Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on yhdessä hallituksen kanssa linjannut, että EU:n koulutusoperaatioon Malissa osallistuvien suomalaisten sotilaiden määrää lisätään tänä vuonna kahteenkymmeneen ja ensi vuonna 55:en.
Suomi valmistautuu osallistumaan EU:n koulutusoperaatioon myös Mosambikissa. Portugali on tehnyt operaatiosta aloitteen ja EU:n odotetaan päättävän operaatiosta syyskuun alkupuolella.
Ylijohtaja Esa Pulkkinen puolustusministeriöstä arvioi, että suomalaisten sotilaiden suurempi joukko Malissa mahdollistaa laajemman toiminnan EU:n koulutusoperaatiossa.
– Se on koulutusoperaatio. Siellä ei ole toimeenpanevia tehtäviä. Se ei sillä tavalla tehtäviin vaikuta, että tehtävät muuttuisivat erityisesti vaativammiksi tai vaarallisemmiksi, mutta se mahdollistaa ehkä sitten jotakin sellaista, jota voitaisiin tehdä suomalaisena joukkona vähän isompana kokonaisuutena. Osana tietysti kansainvälistä joukkoa, Pulkkinen kuvailee.
Sotilasjoukko tuo kokemuksensa takaisin Suomeen
Pulkkisen mukaan kriisinhallinnan ikuisuuskysymys on, milloin toiminnan on parempi olla mahdollisimman monikansallista ja milloin enemmän kansallista.
– Kansallisesta kokoonpanosta saatavat hyödyt ovat suurempia, jos pystytään harjoituttamaan tai kouluttamaan tai osallistamaan sotilasjoukkoa, joka sitten tuo sitä kollektiivista tietoa takaisin Suomeen.
– Koulutusoperaatiot ovat olleet aika fragmentoituja, mutta luulisin, että sieltä löytyy hyvin tilaa tämän kokoiselle sotilasjoukolle ja semmoisessa tehtävässä, joka palvelee paitsi operaatiota, niin tietysti myöskin Suomen puolustuskykyä, Pulkkinen linjaa.
EU-maiden sotilaat kouluttavat Malin asevoimien sotilaita ja johtajia. Koulutusoperaation komentajana Brysselissä kesään 2020 toiminut Pulkkinen uskoo operaation tulevaisuuteen, vaikka Malin tilanne on turhauttanut muun muassa Ranskaa.
– Ranskan sotilaallinen panos on ihan välttämätön siellä. En tiedä, mitä ranskalaiset suunnittelevat, mutta minulla on hyvä syy uskoa, että kyllä he jollakin lailla siellä jatkavat. Toivottavasti vahvasti, mutta Malin tilanne on tietysti huolestuttava ja se varmasti ranskalaisia erityisesti huolestuttaa ja turhauttaa, Pulkkinen arvioi.
Kriisinhallinnan painopiste on siirtymässä Afrikkaan.
Ylijohtaja Esa Pulkkinen puolustusministeriöstä kertoo, että Afrikka tulee näkymään jatkossa enemmän Suomen sotilaallisessa kriisinhallinnassa.
– Nämä kaksi päätöstä osoittavat, että esimerkiksi parlamentaarisen kriisinhallintakomitean suositukset on otettu huomioon ja myöskin ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon linjaukset ja hallituksen tahtotila. Afrikka jollakin lailla tulee näkymään näissä operaatioissa ehkä enemmän ja ehkä sitten Afganistan ja tämän tyyppiset vähemmän, Pulkkinen ennakoi.
Malissa ja Mosambikissa EU:n sotilaallisen kriisinhallinnan tavoitteena on rajoittaa ääri-islamistisen terrorismin leviämistä alueilla.
– Paikallisia asevoimia tukemalla ja vahvistamalla kyetään sitten osaltaan rajoittamaan terroristitoiminnan leviämistä, ei ratkaisemaan mutta rajoittamaan sitä, Pulkkinen määrittelee sotilaiden tehtävät.
Pulkkinen muistuttaa, että Mosambik on Suomelle kehitysyhteistyön kautta ja humanitäärisistä syistä tärkeä maa.
– Meidän sotilaallinen osallistumisemme tukee vähän laajempia päämääriä, Pulkkinen huomauttaa.
Pulkkisen mukaan kysymys on myös EU:n sisäisestä solidaarisuudesta. Pohjoiset EU-maat kantavat vastuuta, vaikka Etelä-Euroopan mailla on alueella perinteisesti vahvoja intressejä.
Mosambik sijaitsee eteläisessä Afrikassa Intian valtameren rannalla. Maaliskuussa islamistit hyökkäsivät Palman kaupunkiin, ja iskun otti nimiinsä Lähi-idästä tuttu terroristijärjestö Isis. Yle vieraili Mosambikissa ja selvitti, miksi maa tuottaa julmia islamistikapinallisia.
Mali on sisämaavaltio Länsi-Afrikassa. Toukokuussa Puolustusvoimat kertoi, että Suomella on Malissa koulutusoperaatiossa neljä sotilasta jalkaväki- ja lääkintäkoulutuksessa. Aiempien päätösten perusteella Suomi olisi voinut lähettää operaatioon enintään 12 sotilasta.
EU-operaatioiden lisäksi Malissa on Ranskan johtamat sotilasoperaatiot, jotka ovat keskeytettynä Malissa tapahtuneen vallankaappauksen jälkeen. Ranska kyseli aiemmin Suomea mukaan Maliin.
Artikkelia on päivitetty puolustusministeriön ylijohtajan Esa Pulkkisen haastattelulla klo 16.
Voit keskustella artikkelista 27.8.2021 klo 23 saakka.
Lisää aiheesta:
Onko Suomi lähettämässä lisää sotilaita Afrikkaan? Ulkoministeriö ja puolustusministeriö erimielisiä
Suomi aikoo lähettää lisää sotilaita kriisinhallintaan Maliin Afrikkaan