Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) tänään julkaistusta kyselystä selviää, että hoitajien määrä asiakasta kohden on hoivakodeissa vähentynyt verrattuna viime marraskuun kyselyyn.
Lisää hoivakoteihin on palkattu hoito- ja laitosapulaisia, jotka eivät tee varsinaista hoitotyötä, johtava asiantuntija Sari Kehusmaa THL:stä sanoo.
– On parannus, että hoitajat keskittyvät nimenomaan hoitamiseen, ja vaikkapa siivoaminen jää muiden tehtäväksi. Avustavan henkilökunnan palkkaaminen ei kuitenkaan ratkaise kuin jossain määrin hoitajien puutetta.
Ellei vanhustyön kuormittavuuteen puututa, vanhustyöhön ei saada työntekijöitä eikä ikääntyneiden hoitoa pystytä järjestämään.
Tutkijatohtori Lina Van Aerschot
Hoitajamitoituslain mukaan kaikissa hoivakodeissa olisi lokakuun alussa pitänyt olla 0,5 työntekijää asiakasta kohden. Silti 53 hoivakotia puolestatoista tuhannesta alittaa edelleen 0,5-mitoituksen, THL:n vasta julkaistu selvitys kertoo.
Edelliskyselyssä eli marraskuussa 0,5-mitoituksen alittajia oli satakunta.
Tämän vuoden alusta vanhaa ihmistä kohden on lain mukaan oltava 0,55 työntekijää. Tämänkin mitoituksen alittavia hoivakoteja on reilut 150 eli 10 prosenttia.
Ensi vuoden alusta mitoituksen on lain mukaan noustava 0,55:stä 0,6:een. Nyt tuon 0,6 mitoituksen alittavia on reilut kuusisataa eli nelisenkymmentä prosenttia.
– Tilanne on vaikea. Jo nyt liian moni hoivakoti jää lain edellyttämän tason alle. Tänä vuonna hoivakoteihin on palkattava satoja uusia hoitajia, jotta lain määräämä hoitajien määrä asiakasta kohden toteutuisi ensi vuoden alusta, Kehusmaa sanoo.
Vanhuspalveluissa on uudistettava koko toimintakulttuuri. Hienosäätö ei riitä.
Sosiaaligerontologian emeritaprofessori Marja Vaarama
Hoitajamitoituslaki tulee täysimääräisesti voimaan vuoden 2023 huhtikuun alusta. Silloin hoivakodissa pitää olla vähintään 0,7 työntekijää asiakasta kohti.
– Lain tullessa voimaan arvioitiin, että hoitajavaje on mitoituksen noston vuoksi lähes 5000 hoitajaa. On hälyyttävää, että lähihoitajien määrä ei ole noussut hoivakodeissa. Aika alkaa loppua, rekrytoinnin kanssa on todella kiire, Kehusmaa muistuttaa.
Tulevina vuosina hoitajapula uhkaa pahentua
Moni hoivakoti haluaisi palkata hoitajia. Mutta hoitajia ei välttämättä löydy sen enempää ympärivuorokautiseen hoitoon kuin kotihoitoon. Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen viime vuonna tekemän kuntakyselyn mukaan yli puolella kunnista oli ajoittaisia ongelmia palkata sekä lähi- että sairaanhoitajia.
Eikä tilanne ole Kehusmaan arvion mukaan viime vuodesta parantunut, ennemminkin pahentunut.
Erityisen huolissaan Kehusmaa on kotihoidosta, vaikka ympärivuorokautinen hoito tarvitseekin lisähoitajansa. Kotihoidossa asiakasmäärä kasvaa koko ajan, koska vanhojen ihmisten määrä lisääntyy.
– Siellä hoitajien puute voi pahimmillaan tarkoittaa sitä, että asiakas jää hetkittäin kokonaan ilman palvelua, Kehusmaa sanoo.
Hän pelkää myös, että kotihoidon houkuttelevuus pienenee entisestään, jos siellä joudutaan työskentelemään jatkuvasti vajaalla tilanteessa, jossa ympärivuorokautisen hoidon hoitajamäärää turvaa laki.
– Pahimmillaan hoitajia voidaan joutua ottamaan kotihoidosta, jotta lain kirjain saadaan täytettyä, Kehusmaa sanoo.
