Suomeen oli tuotu Afganistanista noin 250 ihmistä tiistai-iltaan mennessä, kertoi ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) tiistaina. Suurin osa heistä on naisia ja lapsia.
Heistä 150 ihmistä on afganistanilaisia Suomen suurlähetystön, EU-edustuston ja Naton kriisinhallintaoperaation työntekijöitä perheineen.
Loput sata ovat Suomen kansalaisia tai pysyvän oleskeluluvan saaneita ihmisiä, jotka ovat pyytäneet konsuliapua.
Kaikki Suomen suurlähetystön paikalliset työntekijät ja heidän perheensä on evakuoitu Afganistanista.
Suomi päätti evakuoida 128 ihmistä lisää – keitä he ovat?
Suomen hallitus päätti tiistaina, että se aikoo ottaa vastaan 128 ihmistä lisää Afganistanista aiempien päätösten lisäksi.
Tämä joukko koostuu 45 Suomen Kabulin-suurlähetystön entisestä työntekijästä perheineen sekä 83 lähetystön turvamiehestä perheineen. Kyse on afganistanilaisista, jotka ovat pyytäneet Suomelta turvaa.
Suomi teki aiemmin päätökset yhteensä 170 afganistanilaisen auttamisesta Suomeen. He työskentelivät Suomelle, EU:lle tai Natolle.
Määrä nousi elisen päätöksen jälkeen kaikkiaan 298 afganistanilaiseen. Heidän pelätään olevan vaarassa, koska he ovat tehneet töitä länsimaille.
Kuinka paljon ihmisiä odottaa vielä evakuointia?
Afganistanissa on edelleen arviolta 170 ihmistä, jotka odottavat evakuointia Suomeen.
Joukossa on parikymmentä konsuliapua pyytänyttä Suomen kansalaista tai pysyvän oleskeluluvan haltijaa sekä noin 150 Suomelle, EU:lle tai Natolle työskennellyttä paikallista.
Voivatko tuotavat ihmiset olla uhka Suomen turvallisuudelle?
Britanniassa ja Ranskassa on huomattu, että evakuoitujen joukossa on ollut turvallisuusuhan muodostavia ihmisiä, joilla on ollut yhteyksiä Talibaniin tai muihin ääri-islamistisiin järjestöihin.
Sisäministeriön hallitusneuvoksen Eero Koskenniemen mukaan Suomeen autettavien taustat on selvitetty silloin, kun heidät on palkattu.
– Eri viranomaiset ovat valmistelleet poikkihallinnollisesti evakuoitavien listaa. Suojelupoliisi ei ole nähnyt mitään estettä näiden ihmisten siirtämisessä Suomeen. He ovat työskennelleet Afganistanissa pääosin Suomen ulkoministeriön palveluksessa. Heille on palkkauksen yhteydessä tehty ministeriössä taustaselvitys. Tämä on ihan yleinen tapa, Koskenniemi kertoo.
Missä kunnossa evakuoidut ovat olleet?
Suomeen tulleilla ei ole ollut vakavia fyysisiä vammoja, kertoo sosiaali- ja terveysministeriön erityisasiantuntija Krista Lyyra. Heiltä on hoidettu haavoja ja nirhaumia, joita on tullut pakomatkalla. Sairastumiseen tai loukkaantumiseen liittyviä evakuointeja ei ole vielä tarvinnut tehdä.
Evakuoituja on Suomessa lentokentällä vastassa tukitiimi, joka antaa tekee koronatestit, antaa terveydenhoitoa, kartoittaa avun tarvetta ja antaa keskustelutukea. Ensin on ollut tarvetta erityisesti ruuasta ja vaatteista.
– Nämä ihmiset ovat tosiaan tulleet lentokoneella ilman mitään matkatavaroita tai omaisuutta, joten heillä ei ole muuta mukana kuin ne vaatteet, jotka heillä oli silloin päällä, kun he koneeseen saapuivat, Lyyra kuvailee.
Mitä evakuoiduille tapahtuu Suomessa?
Afganistanilaisten vastaanotosta Suomessa vastaa Maahanmuuttovirasto. Heille on luvattu myöntää neljän vuoden oleskelulupa.
Tulijat sijoitetaan ensin vastaaottokeskuksiin eri puolille Suomea. Kun heiltä on kerätty henkilötiedot ja biometriset tunnisteet, heidät siirretään eri kuntien vastuulle.
Maahanmuuttoviraston vastaanottoyksikön johtaja Pekka Nuutinen vakuuttaa, että he selviävät kyllä satojen ihmisten sijoittamisesta lyhyelläkin varoitusajalla.
– Vuonna 2015 majoitettiin 30 000 ihmistä parissa kuukaudessa. Toki tämä on työllistänyt meidän tilannekeskusta, ja on tehty ympäripyöreitä päiviä, Nuutinen toteaa.
Nuutisen mukaan Suomeen autetut ihmiset ovat olleet väsyneitä ja helpottuneita sekä hieman odottavalla kannalla.
– Useimmilla on jäänyt läheisiä sukulaisia Afganistaniin. Huoli heistä on suuri. Myös Kabulin lentokentälle pääsy ja koko prosessi on varmasti ollut kova paikka, Nuutinen kertoo.
Ehditäänkö kaikki listalla olevat tuoda turvaan ennen kuun loppua?
Aika alkaa käydä vähiin Afganistanin evakuoinnissa, sillä Ylen tietojen mukaan Suomen on määrä saada operaationsa päätökseen perjantaina. Ulkoministeriön mukaan kaikkia ei välttämättä ehditä saada pois Afganistanista siihen mennessä.
– On hyvin mahdollista, että käytettävän ajan puitteissa emme välttämättä pysty auttamaan kaikkia tässä vaiheessa. Keskitymme nyt ilmaoperaatioon. Sen jälkeen sitten katsotaan muita keinoja ja arvioidaan, kuinka näitä ihmisiä pystytään auttamaan jatkossa, Ulkoministeriön Afganistanin erityisedustaja Pekka Kaihilahti kertoo.
Kun ilmakuljetukset loppuvat, reitit naapurimaihin maateitse tulevat kyseeseen. Rajat esimerkiksi Iraniin ja Pakistaniin ovat vielä osittain auki.
Ovatko suomalaissotilaat joutuneet vaaratilanteisiin?
Ylen tietojen mukaan suomalaisjoukot eivät ole joutuneet uhkatilanteisiin Kabulin lentokentällä. Heidän ei ole tarvinnut käyttää aseitaan.
Suomi lähetti kolmisenkymmentä sotilasta Kabulin lentokentälle turvaamaan Suomen evakuointia. Sotilaat voivat turvata toimintaa vain lentoasemalla ja sen välittömässä läheisyydessä. Puolustusvoimien suojajoukot saapuivat alueelle lauantaina.
Puolustusvoimien tukioperaatio ulkoministeriölle on sujunut toistaiseksi erittäin hienosti, kertoo vanhempi osastoesiupseeri, komentajakapteeni Matti Sirkkola puolustusministeriöstä.
– Tulokset puhuvat puolestaan. Käytettävissä olevan ajan loppuminen on kuitenkin tosiasia, johon on varauduttu suunnittelemalla hallittu päättäminen tälle operaatiolle. Tavoite on, että suomalaiset virkamiehet ja suojausosasto saadaan evakuoitua kotimaahan tehtävän päätyttyä. Toistaiseksi toiminta jatkuu Kabulin kentällä menestyksekkäästi, Sirkkola sanoo.
Voivatko suomalaiset virkamiehet ja sotilaat jäädä vielä kentälle auttamaan, kun Yhdysvallat lähtee?
Yhdysvaltojen on määrä vetää viimeisetkin joukkonsa Afganistanista elokuun loppuun mennessä. Yhdysvaltojen joukot ovat turvanneet Kabulin lentokentän toimintaa, jotta evakuointilentoja on päästy tekemään.
Matti Sirkkolan mukaan suomalaiset eivät voi jäädä auttamaan maassa vielä olevia evakuoitavia.
– Yhdysvalloilla on merkittävä määrä sotilaita Kabulin lentokentällä, ja he ovat keskeisiä tekijöitä, kun puhutaan kentän turvallisuudesta. Kaikki muut valtiot lentokentällä ja sen läheisyydessä toimivat läheisessä yhteistyössä tärkeimmän toimijan, Yhdysvaltojen kanssa ja tukeutuvat heidän tarjoamaansa turvallisuuteen. Kun Yhdysvallat poistu lentokentältä, sinne jääminen ei käytännössä ole muilta mahdollista, Sirkkola kertoo.
Jutun kuvat ovat ulkoministeriön median käyttöön julkaisemia kuvia Suomen evakuointioperaatiosta Kabulissa, Afganistanissa. Ulkoministeriö on sumentanut kuvista siviilien kasvoja heidän yksityisyytensä suojelemiseksi.
Kuuntele:
Afganistanista Suomeen tulevien pakolaisten matkat poikkeavat toisistaan – yksi asia yhdistää: odotus. Suomi myöntää vuosittain 1050 kiintiöpakolaispaikkaa ja Afganistanin kriisin kärjistettyä, on puhuttu uudelleensijoituspaikkojen määrän nousevan 2000:een. Miten pakolaiset tulevat Suomeen? Takaisin Pasilaan -podcastissa käymme läpi kiintiöpakolaisen ja turvapaikanhakijan matkaa halki Euroopan. Mukana matkalla Marjukkaa opastaa SPR:n kiintiöpakolaisasiantuntija Tiina Salmio.
Lue lisää:
Biden: Lähes 71 000 evakuoitu Afganistanista, Taliban julkaisi kuvia erikoisjoukoistaan