Hyppää sisältöön

EU haluaa säädellä tarkemmin biokattiloihin menevää puuta – bioenergia-ala: "Metsänomistajat tietävät, mistä parhaat rahat saa ja sinne puu myydään"

EU pyrkii vaikuttamaan siihen, millaista biomassaan pohjautuvaa tuotantoa saisi tukea. Komissio haluaa lakiin, että poltettavaksi saa mennä vain puuta, jolle ei ole muuta käyttöä. Metsä- ja energia-alalla katsotaan, että hinnat ohjaavat arvokkaan puun jalostusarvoltaan parempiin kohteisiin kuten tähänkin asti.

Kuva: Petteri Bülow / Yle

Rekka kippaa hakekuorman Vanajan voimalaitoksen siiloon. Sieltä hakekasa katoaa kuljettimia pitkin näkymättömiin voimalan uumeniin.

Hakkeen palamista voi katsella pikkuruisesta kurkistusaukosta voimalan sisällä. Laitoksen valvomossa palo näkyy pienestä monitorista, vähän kuin televisioruudulle saatava takkatuliohjelma.

Voimalaitoksen pihalla odottaa erivärisiä hakekasoja.

– Metsähaketta menee päivässä 10–20 rekkaa talviaikana, kesäaikana riittää siitä kymmenesosa, laitoksen omistavan energiayhtiö Loimuan toimitusjohtaja Matti Tynjälä sanoo.

Vanajan voimalaitoksessa Hämeenlinnassa otettiin viime vuonna käyttöön uusi puuta polttava biokattila. Toinen kattila oli vaihdettu puulle jo kymmenen vuotta aiemmin. Puulla on korvattu turvetta.

– Tämän investoinnin avulla päästiin sataprosenttiseen puunkäyttöön.

Biokattiloilla on tarkoitus lämmittää Hämeenlinnan koteja seuraavat 20–30 vuotta.

Loimuan toimitusjohtaja Matti Tynjälä kertoo, että Vanajan voimalaitos käyttää puun lisäksi teollisuuden ylijäämälämpöä. Kuva: Petteri Bülow / Yle

Komissio säätelisi tuilla biomassan käyttöä

EU pyrkii säätelemän entistä tarkemmin, mitä biokattiloihin syötetään. Komissio julkisti ehdotuksen uudeksi uusiutuvan energian direktiiviksi heinäkuussa osana ilmastopakettia.

EU pyrkii vaikuttamaan siihen, millaista biomassaan pohjautuvaa tuotantoa saisi tukea.

Kaikesta energiankulutuksesta liki kolmaosa tuotetaan Suomessa puulla.

Uudessa direktiivissä komissio korostaa, että poltettavaksi saa mennä vain puuta, jolle ei ole muuta käyttöä. Komissio haluaa säätää tämän laiksi.

– Metsäteollisuudelle on tärkeää, että puu jalostetaan mahdollisimman pitkälle. Lainsäädännöllä ohjaaminen ei ole kuitenkaan tarkoituksenmukaista. Kyllä markkinat ratkaisevat puun käytön, metsäjohtaja Karoliina Niemi Metsäteollisuus ry:stä sanoo.

Suomessa polttoon tuleva biomassa on peräisin lähinnä metsäteollisuuden sivuvirroista ja metsän harvennushakkuista, joiden puu ei laadultaan kelpaa sellutehtaalle. Harvennusten päätarkoitus on parantaa jäljelle jäävän metsän kasvumahdollisuuksia, jotta metsästä saadaan myöhemmin tukkeja.

Tällä hetkellä sahat käyvät kuumina, joten esimerkiksi sahaushaketta syntyy runsaasti.

Arvokkaan puun päätymistä korkeamman jalostuksen ja lisäarvon tuotteisiin ohjaavat Suomessa markkinat. Hyvä puuaines on kalliimpaa.

Vanajan voimalaitos on siirtynyt turpeesta puun käyttöön. Haketta kuluu enimmillään 10-20 rekallista päivässä. Kuva: Petteri Bülow / Yle

Bioenergia ry:n toimialajohtajan Tage Fredrikssonin mukaan puu ohjautuu sinne, missä käyttö on tarkoituksenmukaista. Markkinat voivat muuttua niin nopeasti, ettei lainsäätäjä pysy perässä.

– Raha on paras konsultti. Metsänomistajat tietävät, mistä parhaat rahat saa ja sinne puu myydään.

Kuitupuuksi kelpaavaa puuta on saattanut mennä polttoon, jos myyjä on saanut siitä paremman hinnan. Bioenergia ry:n mukaan tätä ei tilastojen perusteella juuri tapahdu.

Toistaiseksi biomassalle ei ole polton sijaan muuta arvokasta käyttöä. Esimerkiksi tekstiiliteollisuus kehittelee biopohjaisia tuotteita, mutta edistysaskelia syntyy hitaasti.