Nyt kun soten toimeenpano on alkanut, pitää olla tarkkana, etteivät vanhuspalvelut ja sosiaalipalvelut yleisemminkin jää terveyspalvelujen jalkoihin niin kuin lakiuudistusta valmisteltaessa.
Anu Muuri, THL:n kehittämisjohtaja
Ja vielä pahempia rekrytointiongelmia voi olla tulossa. Hoitajamitoituslakia tehtäessä arvioitiin, että tämän vuosikymmenen lopulla tarvitaan 30 000 hoitajaa lisää.
Lisäksi vanhuspalveluissa työskentelevät hoitajat pitäisi saada pysymään työssään. Keväällä julkaistun Jyväskylän ja Helsingin yliopiston tutkimuksen mukaan vuonna 2015 vanhushoidon työntekijöistä 39 prosenttia kertoi harkinneensa vakavasti työnsä lopettamista. Vuonna 2005 tehdyssä kyselyssä vastaava osuus oli 26 prosenttia. Muutos on huomattava.
Erityisen voimakkaasti lopettamisaikeet ovat yleistyneet juuri kotihoidossa. Tutkijatohtori Lina Van Aerschot sanookin, että ellei vanhustyön kuormittavuuteen puututa, vanhustyöhön ei saada työntekijöitä eikä ikääntyneiden hoitoa pystytä järjestämään.
Aerschot sanoo myös, että johtamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Työntekijät kaipaavat lähijohtajan tukea ja tuen puuttuminen lisää lopettamisaikeita.
Hoitajapulan ratkaiseminen on aloitettava heti
Rekrytointiongelmat eivät ole uusia. Sosiaaligerontologian emeritaprofessori Marja Vaarama muistuttaa, että rekrytointiongelmia on nostettu esiin ainakin 20 vuotta. Hänen mukaansa paisuneet ongelmat olisi voitu välttää suunnitelmallisella vanhustyön vahvistamisella kuluneiden vuosikymmenten aikana. Viimeistään nyt pitää tehdä portaittainen suunnitelma, miten henkilöstöpula hoidetaan.
– Siihen kuuluu johtamisen parantaminen, työn joustavoittaminen, mutta myös koulutuksen ja ulkomaisen työvoiman lisääminen. Sitä paitsi hoitoalalla alkavat olla työntekijöiden markkinat, joten myös hoitajien palkkoja on nostettava.
Aika alkaa loppua, rekrytoinnin kanssa on todella kiire.
Sari Kehusmaa, THL:n johtava asiantuntija
Myös sote-uudistuksen tarjoamat mahdollisuudet pitää käyttää hyväksi, kehittämisjohtaja Anu Muuri THL:stä sanoo.
– Nyt kun soten toimeenpano on alkanut, pitää olla tarkkana, etteivät vanhuspalvelut ja sosiaalipalvelut yleisemminkin jää terveyspalvelujen jalkoihin niin kuin lakiuudistusta valmisteltaessa.
Muurin mukaan palvelujen yhteensovittaminen eli integraatio pitää saada hyvinvointialueilla toimimaan. Se parantaisi ihmisten palveluja ja vaikuttaisi myös henkilökunnan riittävyyteen. Liian usein vanhan ihmisen hyvinvoinnista ei huolehdita kokonaisvaltaisesti, vaan organisaatio- ja ammattirajojen mukaan.
– Se kuluttaa henkilöstöä ja heikentää palvelujen laatua. Jos sairaanhoito ja kotihoito eivät pelaa yhteen, samoja asioita voi hoitaa moni, eivätkä vanhan ihmisen asiat siltikään tule hoidetuksi, Muuri muistuttaa.
Professori Marja Vaarama sanoo, että vanhuspalvelujen parantaminen vaatii paljon työtä, on sitten kyse ympärivuorokautisesta hoidosta tai kotihoidosta. Hän vaatii, että poliittinen pelaaminen vanhoilla ihmisillä on lopetettava ja valtion on laitettava vanhuspalveluihin lisää rahaa.
– Vanhuspalveluissa on uudistettava koko toimintakulttuuri. Hienosäätö ei riitä, jotta henkilöstö riittää ja ongelmat niin ympärivuorokautisessa hoidossa kuin kotihoidossa saadaan ratkaistua.
Katso myös: