tylsästä ja toistuvasta liikkeestä mielenkiintoisempaa. Se vie huomion muualle tekemisestä, vaikka itse toiminta ja tavoitteet pysyvät samana.
Saman on huomannut myös Jyväskylän yliopiston väitöskirjatutkija Maarit Janhunen, joka tekee parhaillaan väitöskirjaa polven tekonivelleikattujen pelikuntoutuksesta.
Pelaamisella kuntoutuminen voi Janhusen mukaan olla perinteiseen kuntoutukseen verrattuna joissain tapauksissa motivoivampaa. Peliin uppoutuessa myös toistoja saattaa kertyä ihan huomaamatta enemmän kuin jos liikkeitä, olisi tehnyt ilman peliä.
– Tavoitteena on, että peli imaisee kuntoutujan pelimaailmaan.
Yksi tekonivelleikatuille tarkoitettu kuntoutuspeli on esimerkiksi sellainen, jossa pelaajaa ohjataan tekemään polven ojennusta ja koukistusta. Tämä liike kuljettaa pelihahmoa näytöllä eteenpäin.
Pelit tuovat kuntoutukseen vaihtelua
Kuntoutuspelit tullaan Turun yliopiston Henry Korkeilan mukaan tulevaisuudessa lisäämään automaattisesti vaihtoehdoksi erilaisiin kuntoutusmuotoihin.
Hän ei kuitenkaan usko, että pelit tulevat kokonaan korvaamaan muunlaista kuntoutusta. Ainakaan seuraavaan vuosikymmeneen.
Pikemminkin pelikuntoutus voisi toimia hyvänä lisänä jo olemassa oleville palveluille. Kuntoutuksen monipuolistajana, niin kuin Korkeila asian ilmaisee.
– Varsinkin pidemmissä, vuosia kestävissä kuntoutuksissa, pelit voisivat tuoda mukavaa vaihtelua ja ärsykkeitä laajasti eri aisteille.
Tyhjän seinän tuijottamisen sijaan kuntoutuja voi olla virtuaalipeliympäristössä. Tai uudelleen kävelemään opetteleva voi seurata oman hahmonsa etenemistä pelissä ja samalla nähdä askeleiden määrän ja askelnopeuden.
– Pelien avulla hoitosuhde saattaa jopa jatkua pidempään. Ja se on mielekkäämpää peruskuntoutukseen verrattuna.
Lue myös: