Yhä useampi lähisuhdeväkivallan tekijä hakee apua ongelmiinsa.
Esimerkiksi mikkeliläisen lähisuhdeväkivaltatyön avopalveluyksikkö Violan asiakkaista noin neljäsosa on lähisuhdeväkivallan tekijöitä.
Ilmiö on valtakunnallinen. Myös Ensi- ja turvakotien liiton avopalveluiden käyttäjistä noin neljännes on väkivallan tekijöitä. Merkittävä osa apua hakevista väkivallan käyttäjistä on miehiä.
Sekä Violasta että Ensi- ja turvakotien liitosta kerrotaan, että uhrien lisäksi tekijöiden auttaminen on tärkeää, jotta väkivalta saataisiin loppumaan. Näin autetaan koko perhettä.
– Joillekin kynnyksenä avun hakemiselle voivat olla syyllisyyden ja häpeän kysymykset, lähisuhdeväkivaltatyöntekijä Maria Merta Violasta kertoo.
Molemmat tahot muistuttavat, että lähisuhdeväkivalta koskettaa aina koko perhettä ja myös väkivaltaisesti käyttäytyvä voi kärsiä tilanteesta.
– Lähisuhdeväkivalta ei lopu, jos apua ei tarjota kaikille lähisuhdeväkivallan osapuolille. Perheen turvallisuuden takia avun tarjoaminen myös tekijälle on merkittävä asia. Yksilön näkökulmasta katsottuna tärkeää on huomioida myös lähisuhdeväkivaltaa käyttävän oma psyykkinen hyvinvointi.
Kynnyksenä avun hakemiselle voivat olla syyllisyyden ja häpeän kysymykset.
– Yleisessä keskustelussa lähisuhdeväkivallasta olisi tärkeää välttää yksilön ”tuomitsemista”. Vaikka väkivallan tekoa ei tule missään tilanteessa hyväksyä, on tärkeää että henkilöä ei tuomita ihmisenä, Merta kertoo.
Merta kertoo, että vaihtoehtoja palveluihin hakeutumiselle tulisi kehittää. Sähköisellä ajanvarauksella voidaan esimerkiksi madaltaa avun hakemisen kynnystä.
– Palveluverkostossa on tärkeää ottaa lähisuhdeväkivalta puheeksi systemaattisesti kaikkien asiakkaiden kanssa sekä ohjata asiakkaita palveluihin.