Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt joutuvat Suomessa turvautumaan kansalaisaloitteisiin ajaessaan oikeuksiaan. Tänä vuonna jo kaksi aloitetta on edennyt eduskunnan käsittelyyn.
Translain uudistamiseen tähtäävä Oikeus olla -aloite keräsi tarvittavat 50 000 allekirjoitusta muutamassa päivässä, ja niin kutsuttujen eheytyshoitojen kieltämistä vaativa Ehjänä syntynyt -aloite ylitti rajapyykin viime maanantaina.
Eheyttämisen tavoitteena on muuttaa henkilön seksuaalista suuntautumista tai sukupuoli-identiteettiä. Näitä eheytysmihoitoja voivat tarjota esimerkiksi uskonnolliset yhteisöt.
Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen ihmisoikeuksia ajavan Seta ry:n puheenjohtaja Sakris Kupila sanoo, että kansalaisaloitteita tarvitaan, koska seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien edistäminen tuntuu olevan muuten poliittisesti hankalaa.
– Vahvasti tulee se olo, että poliittinen järjestelmä ei ole kansalaisten toiveiden tasolla. Tämä antaa vahvan viestin ja osoittaa, että ihmiset haluavat vaikuttaa tähän asiaan, Kupila sanoo.
Enemmistön voi olla helppo ohittaa kysymykset, jotka eivät suoraan koske omaa elämää. Taustalla voi olla myös ennakkoluuloja eri vähemmistöjä kohtaan.
– Saatetaan ajatella, että Suomi on jo oikeusvaltio, joten miksi näistä pitää puhua, Kupila sanoo.
Kysymykset jakavat puolueita
Ehjänä syntynyt -aloitteen taustajoukoissa mukana ollut Perttu Jussila sanoo, että osa puolueista haluaisi unohtaa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin liittyvät kysymykset.
– Eduskunnassa on keskeisiä puolueita, joita nämä kysymykset jakavat eikä niitä sen takia haluta haluta edistää, Jussila sanoo.
Esimerkkeinä tällaisista puolueista Jussila mainitsee keskustan ja kokoomuksen. Jussila itse on vihreiden puoluehallituksen jäsen ja hän oli puolueen kuntavaaliehdokkaana Tampereella.
Jussilan mukaan kansalaisaloitteiden saavuttama suosio kertoo kuitenkin siitä, että iso osa suomalaisista haluaisi edistää seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia.
– Kansalaisaloite on loistava mekanismi ja uusi aktivismin muoto, jonka avulla voidaan saada ihmisiä sitoutumaan politiikkaan.
Jussila on luottavainen siihen, että aloite etenee eduskunnassa laiksi asti nyt, kun asia on ollut esillä julkisuudessa.
– Vaikea nähdä, että eheytyshoitoja voisi pitää Suomessa enää laillisena, kun myös EU on linjannut, että ne pitäisi kieltää.
Translaki pysähtyi ministeriöön
Translain uudistaminen on pysähtynyt sosiaali- ja terveysministeriössä koronapandemian aiheuttaman lainsäädännön vuoksi. Kupilan mukaan ministeriön työryhmän helmikuussa julkaisemat ehdotukset lain muuttamiseksi eivät olleet riittäviä. Kansalaisaloite sai alkunsa pettymyksestä ehdotuksiin.
– Ehdotetut sääntelyn vaihtoehdot eivät ole riittäviä, ja poliittiset tahot ovat antaneet ymmärtää, että laissa ei huomioida alaikäisiä, Kupila sanoo.
Tasa-arvoinen avioliittolaki oli ensimmäisiä kansalaisaloitteita, joka sai laajasti huomiota ja meni läpi eduskunnassa. Onnistunut prosessi antoi esimerkin siitä, että sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksia voidaan ajaa kansalaisaloitteiden kautta.
Kansalaisaloitteiden ympärille rakennetut kampanjat auttavat myös nostamaan kysymyksiä julkisuuteen ja luovat painetta poliittisille päättäjille. Tässä ei toisaalta ole mitään uutta, sillä sateenkaariliike on tottunut ajamaan oikeuksiaan erilaisilla kampanjoilla.
– Harvassa ovat ne tilanteet, joissa muutos olisi lähtenyt päättäjistä. Enimmäkseen siinä on kyse ihmisten omasta toiminnasta. Koko sateenkaariliike on lähtenyt siitä, että meidän on ollut pakko ajaa omia oikeuksiamme, Kupila sanoo.
Juttua muokattu 1.9.2021: Poistettu Seta ry:n vanhentunut kuvaus.
Lue aiheesta lisää:
Eheytyshoitojen kriminalisointia ajava kansalaisaloite etenee eduskunnan käsittelyyn