– Jos biomassasta pystyy tekemään jotain arvokkaita tuotteita ei sille ole mitään esteitä.

– Puun hinta sivutuotteissa on niin alhainen, että heti jos joku maksaa paremmin, kyllä puu löytää tiensä sinne, Fredriksson sanoo.

Hakkuut muuttavat eliöstöä

Komission esityksen mukaan esimerkiksi kantoja ja juurakoita ei saisi polttaa. Suomessa näiden käyttö on jo vähäistä, ja kantoja päätyy polttoon lähinnä rakennustyömaiden raivauksesta, ei niinkään metsistä.

Lisäksi direktiivissä esitetään no go -alueita, joilta puuta ei saisi korjata poltettavaksi. Tarkoituksena on estää puun keruun haitallinen vaikutus maaperään. Kohdassa mainitaan muun muassa vanhat metsät sekä suo- ja turvemaat.

Aarnio- ja vanhat metsät on Suomessa pitkälti suojeltu. Metsä- ja energiateollisuus odottavat, miten ne ja muut arvokkaat alueet määritellään esityksessä.

Hakkeesta otetaan näytteitä voimalaitoksen pihalla. Kuva: Petteri Bülow / Yle

Pellervon taloustutkimuksen tutkimusjohtajan Paula Hornen mukaan iso merkitys on sillä, mitä biologisen monimuotoisuuden säilyttäminen tarkoittaa hakkuiden yhteydessä. Hakkuualueilla, varsinkin avohakkuissa, eliöstössä tapahtuu muutoksia. Hakkuiden yhteydessä korjataan energiapuuta.

– Tässä on potentiaalia, että se vaikuttaisi hyvin paljon suomalaiseen metsänhoitoon. Miten monimuotoisuuden muuttuminen määritellään on tärkeä kysymys, Horne sanoo.

Etukäteen pelättyjä tarkkoja rajoituksia esimerkiksi oksien polttamisesta esityksessä ei näyttäisi olevan.

Komission esitys etenee jäsenmaiden ja Euroopan parlamentin käsittelyyn. Voimaantulo voi viedä pari vuotta.

Metsäteollisuus: komissio haluaa puuttua liiaksi yksityiskohtiin

Biomassan käyttö lisääntyy, koska uusiutuvan energian tavoite nousee 32 prosentista 40 prosenttiin. Lisääntyvä puun käyttö ei kuitenkaan saa köyhdyttää luonnon monimuotoisuutta eikä pienentää hiilinieluja.

Metsäteollisuuden Niemen mukaan komissio on varmasti huolissaan siitä, tuleeko biomassa kestävistä lähteistä.

– Kriteerien on toimittava myös EU:n ulkopuolella, koska sieltä hankitaan biomassaa myös.

Niemi korostaa, että kriteerit tulevat koskemaan kaikkea puunhankintaa, koska biomassaa hankitaan samoista metsistä kuin jalostukseen menevää puuta. Hänen mukaansa komission ei pitäisi puuttua esimerkiksi avohakkuisiin.

– Metsän käsittelymenetelmät ovat hyvin yksityiskohtaista lainsäädäntöä ja se on kyllä kansallisen metsäpolitiikan tonttia.

Metsäteollisuudessa harmitellaan sitä, että komissio ehdottaa uutta lainsäädäntöä ennen kuin vanhakaan on kunnolla toimeenpantu. Edellistä uusiutuvan energian direktiiviä hierottiin vuosikaudet.

– Tuo ison epävarmuuden sekä toimintaympäristöön ja investointeihin, jos näitä kriteerejä koko ajan avataan, kun pitäisi kuitenkin olla pitkäjänteistä toimintaa.

– Todistamisen taakka tehdään aika raskaaksi. Se kismittää eniten, Tage Fredriksson sanoo.

Suomessa on ollut käytössä metsäsertifiointi, jossa puun alkuperän kertomisesta on kokemusta.

– Kun joku rekka tulee käyttöpaikalle, niin pitää pystyä osoittamaan, että tämä on Suomesta tulevaa puuta ja jos oikein tarkka tahtoo olla, niin mistä leimikosta se tulee.

Biovoimaloiden määrä on Suomessa lisääntynyt nopeasti, kun turpeesta ja kiviihilestä halutaan eroon. Kuorma-auto kippaa haketta kuljettimelle Vanajan voimalaitoksessa. Kuva: Petteri Bülow / Yle

Biovoimalat eivät ole enää pelastajia

Puuta polttavat biovoimalat eivät olekaan enää ilmaston pelastajia vaan ne ovat alkaneet saada yhä enemmän kritiikkiä.

Puun riittävyydestä on esimerkiksi metsä- ja energiateollisuuden ja ympäristöjärjestöjen kesken hyvin erilaisia näkemyksiä.

Esimerkiksi Sitra oli mukana kansainvälisessä selvityksessä, jonka mukaan biomassan kysynnän ja kestävän tarjonnan välillä on selvä epäsuhta.

