Sote-uudistuksen valmistelussa keskeisiä keinoja olivat itsepäisyyden sekä auktoriteettiin vetoamisen keinot, kertoo tuore tutkimus.
Helsingin yliopistossa toteutetussa tutkimuksessa selvitettiin, millä tavoin asiantuntijatietoja käytettiin sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksessa. Professori Heikki Hiilamo hyödynsi tutkimuksessaan filosofi Charles S. Peircen jaottelua uskomusten perustelutavoista. Hiilamo osallistui itsekin sote-uudistuksen valmisteluun.
– Sote-uudistuksen uskomusten perusteluissa korostui itsepäisyyden menetelmä, kun useissa eri vaiheissa sote-valmistelua poliittiset linjaukset olivat ristiriidassa virkamies- ja akateemisten asiantuntijoiden näkemysten kanssa. Loppuvaiheessa puolestaan asiantuntijoiden puheenvuorossa painottui auktoriteettiasema tutkimustietoon vetoamisen sijaan, Hiilamo kertoo tiedotteessa.
Hiilamon mukaan suurissa uudistuksissa pelkkä monipuolinen tieto ei takaa yksiselitteisiä ratkaisuja ongelmiin eikä valmistelijoiden ja päättäjien ole aina helppoa erottaa tutkittuun tietoon ja auktoriteettiin perustuvia kantoja toisistaan.
Eduskunta hyväksyi historiallisen, 16 vuotta kestäneen sote-uudistuksen kesäkuussa. Uudistuksen myötä kuntien ja kuntayhtymien vastuulla nykyisin olevat sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtävät siirtyvät hyvinvointialueille eli maakuntatasolle vuoden 2023 alussa.
Helsingin yliopiston tutkimus toteutettiin osana Kansalaisuuden kuilut ja kuplat -hanketta. Hankkeessa tutkitaan kansalaisuuden muutoksia ja kuinka globalisaatio ja yhteiskunnan rakennemuutos muuttavat kansalaisten osallistumista ja politiikan tekoa Suomessa. Monitieteisessä hankkeessa on mukana tutkijoita yhteensä kuudesta yliopistosta ja tutkimuslaitoksesta, ja sitä rahoittaa Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvosto.
Lue lisää: