Vuonna 2016 moni hieraisi silmiään niin maailmalla kuin Suomessakin. Kaupunkien katukuvaan ilmestyi kuin taikaiskusta suuntaan jos toiseenkin säntäileviä ihmisjoukkioita, jotka näpräsivät kännyköitään ja juoksentelivat metsästämässä virtuaaliotuksia.
Amerikkalaisen Niantic-yhtiön sijaintipohjaista Pokémon Go -hittipeliä kutsuttiin uutisissa saman tien ainutlaatuiseksi ilmiöksi, jonka latauskerrat ylittivät sadan miljoonaan rajan jo parin viikon sisällä julkaisemisesta.
– Alun perin kaverini latasi pelin kännykkäänsä. Hengailimme keittiössä ja hän pyydysti siellä ensimmäisen söpön olionsa. Olin että hitto, minäkin haluan kokeilla. Latasin pelin kännykkääni ja jäin saman tien koukkuun, tamperelainen Jaana Virta muistelee.
Virran mukaan Pokémon Go tarjosi pelaajalle jotakin ihan uutta.
– Tässä oli kivaa nimenomaan se, että tuli lähdettyä ulos liikenteeseen ja pääsi tutustumaan toisiin pelaajiin. Siinä syntyi lyhytaikaista sosiaalista kanssakäymistä, kävelyä ja samalla näki uusia paikkoja.
Pelitutkija Janne Paavilainen on samaa mieltä.
– Pokémon Go tarjosi vuonna 2016 aivan uudenlaisen pelikokemuksen. Vaikka paikkatietopelejä oli maailmalla ollut aiemminkin, Pokémon Go räjäytti potin, Paavilainen toteaa.
Pelin ympärillä kuohui muutenkin: esimerkiksi Suomessa Nilsiän kaltaisilta pieniltä paikkakunnilta järjestettiin Pokémon Go -bussimatkoja suurempiin kaupunkeihin, liian intensiivisesti "pokettaneet" ihmiset aiheuttivat kolareita, peliä kokeiltiin Kuopiossa nuorisotyössä ja Turussa pelaajia ohjeistettiin käyttäytymään asiallisesti hautausmailla.
Etäpelaamisesta tuli korona-ajan normi
Jo vuonna 2016 pohdiskeltiin, olisiko kyseessä tovin kestävä villitys vai tulisiko Pokémon Gosta suurten massojen kestosuosikki. Koronan takia valtavia ihmisjoukkioita on viime aikoina näkynyt katukuvassa luonnollisestikin harvemmin, mutta pelin suosio on pitänyt pintansa. Tällä hetkellä Pokémon Golla on 150 miljoonaa aktiivista pelaajaa ja Niantic tienasi sillä viime vuonna ennätykselliset miljardi euroa.
Viiden vuoden aikana peli on kuitenkin kokenut muutoksia, ja yksi syy tähän on korona. Pelaajille on esimerkiksi tarjottu mahdollisuus etäpelaamiseen jo viime vuoden maaliskuussa, jolloin pokémonien pyydystäminen ja taisteluttaminen ei enää vaatinut fyysistä liikkumista ja muiden pelaajien kohtaamista.
– Pandemia tuli kaikille yllätyksenä, mutta Niantic ryhtyi tekemään peliin muutoksia varsin nopeaan tahtiin, Pokémon-ilmiötä tutkinut väitöskirjatutkija Elina Koskinen toteaa.
Myös Jaana Virta on turvautunut etä-Pokémon Gohon. Hän on pelannut sitä äitinsä kanssa, joka asuu toisessa kaupungissa, joten sosiaalista ulottuvuutta on syntynyt myös virtuaalisesti.
– Toisaalta pelin ydinajatus katoaa, jos sitä pelaa etänä. Huomasin tosin äskettäin, että olen viiden vuoden aikana kävellyt Pokémon Gon tiimoilta 9194 kilometriä, niin että onhan tässä saatu liikuntaakin.
Sosiaalinen media täyttyi "älä pelaa" -kehotuksista
Kaikki pelaajat eivät tosin ole suhtautuneet uudistuksiin suopeasti. Viime vuoden keväällä Niantic muutti koronatilanteeseen viitaten Pokécoin-kolikoiden hankkimistapaa, ja osa pelaajista oli sitä mieltä, että prosessia hankaloitettiin liikaa.
Kimpaantumista syntyi myös, kun Niantic äskettäin ilmoitti, että etäpelaamisen mahdollisuus poistuu. Yhtiö perusteli päätöstään sillä, että koko Pokémon Gon idea perustuu ympäristön tutkimiseen ja todellisten ihmisten kohtaamisiin todellisissa paikoissa. Niantic viittasi myös liikunnan terveyshyötyihin ja siihen, että tutkimusten mukaan ulkoilu on korona-aikana turvallista.
