Luvut puhuvat puolestaan.
– Sadastatuhannesta kahdella annoksella rokotetusta henkilöstä noin kaksi henkilöä on sairastunut sairaalahoitoa vaativaan koronatautiin. Hekin ovat valtaosin ikääntyneitä, 70–80 -vuotiaita, kertoo Hanna Nohynek THL:n ylilääkäri ja rokotetutkija.
THL:n mukaan koko Suomessa oli 18. elokuuta 3 920 923 ensimmäisen rokotteen saanutta. Heistä koronatartunnan oli saanut 9 381. Kaksi rokotetta saaneita oli 2 457 698, joista koronatartunnan oli saanut 1 375 ihmistä.
STM puolestaan kertoi viikottaisessa koronainfossaan torstaina, että Helsingissä on kaupungin keräämien tietojen mukaan sairastunut koronaan noin 1,5 prosenttia ensimmäisen rokotteen saaneista. Toisen annoksen jälkeen todennäköisyys putosi 0,09 prosenttiin.
– Nämähän ovat erinomaisia numeroita. Rokotteet tekevät sen, mitä niiltä odotettiinkin: suojaavat vakavalta taudilta erittäin hyvin ja suojaavat hyvin myös lievältä taudilta, Nohynek kommentoi.
Hänen mukaansa rokotteet ovat toimineet juuri kuten myyntilupaa varten tehdyissä tutkimuksissa osoitettiin.
Pitkä annosväli saattaa parantaa suojatehoa Suomessa
Toisaalta Israelista on kuulunut huolestuttavia arvioita rokotteiden odotettua matalammasta tehosta, kuten Helsingin Sanomat uutisoi kesäkuussa. Yhdysvalloissa taas New Tork Times kertoi rokotteiden tehon olevan laskussa. Mikä Suomen tilanteessa on erilaista edellämainittuihin verrattuna?
– Maat, joissa on nähty rokotteiden tehon hiipuvan, ovat rokottaneet pidempään, mutta myöskin erilaisella aikataululla, Nohynek kertoo.
Esimerkiksi Israel rokotti väestönsä niin, että ensimmäisen annoksen ja toisen annoksen välissä oli kolme viikkoa. Nohynekin mukaan rokotevaste kypsyy sitä voimakkaammaksi, mitä pidempi väli annosten välissä on.
Suomessa annosväli on ollut keskimäärin 12 viikkoa, mikä voi tarkoittaa sitä, että suojateho saattaa olla suomalaisilla esimerkiksi israelilaisten tehoa pitkäkestoisempi.
Nohynekin mukaan suojatehon laskua on jo nähty niin Yhdysvalloissa kuin Israelissakin, erityisesti lievän infektion osalta. Suoja vakavaa koronatautia kohtaan on sen sijaan pysynyt edelleen hyvänä lukuun ottamatta sellaisia riskiryhmiin kuuluvia, joilla immuniteetti on taudin tai lääkityksen vuoksi alentunut.
– Tarvitsemme tästä lisää seurantatietoa, mutta hyvän suojatehon voisi olettaa kestävän kahden annoksen jälkeen, Nohynek sanoo.
Jos rokotteiden teho vaikeaa tautimuotoa vastaan säilyy sekä rokotteiden saanti ja jakelu pysyvät ja edistyvät nykyisellä tasolla, ollaan matkalla kohti valoisaa loppuvuotta.
– Valtaosan 12 vuotta täyttäneistä saadessa kaksi rokoteannosta lokakuun loppuun mennessä ollaan hyvinkin suojassa.
Nohynekin mukaan henkilöt, jotka eivät ota rokotetta todennäköisesti jossain vaiheessa infektoituvat. Osa sairastaa taudin ja näin saa suojan ainakin joksikin aikaa.
– Eli viruksen mahdollisuudet aiheuttaa meillä vakavaa tautia pikku hiljaa vähenevät, siis valoisampaan ollaan matkalla, Nohynek sanoo.
Rokotteet alkavat muuttaa koronatestausta
Kun hyvin harva kokonaisen rokotesarjan saanut näyttää sairastuvan, herää kysymys, kannattaako heitä enää testata pienimmistäkin flunssaoireista.
Jonkinlainen vastaus tähän todennäköisesti saadaan, kun valtakunnallinen testaus- ja jäljitysstrategia päivitetään lähiaikoina.
Jo nyt tapauskohtainen harkinta on mahdollista, sanoi THL:n terveysturvallisuusosaston johtaja Mika Salminen viikottaisessa koronainfossa tänään. Hän kannattaa käytönnönläheistä lähestymistapaa.
– On mahdollista ajatella, että jos syysnuhaa on, niin pysytellään kotona, jos on kaksi rokotetta saanut.
Hän myös muistuttaa, ettei kotitestien tekeminen tällaisessa tilanteessa ei ole kiellettyä.
– Silloin täytyy muistaa, että se ei ole yhtä tarkka kuin varsinaiset laboratoriotestit. Jos saa positiivisen tuloksen, niin pitää ehdottomasti hakeutua kunnon testiin.
Esimerkiksi Pirkanmaan sairaanhoitopiiri tiedotti jo tänään, että täysin rokotettujen henkilöiden ei tarvitse enää hakeutua koronanäytteenottoon, mikäli heillä on lieviä hengitystieinfektion oireita. Sairaanhoitopiirin oman riskiarvionsa mukaisesti vetämä linjaus ei kuitenkaan koske terveydenhuollon työntekijöitä tai koronavirukselle altistuneita henkilöitä.
– Arvioimme meidän tilanteessamme riskin niin pieneksi, ettei kaksi kertaa rokotettuja lieväoireisia tarvitse testata, kertoo ylilääkäri Jaana Syrjänen TAYSista.
Kun lieväoireiset kaksi kertaa rokotetut eivät hakeudu testiin, koronavirustestaus ja -jäljitystoiminnan tämänhetkinen suururakka helpottuu hieman.
– Jos isommassa riskissä olevat ihmiset eivät pääse nopeasti näytteille, niin koko prosessi hidastuu. Kaiken lisäksi flunssakausi alkaa ja yhteiskunnan avautuessa eri virukset pääsevät kulkemaan ihmisten keskuudessa, Syrjänen sanoo.
HUSin diagnostiikkakeskuksen johtaja Lasse Lehtonen on varovainen testausmallin muuttamisen suhteen.
– Rokotussuoja ei ole täydellinen ja aika paljon on tullut raportteja siitä, että myös täysin rokotetuilla on ollut tartuntoja.
Lehtosen mukaan olisi ongelmallista luopua kokonaan rokotettujen testaamisesta.
– Olisi kuitenkin hyvä arvioida, pitäisikö testauskriteereitä heillä muuttaa, Lehtonen lisää.
Voit keskustella aiheesta 26.8.2021 kello 23 saakka.
Lue lisää: