TALLINNA Viron nykyisen presidentin Kersti Kaljulaidin toimikausi päättyy 10. lokakuuta. Tänään maanantaina järjestettiin presidentinvaalin ensimmäinen äänestys, joka ei vielä tuonut tulosta. Viron kansallismuseon johtajan ja Tarton yliopiston entisen rehtorin Alan Karisin valinta jäi viiden äänen päähän.
Lähtökohtaisesti presidentin valitsee Viron parlamentti. Voittaja tarvitsee taakseen kaksi kolmasosaa kansanedustajista eli vähintään 68 ääntä. Tämä edellyttää pelkkiä hallituspuolueita laajempaa tukea.
Parlamentissa äänestetään presidentistä korkeintaan kolmesti. Mikäli kukaan ehdokkaista ei voita, vaali siirtyy valitsijamieskokoukseen.
1. Miksi Virossa ei ole käytössä suora kansanvaali?
Presidentin vaalitavasta säädetään vuonna 1992 hyväksytyssä perustuslaissa. Ajatuksella suorasta kansanvaalista ei ole riittävää kannatusta parlamentissa. Sitä tukevat parlamenttipuolueista keskusta ja konservatiivinen kansanpuolue Ekre.
Vastustajien mukaan suora vaalitapa antaisi presidentille liian vahvan mandaatin parlamenttivetoisessa demokratiassa. Se olisi ristiriidassa presidentin melko rajallisten valtaoikeuksien kanssa.
2. Kuka voi pyrkiä presidentiksi?
Presidenttiehdokkaan pitää olla vähintään 40-vuotias syntyperäinen Viron kansalainen, joka ei ole puolustusvoimien palveluksessa.
Ehdokkuuteen tarvitaan vähintään 21 kansanedustajan tai valitsijamieskokouksen jäsenen tuki.
3. Mikä ihmeen valitsijamieskokous?
Valitsijamieskokous kutsutaan koolle, mikäli kukaan ehdokkaista ei saa parlamentin äänestyksissä tarvittavaa äänimäärää. Kokouksen jäseniä on yhteensä 208 eli 101 kansanedustajan lisäksi 107 edustajaa Viron kaikista kunnista.
Korkeintaan kaksi parlamentissa eniten ääniä saanutta ehdokasta on valitsijamieskokouksessa ehdolla automaattisesti. Valitsijamieskokouksen jäsenet voivat kuitenkin asettaa myös uusia ehdokkaita.
Voittoon riittää ehdoton enemmistö eli yli puolet valitsijamieskokouksen jäsenten äänistä.
4. Kenestä seuraava presidentti?
Ainoa rekisteröity presidenttiehdokas on Viron kansallismuseon johtaja, Tarton yliopiston entinen rehtori Alar Karis. Hänet asettivat perjantaina ehdolle hallituspuolueet keskusta ja reformipuolue. Niiden parlamenttiryhmien yhteenlasketut 59 ääntä eivät kuitenkaan riitä valintaan.
Ekre-puolue vastustaa Karisia. Keskustaoikeistolaisen Isänmaan ja sosiaalidemokraattien 12 ja 10 hengen parlamenttiryhmät ovat jakautuneet hänen suhteensa kahtia.
Karisin läpimeno on siis mahdollista, mutta vaakalaudalla.
5. Voiko Kersti Kaljulaid saada toisen toimikauden?
Kersti Kaljulaidin toinen toimikausi on saanut tukea sekä sosiaalidemokraateilta että kansalaisilta. Tuoreen kyselyn mukaan hänen jatkokauttaan puoltaa 35 prosenttia virolaisista. Kansalaisten keskuudessa Kaljulaid on siis kolme kertaa suositumpi kuin seuraavaksi sijoittunut parlamentin puhemies Jüri Ratas.
Parlamentissa Kaljulaidilla ei kuitenkaan ole riittävästi kannatusta.
Mikäli Alar Karis jää valitsematta presidentiksi parlamentissa, Kaljulaidin voi asettaa hänen kilpailijakseen valitsijamieskokouksessa.
Teoriassa Kaljulaidilla on yhä mahdollisuus, vaikkakin hento.
30.8.2021 klo 17.51: Lisätty tieto parlamentin ensimmäisen äänestyskierroksen tuloksesta.
Lue myös: