Virolahtelainen kunnanvaltuutettu Janne Tolvanen (sd.) lupasi tatuoida ihoonsa Virolahden vaakunan, jos tulisi valituksi kunnanvaltuustoon kesäkuun vaaleissa.
Äänet riittivät ja nyt lupaus on lunastettava.
– Asetuin nyt jo neljättä kertaa ehdolle kuntavaaleissa ja ajattelin, että jos nyt muutaman äänen saisi tällaisella tempulla. Pelkkä vitsi tämä ei kuitenkaan ole. Syvemmällä on ajatus siitä, että tatuointi on sen joukkueen merkki, jonka riveissä pelaan, Tolvanen sanoo.
46-vuotias Tolvanen on asunut Virolahdella jo yli 20 vuotta. Hän on paitsi valtuutettu, myös luokanopettaja ja siten töissä Virolahden kunnalla.
– Vanhan sananparren voisi kääntää niin, että sen tunnusta kädessäsi kannat, jonka leipää syöt. Pohjimmiltaan tässä on kyse rakkaudesta kotikuntaa kohtaan. Haluan rohkeasti tuoda sen esille, Tolvanen perustelee.
Kohtelias pyyntö
Ensin Tolvanen kuitenkin halusi kysyä kunnanhallitukselta lupaa kunnan vaakunan käyttöön. Kunnanhallitusten tehtävä on valvoa heraldisen tunnuksen käyttöä.
– Satuin huomaamaan Virolahden kotisivuilta, että vaakuna on tekijänoikeuslailla suojattu kuva, jota hallinnoi kunnanhallitus. Päätin, ettei tässä nyt ruveta lakia rikkomaan, Tolvanen sanoo.
Tolvanen esitti asiansa kuntaan ja sen valmistelu tuli kunnanjohtajan pöydälle. Virolahden kunta arvioi sitä, missä asiayhteydessä vaakunaa tullaan käyttämään ja onko se vaakunan arvon mukaista.
– Pidin sitä kohteliaana eleenä, että valtuutettu tiedusteli asiaa, Virolahden kunnanjohtaja Veli-Matti Pulli sanoo.
Varsinaisesti lupaa ei olisi tarvinnut kysyä.
Lain mukaan kunnalla ei ole oikeutta kieltää vaakunan käyttöä. Kuntalaki ei edellytä sitä, että yksittäinen henkilö tai yhteisö hakisi kunnalta lupaa vaakunan käyttämiseen esimerkiksi omilla verkkosivuillaan tai toiminnassaan. _ _
Asiasta kertominen kunnalle on kuitenkin kohteliasta.
Omassa liiketoiminnassa vaakunaa ei kuitenkaan voi suinpäin käyttää. Merkkiä tai oikeutta ei saa rekisteröidä, jos siihen on ilman asianomaisen lupaa otettu suomalaisen kunnan vaakuna.
– Kunnanhallitus piti sitä hyvänä asiana, että valtuutetuistamme löytyy näin vahvaa sitoutumista. Tämä symbolinen ele sitoutumisesta kunnan eteen tehtävään työhön oli keskeinen peruste hyväksymiselle, Pulli sanoo.
Kunnanhallituksen myöntävä päätös oli yksimielinen. Pulli kertoo, ettei tällaista pyyntöä vaakunan käytölle ole tullut koskaan vastaan hänen virkauransa aikana.
Myös Kotkan vaakuna tatuoituna ihoon
Vaakuna ei ole Tolvasen iholla edes ensimmäinen. Hänellä on jo synnyinkaupunkinsa Kotkan vaakuna tatuoituna oikeaan pohkeeseen.
– Kotka on ensirakkaus, Tolvanen sanoo.
Kotkan vaakuna on tatuoitu Tolvasen ihoon kymmenisen vuotta sitten. Silloin luvan kysyminen ei tullut mieleen.
– On tunnustettava, että minulla on laiton kuva oikeassa pohkeessa. Kotka on saanut kuitenkin paljon ilmaista mainosta. Ehkä se kuittaa tämän rikoksen, Tolvanen nauraa.
Vaakunatatuointi on kiinnittänyt ihmisten huomion.
– Harvemmin ihmiset tulevat sanomaan mitään. Kiinnostuksen kyllä huomaa katseista. Ihmiset katsovat, että mikäs tuo on, Tolvanen sanoo.
Virolahden vaakunan Tolvanen aikoo ottaa käsivarteensa.
– Ihmiset pitävät suurimman osan vuodesta pitkiä housuja. Olisi kiva, että tämä vaakuna näkyisi vähän enemmän. Se tulee jompaankumpaan käsivarteen, ehkä ranteen ja kyynärpään väliselle alueelle.
Tolvanen aikoo käydä tatuoitavana syksyn aikana.
Kuntien vaakunat eivät ole tatuointeina aivan tavallisia. Esimerkiksi Suomen Leijona on kuitenkin melko yleinen.
Lue lisää: Monen iholla on Suomen leijona – rumpali tatuoi käsivarteensa Ristijärven vaakunan
Lupaa vaakunan käyttöön kysytään melko harvoin
Hakemuksessaan Tolvanen on esittänyt, että vaakuna tatuoidaan hänen ihoonsa sellaisenaan. Tatuoinnin suunnittelussa ei ole otettu taiteellisia vapauksia tai muutettu alkuperäistä teosta.
Virolahden vaakunassa on heraldisen selityksen mukaan paaluittainen hopea-ankkuri kulta-apilakylvöisessä punaisessa kentässä. Se on suunnitellut Olof Eriksson vuonna 1951.
Sen aiheet kuvaavat Virolahden vanhaa satamapaikkaa, kalastusta ja merenkulkua, maanviljelyä sekä Kymenlaakson tiettävästi vanhinta seurakuntaa.
– Vaakunan käyttöön kysytään lupaa yksi tai kaksi kertaa vuodessa. Usein se sallitaan. Viimeksi pyydettiin lupaa käyttää vaakunaa Kymenlaakson käräjäoikeuden tiloissa Kouvolassa, kunnanjohtaja Pulli sanoo.
Kunnan logoja ja muuta visuaalista ilmettä ei ole suojattu. Vaakunalla on kuitenkin erityisasema.
– Tämä Tolvasen pyyntö oli normaalista asiavirrasta poikkeava. Asia on virallinen ja vakava, mutta pieni hymynkare tästä tuli. Oli oikein mieluinen tehtävä valmistella tätä, Pulli sanoo.
Kunnanhallitus käsitteli asian viime viikon maanantaina.
Lue lisää: Vaakuna sopii verryttelypuvun rintaan, muttei boksereihin