Suomen Kabulin-suurlähetystön vartijoina työskennelleet afganistanilaiset haluavat epätoivoisesti pois maasta, yksi heistä kertoo Ylelle.
Samalla Afganistania hallitseva Taliban-liike kertoi tänään, ettei se hyväksy amerikkalaissotilaiden vetäytymiselle asetetun takarajan pidentämistä elokuun 31. päivästä.
Vartijan mukaan heille kerrottiin viime viikolla, etteivät he ole evakuoitavien listalla, kun länsimaiset suurlähetystöt, Suomi mukaan luettuna, suljettiin ja niiden henkilökuntaa alettiin evakuoida.
Yksi vartijoista sanoo, että tieto tuli heille täytenä sokkina.
– He vain kertoivat, että vastuu on teidät palkanneella yrityksellä, ei meillä, hän kertoi Ylelle viestipalvelun kautta.
– Olen työskennellyt suomalaisille seitsemän vuotta ja jotkut meistä jopa kymmenen, mutta heitä ei kiinnosta, hän jatkoi.
Suomi on evakuoinut Afganistanista yli sata henkilöä, joiden joukossa on Suomen kansalaisia sekä Suomen suurlähetystön työntekijöitä. Lähetystöä vartioineet vartijat eivät kuitenkaan olleet evakuoitavien listalla.
Vartijat oli palkattu tehtäväänsä paikallisen alihankkijan kautta. Maanantaina ulkoministeri Pekka Haavisto sanoi, ettei Suomen ole mahdollista evakuoida "alihankkijoiden alihankkijoita".
Vartija kertoo, että he työskentelivät hyvin näkyvässä roolissa turvatessaan suomalaisia diplomaatteja ja poliitikkoja Afganistanissa. Tästä syystä vartijat kokevat olevansa suuremmassa vaarassa kuin monet suoraan Suomen valtion palkkaamat paikalliset.
– Kun he vierailivat muissa lähetystöissä tai kun heillä oli tapaamisia, saatoimme me heitä, yksi vartijoista kertoi Ylelle.
– Olimme heidän edessään ja heidän takanaan, olimme heidän kanssaan koko ajan kun he liikkuivat, hän jatkoi.
Myös monet muut länsimaat ovat päättäneet jättää evakuoimatta alihankkijoiden kautta hankittuja vartijoita. Afganistanissa on hyvin yleistä palkata vartijoita turvallisuuspalveluyritysten kautta.
Britannia kertoi kuitenkin perjantaina (siirryt toiseen palveluun) peruneensa päätöksensä ja aikovansa nyt evakuoida myös sen suurlähetystöä vartioineet vartijat.
Yle on nähnyt joidenkin vartijoiden henkilöllisyystodistukset ja työtodistukset. Kabulissa työskennellyt suomalainen vahvisti niiden aitouden. Hän myös kertoi vartijoiden "pitäneen meidät hengissä ja mahdollistaneen meidän työntekomme".
Vartijat ovat työskennelleet afganistanilaiselle firmalle, joka on myynyt vartiointipalvelua suomalaisyritykselle, jolla puolestaan on sopimus Suomen ulkoministeriön kanssa.
– En tiedä kuka teki päätöksen siitä, että emme voi tulla Suomeen, koska kuulumme paikalliselle yritykselle. En tiedä kuka Suomessa näin sanoi, he vain jättivät meidät huomioimatta, yksi vartijoista sanoi.
Vartijoiden evakuoimatta jättäminen on saanut osakseen arvostelua myös Suomen eduskunnassa. Perussuomalaisten kansanedustajan Tom Packalénin mukaan Suomi hylkää "ihmiset jotka ovat asettaneet oman henkensä vaaraan Suomen turvaamiseksi".
Packalénin mukaan Suomi maksaa vielä päätöksestä kovan hinnan, jos tulevat työntekijät katsovat, ettei heidän turvallisuuttaan voida taata.
Ylen haastatteleman vartijan mukaan hänen työtodistuksensa saattaa auttaa häntä hakemaan turvapaikkaa Afganistanin ulkopuolelta, mutta se saattaa myös koitua hänelle kuolemantuomioksi.
– Jos Taliban tekee meille kotietsinnän, he löytävät todistuksen ja voivat helposti tappaa meidät. Se on Suomen suurlähetystön vika, emme anna heille anteeksi tätä, hän sanoi.
Juttu on Ylen englanninkielisen toimituksen tekemä, ja se on käännetty suomeksi. Vartija esiintyy jutussa nimettömänä turvallisuussyistä.