Lue lisää: Selvitys: Ei puuta energiantuotantoon – rajalliset bioresurssit tulisi ohjata mahdollisimman pitkälle jalostettuun käyttöön

Kun fossiilisista polttoaineista pitää päästä eroon, energiayhtiöt ovat muuttaneet kovaa kyytiä kiviihiili- ja turvevoimaloita puuta käyttäviksi biovoimaloiksi. Biovoimalaitoksia nousee eri puolille Suomea koko ajan lisää.

Monet energiayhtiöt seuraavat kehitystä, mihin kannattaa panostaa puun polton jälkeen. Biovoimalat nähdään siirtymävaiheena. Kuva: Petteri Bülow / Yle

Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskuksesta ei pidä suuntausta pelkästään hyvänä.

– Biovoimala merkitsee sitä, että käytämme siellä metsähaketta yhä enemmän tilanteessa, jossa tarvitsemme puuta muuhunkin. Lisäksi pitää huolehtia EU-tavoitteista sekä ilmaston että biodiversiteetin suuntaan.

Seppälän mukaan voimaloissa pitäisi huomioida kaikki ratkaisut, joilla voitaisiin vähentää puun käyttöä. Esimerkkejä ovat sähkön ja teollisten lämpöpumppujen hyödyntäminen, hukkalämmön talteenotto ja uudenlaiset lämmön varastointitavat. Puu voisi olla kulutushuippuja tasaava energianlähde.

Biovoimaloita pidetään usein siirtymävaiheen ratkaisuina kunnes muut energiavaihtoehdot kehittyvät. Voimala on kuitenkin kallis, vuosikymmenien investointi.

– Jos kaikki ajattelevat tällä tavalla, joudutaan tilanteeseen, jossa puusta tulee varmasti kilpailua. Jos näitä ratkaisuja tehdään etuajassa, siitä koituu myös hyötyä. Voimme myydä uutta osaamista muualle.

Hakkeesta on tullut energiantuottajille hinnan puolesta houkuttelevaa.

– Lisäksi polttoon perustuvissa laitoksissa siirtyminen fossiilisista hakepuoleen on aika helppo, Seppälä sanoo.

Bioenergia ry:n toimialapäällikkö Tage Fredriksson toivoo, että energiapuuta kerättäisiin nuorista metsistä, jotka ovat jääneet vaille hoitoa. Taustalla näkyy tällainen puuerä. Kuva: Mikko Koski / Yle

Bioenergia ry:n Fredrikssonin mukaan puuta kyllä riittää.

– Kymmenen vuoden aikana on rakennettu monia uusia laitoksia. Hakkeen käyttö ei ole silti kasvanut kymmeneen vuoteen.

Suomeen on tosin alettu tuoda haketta ulkomailta.

Lisäpuuta löytyy Fredrikssonin mukaan nuorista metsistä, jotka ovat jääneet vaille hoitoa.

– Niitä on yli miljoona hehtaaria Suomessa. Uskon, että siitä löytyy kaikki tarvittava lisäpuu ja ylikin.

Hakkeen palamista kattilassa voi kurkistaa luukusta. Muutoin hake kulkee voimalassa piilossa kuljettimissa. Kuva: Petteri Bülow / Yle

Vanajan voimalaitos hankkii myös ylijäämälämpöä

Vuonna 1938 rakennettu Vanajan voimalaitos on polttanut aikoinaan kivihiiltä, 1980-luvulla maakaasua ja sen jälkeen turvetta, kunnes puu nousi turpeen rinnalle ja ohi. Laitos tähtää lämmöntuotannossa hiilineutraaliuteen vuonna 2030.

– Puun polttaminen silloin, kun se tehdään hallitusti ja ympäristöarvot huomioiden, on hyvä vaihtoehto. Jotainhan pitää tehdä, jos halutaan uusiutuvaa energiaa käyttää.

Tynjälä toivoo, että EU kuuntelisi metsäasioissa enemmän eri maiden kuten Suomen ja muiden Pohjoismaiden mielipiteitä.

– EU:ssa on pitkät valmisteluajat, ei nuokaan päätökset hetkessä synny.

Puun polttoon ei Hämeenlinnassa aiota jämähtää.

– Tällä hetkelläkin me ostamme teollisuuden ylijäämälämpöä ja siinä on yksi tärkeä asia, jonka käyttötapoja voidaan kehittää.

Tynjälän mukaan tarkasti seurataan myös meneillään olevia syvä maalämpö -hankkeita, joissa tutkitaan mahdollisuuksia saada syvältä maaperästä lämpöä kaukolämmöksi.

Lue myös:

Uusi 10 miljoonan lämpölaitos voi vanheta käsiin, jos puusta tulee liian arvokasta poltettavaksi – kaukolämpöjohtaja: "Maailma muuttuu liian nopeasti"

Suosittelemme sinulle