Moni koululainen saa lounaan jo ennen kymmentä koronan vuoksi – seurasimme, miten varhainen koululounas maistuu Joensuussa

Koululaisten ruokailuajat ovat muuttuneet koronaviruksen takia. Moni alakoululainen syö lounasta jo ennen kymmentä, kun taas osa pääsee syömään vasta kello 12 jälkeen.

Koulujen on noudatettava Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen terveysturvallisuusohjeita. Ohjeet ovat voimassa koko maassa.

– Ruokailuja on jouduttu entisestään porrastamaan, koska voimassa olevilla ohjeilla koulujen ruokalaan ei pääsääntöisesti mahdu yhtä aikaa kuin puolet tavanomaisesta määrästä. Pienissä kouluissa ruoka-ajat ovat pysyneet lähempänä normaalitilannetta kuin isoissa kouluissa, kertoo Joensuun koulutusjohtaja Olli Kauppinen.

Esimerkiksi Joensuun Nepenmäen koulussa esikoululaiset ja ensimmäistä luokkaa käyvät saattavat syödä lounaansa heti koulun alkajaisiksi tai ensimmäisen tunnin jälkeen.

Rantakylän normaalikoulussa taas on tilanne, jossa yläkoululaisen koulupäivä päättyy ennen ruokailua, mutta ruokailuun on lupa jäädä.

Torstaina Nepenmäen koulussa tarjoiltiin uunikalaa ja perunoita kolmannen luokan oppilaille ennen aamukymmentä. Venla Koponen, Lauri Kallinen ja Siiri Martikainen kertoivat, että ruoka maistuu.

– Kyllä minulla on nälkä. Yleensä ruoka maistuu hyvin jo tähän aikaan ja on hyvä, että koulupäivää varten saa energiaa, Lauri Kallinen sanoi.

Avaa kuvien katselu

Esikoululaisen äidin mielestä lounasaika on liian varhainen.

– En hyväksy kello yhdeksän lounasta. Ajattelen, että lapsille pitäisi opettaa säännölliset ruoka-ajat. Lisäksi vaarana on ateriavälin pitkittyminen, mikä vaikuttaa keskittymiseen ja oppimiseen, toteaa Emilia Rösch. Hänen tyttärensä käy esikoulua Nepenmäen koulussa.

– Ratkaisen tilanteen niin, että teen kotona kaksi lämmintä ruokaa lisää. Perhetilanteemme sallii sen, mutta varmasti on lapsia, joilla on nyt nälkä koulun jälkeen, Rösch arvelee.

Nepenmäen koulun rehtori Maija Salo-Vartiainen toteaa, että ruokailu järjestetään tällä hetkellä terveysturvallisuus edellä.

Koululounaan pitäisi suosituksen mukaan asettua keskelle koulupäivää. Tarjolla pitäisi olla mahdollisuus välipalaan, jos ateriaväli venyy. Tällä hetkellä kouluruokailusuositus ei aikataulun osalta aina täyty.

– Pienissä kouluissa ruokailu on voitu järjestää luokkiin, mutta isoissa yksiköissä kuten Nepenmäellä se ei ole mahdollista, toteaa Olli Kauppinen.

Kauppisen mukaan kouluruokailun poikkeusajat on otettu hyvin vastaan eikä palautetta ole juuri tullut. Joensuun peruskouluissa on yhteensä 5 400 oppilasta.

– Minulle on kotiväeltä tullut tänä syksynä yksi kommentti ruokailusta. Samoin viime lukuvuotena. Koulujemme henkilökunta parhaansa mukaan järjestelee opetuksen ja koulun muun toiminnan terveysturvallisuusohjeiden mukaisesti. Viimeiseen asti pyrimme välttämään etäopetusta ja ruokapussien jakelua. Toivon siis ymmärrystä, jos kaikkia kouluasioita emme pysty toteuttamaan normaaliaikojen tapaan, kertoo Kauppinen.

Kauppinen viittaa kevääseen 2020, jolloin koulut olivat etäopetuksessa ja oppilaille jaettiin koulun ulkopuolella viikon einesruoka-annokset.

Yhtä oikeaa ja kaikille sopivaa kellonaikaa lounaalle ei välttämättä löydy, sillä kyse on pitkälti perheen rytmistä. Mikäli vanhemmat aloittavat työnsä aamulla varhain, voi aikainen lounas olla lapselle paras vaihtoehto.

Poikkeuksellista varhainen lounas ei kouluissa ole. Esimerkiksi Joensuun normaalikoulussa Tulliportinkadulla pienimmät koululaiset ovat syöneet lounasta jo ennen koronaa kello 9.45.

Suomessa on perinteisesti syöty lounasta varhain ja nopeasti. Esimerkiksi Italiassa lounasaika on iltapäivällä ja ruokailu voi kestää jopa kaksi tuntia.

Ravitsemussuositusten näkökulmasta varhainen lounasaika ei ole ihanteellinen.

– Koululounaan järjestäminen näin aikaisin ei mielestäni tue lapsen tasaista ateriarytmitystä, sanoo Siun soten johtava ravitsemusterapeutti Mirja Huuskonen.

Huuskosen mukaan varhainen lounas tuo lisähaastetta myös välipalaan. Monessa kodissa koululainen vastaa välipalastaan itse, kun vanhemmat ovat töissä.

THL:n mukaan säännöllinen syöminen, noin 4–6 ateriaa päivässä, on avain hyvään ravitsemukseen.

Ruokarytmi on tärkeää etenkin pienille lapsille, jotka eivät pysty syömään suuria määriä kerrallaan. Pitkiksi venyvät ateriavälit myös altistavat napostelulle ja sitä kautta ylipainolle.

Suomessa kouluruoka on oppilaille tärkeä ja se kattaa usein noin kolmanneksen päivän energiatarpeesta.

Lue lisää:

Pieni kikka nosti kasvisruuan lasten suosioon – vain ruokien järjestys vaihdettiin: "Menekkiä jouduttu jopa rajoittamaan muovikannella"

Kouluruokailun kokeilu onnistui yksinkertaisella reseptillä – lapset syövät terveellisemmin, kun ruoka tuodaan osaksi oppitunteja ja arkea