Paikalliset sanovat, että kyttyrälohi on niin ruma, että se pitää syödä hitsauslasit päässä. Ketutkaan eivät voi sitä syödä kuin pimeällä.
Kyttyrälohen yleistymistä Jäämereen laskevissa joissa pidetään yleisesti uhkana, sillä vieraslajia on esimerkiksi Tenojoessa jo enemmän kuin alkuperäislohta. Huippukokit, tutkija ja osa paikallisista näkevät kaiken kurjuuden keskellä vieraslajissa myös mahdollisuuksia.
Inarilaisen kalastusoppaan Atte Ikkalan mielestä kyttyrälohi on esimerkiksi arvokas urheilukala.
– Jokainen minun asiakkaistani haluaa saada kyttyrälohen.
Hänen yrityksensä Galddoaivi Safaris tekee kalastusretkiä Inarissa ja Pohjois-Norjassa. Hänen asiakkaitaan viehättää eksoottinen saalis, kyttyrälohiurosten luontainen aggressiivisuus ja hurja kutuasu, eli samat piirteet, joiden vuoksi monen mielestä laji on vastenmielinen.
– Kaiken lisäksi niitä näkyy paljon joessa ja niitä on helppo saada. Ensikertalaisellekin se on tosi hyvä perhokala, Ikkala sanoo.
Kyttyrälohi on syötävää, kun se on vasta noussut jokeen. Nopeasti se kuitenkin alkaa valmistua kutemaan ja muuttuu pahanmakuiseksi.
Asiakkaille se maistuu mainiosti nuotiolla tuoreeltaan halstrattuna tillisen kermaviilikastikkeen kera.
– Olen koko ajan koittanut etsiä hyviä puolia siitä, että niitä on ja niitä helposti voi saada. Siinä on valtavat mahdollisuudet, Ikkala sanoo.
"Kyttyrälohesta opittava iloitsemaan"
Tällä hetkellä Tenojoella lohenkalastus on kielletty rauhoituksen vuoksi. Paikalliset totuttelevat ajatukseen, että kun kalastus joskus taas jatkuu, yhä useammin saaliiksi tulee kyttyrälohi.
Ikänsä Tenojoella kalastanut Aslak Pieski sanoo, että paikallisten on opittava iloitsemaan kyttyrälohista.
– Jos muuta kalaa ei ole, kyttyrälohella voi tyydyttää pyyntiviettiä, hän sanoo.
Hän on itse syönyt kyttyrälohta niin paistettuna, graavattuna kuin savustettunakin.
– Sehän on ruokakala siinä missä muutkin, Pieski sanoo.
Ongelma on, että Tenolla ihmiset ovat tottuneet parempaan.
– Tenovarren ihminen on aina ylenkatsonut esimerkiksi haukea, vaikka siitä saa hyviä pullia.
Kyttyrälohta huippuravintoloihin?
Lapissa kyttyrälohta on poistokalastettu valjakkokoirille, mutta tuore kyttyrälohi saattaisi kelvata myös huippuravintoloille.
– Miksi ei, se on kuulemma ihan hyvää tuoreena. Mikä tässä tilanteessa olisi ekologisempaa kuin syödä vieraslajia, joka on joessa, johon se ei kuulu, sanoo Aanarin keittiömestari Heikki Nikula.
Vuoden 2020 ravintolaksi valittu Aanar karttaa toistaiseksi kaikkea lohta, sillä Inarijärvessä piisaa hyvää kalaa. Kyttyrälohi olisi ekologisempi vaihtoehto kuin esimerkiksi Norjan kasvatuslohi.
– Kassilohi ei ole ekologista ollenkaan. Se todistetusti uhkaa luonnonlohikantoja, hän sanoo.
Myös laadukkaista ravintoloista tunnetun Lapland Hotels -ketjun keittiöpäällikkö Tero Mäntykangas suhtautuu uteliaasti kyttyräloheen. Jos joku tarjoaisi sitä, se toivotettaisiin tervetulleeksi testiin koekeittiöön.
Mäntykankaan mukaan kyttyrä ei missään nimessä ole este kalan hyödyntämiselle huippuravintoloissa. Eettisyys, maku ja fiilis painavat enemmän.
– Onko kuningasrapukaan nyt niin seksikkään tai siistin näköinen? Kyllähän nekin ovat sellaisia merten mörköjä. Tärkeämpi pointti on se, miten tuomme sen esille, miten markkinoimme sen ja miten seisomme sen takana.
Mäntykangas huomauttaa, että kyttyrälohella on myös myönteisiä puolia ulkonäöllisesti: alkukesästä sen liha on punaisempaa kuin Tenon lohen.
Voisiko kyttyrälohi elvyttää Tenon kalastuksen?
Tenojoen kalastusmatkailun elvyttäjäksi kyttyrälohesta ei ole, ei ainakaan vielä. Atte Ikkala uskoo, että asenteet muuttuvat vuosien mittaan.
– Jenkeissä turisti maksaa useita tuhansia dollareita siitä, että pääsee onkimaan 20 kyttyrälohta päivässä. Miksei sama homma voisi onnistua Tenolla joku päivä, Ikkala pohtii.
Nyt kyttyrälohi kärsii vieraslajimaineesta ja sitä halveksitaan ruokakalana. Ikkala muistuttaa, että myös toisesta venäläisten tuomasta vieraslajista, kuningasravusta, kohistiin alkuun. Vaikka siitä on ollut pelättyä uhkaa ekosysteemille, raha on vaientanut kriittisiä ääniä.
– Ehkä kyttyrälohen kanssa käy sama homma – tai toivottavasti käy, koska ne eivät täältä lähde enää millään.
Kyttyrälohi voi auttaa myös alkuperäistä lohta
Tähän saakka kyttyrälohi on nähty pääasiassa uhkana atlantinlohelle. Luonnonvarakeskuksen tutkijan Panu Orellin mukaan kyttyrälohista saattaa olla myös positiivisia vaikutuksia Tenolla.
Lajin luonnollisilla levinneisyysalueilla Pohjois-Amerikassa kyttyrälohi on tärkeä laji jokiekosysteemeille.
Kun kyttyrälohet ovat kuteneet, ne kuolevat jokeen. Kuolleiden kalojen ruumiit ovat ravinnelähteitä, jotka kiihdyttävät jokien perustuotantoa. Monilla kalanpoikasilla on siten enemmän ravintoa ja paremmat kasvuolosuhteet.
Periaatteessa Tenolla voi käydä samalla tavalla.
– Se voi jossain määrin parantaa lohenpoikasten kasvua ja kasvuvauhtia. Ne voivat smolttiutua nuorempana ja lähteä aikaisemmin mereen. Ehkä lohen kokonaistuotanto jopa kasvaa. Tämä jää toki nähtäväksi, Orell sanoo.
27.8.2021 kello 12.03: Artikkelia muokattu kohdassa, jossa viitattiin lohen kansanomaiseen nimitykseen.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella 27.8. kello 23 saakka.