Päätöstä vastustaneiden fanien mielestä etäpelaamisen hyviin puoliin on kuulunut se, että myös liikuntarajoitteiset henkilöt ovat päässeet pelaamaan, eikä kenenkään ole enää tarvinnut ylittää vilkasliikenteisiä katuja henkensä kaupalla. Sosiaalisen kanssakäymisen minimointi koronan takia taas olisi edelleen suotavaa.
– Pelaajayhteisö on ollut vihainen ja pettynyt. Etäpelaamiseen liittyvää muutosta vastaan kirjoitettiin jo lähes 200 000 nimeä kerännyt addressi ja elokuun alussa järjestettiin Pokémon NO Day. Ideana oli kannustaa ihmisiä olemaan pelaamatta ja välttämään ostoja, Elina Koskinen kertoo.
Boikottiin osallistuneet jakoivat sosiaalisessa mediassa Pokémon NO Day -logoa ja ilmoittivat nimimerkki Gagavalkyrien tapaan, etteivät kyseisenä päivänä pelisovellustaan availe:
Äskettäin Pokémon Gon Twitter-sivulla kuitenkin ilmoitettiin, että etäpelaamisen myötä tullut 80 metrin kanssakäymisetäisyys PokéStoppeihin ja saleihin (joissa siis taistellaan vihollista vastaan) jää voimaan maailmanlaajuisesti, eikä sitä palauteta alkuperäiseen, lyhyempään etäisyyteen. Aivan paikan päälle ei siis pelaajan tarvitse lähteä. Ilmoituksen myötä myös addressi sulkeutui.
Pelin suosioon löytyy useita syitä
Janne Paavilainen ja väitöskirjatutkija Elina Koskinen ovat olleet mukana tutkimassa Pokémon Go -ilmiötä Tampereen yliopistossa jos sen ensihuumasta eli vuodesta 2016 lähtien. Pelin yllättävään suosioon on löytynyt useitakin syitä.
– Peli on helposti lähestyttävä: monet Pokémon Gon pelaajat eivät varsinaisesti kuuluneet brändin kohderyhmään, mutta mukaan oli vaivatonta lähteä, Koskinen toteaa.
Toisaalta Pokémon on ollut todella suuri ja tunnettu kansainvälinen viihdejätti jo 1990-luvulta lähtien, ja sen imperiumiin on kuulunut kaikkea mahdollista keräilykorteista animesarjoihin. Esimerkiksi punaposkisesta, alati hymyilevästä ja nauravasta Pikachusta on muodostunut yksi populaarikulttuurin ikonisista hahmoista. Pelaajakuntaan on kuulunut alusta lähtien myös niitä, joille Pokémon-brändi ja sen oheistuotteet ovat olleet merkittävin syy pelaamisen aloittamiselle.
– Pokémon Go on ollut monelle myös nostalginen kokemus. Pelin myötä pääsi vihdoin viimein toteuttamaan lapsuuden haavettaan eli toimimaan Pokémon-kouluttajana.
Nopeasti kasvaneeseen suosioon on vaikuttanut sekin, että pelaaminen kaupunkimaisemassa on ollut näkyvää ja herättänyt kiinnostusta. Myös pelin yksinkertaisuus on houkutellut ihmisiä mukaan.
– Simppelin pelimekaniikan lisäksi hahmot ovat ihania ja värikkäitä. Lisäksi peli on ollut ilmainen ja sen on saanut ladattua kännykkään helposti, Elina Koskinen jatkaa.
Kaikkien näiden tekijöiden yhteissummana Pokémon Go:n pelaajakunta on ollut poikkeuksellisen kirjavaa ja heterogeenistä.
– Laidasta laitaan ja vauvasta vaariin, kuten on tapana sanoa. Teimme vuosina 2016 ja 2019 pelaajille kyselyn kokemuksista pelin parissa, ja vastaajia on ollut alakoululaisista seitsemänkymppisiin. Tällä hetkellä saattaa vaikuttaa siltä, että suuri osa pelaajista on aikuisia, mutta omien havaintojeni mukaan esimerkiksi katukuvassa näkyy edelleen myös lapsia, Elina Koskinen toteaa.
Uuden teknologian merkitystä Pokémon Gon suosioon ei sovi vähätellä. Vuonna 2016 lisätty todellisuus eli AR ei ollut aivan uusi juttu, mutta suurille massoille se oli vielä jännittävä ja eksotiikkaa tihkuva kokemus. Pokémon Go astui markkinoille juuri oikeaan aikaan: puhelinteknologia oli kehittynyt tarpeeksi pitkälle ja tiedonsiirtokin nopeutunut huomattavasti.
Mutta onko suositulla Pokémon Golla ollut minkäänlaista laajamittaisempaa vaikutusta esimerkiksi suomalaiseen kulttuuriin? Elina Koskisen mukaan on.
– Pokémon Go sai meidät käyttäytymään hyvin epäsuomalaisesti: suomalaiset nimittäin ryhtyivät kommunikoimaan ventovieraiden kanssa, Elina Koskinen summaa.
Korjaus 27.8. klo 16.25: Niantic on amerikkalainen, ei japanilainen firma.
Lisää aihepiiristä: