Kun Kalevan kisat oli saatu sunnuntaina pakettiin Tampereen Ratinassa, kahdella kotimaisella tähtiurheilijalla hymy oli enemmän kuin herkässä.
Päätöspäivä oli tulostasollisesti kisojen parasta antia, kirsikkana kakun päällä Oliver Helanderin 86,13 metrin keihästulos ja Wilma Murron seiväshypyn Suomen ennätys 472. Tuloksellaan Helander nousee maailmantilastossa yhdeksänneksi, Murto kymmenenneksi.
Kaksi kansainvälistä huipputulosta, kahdella täysin eri tulokulmalla: Murto täytti häneen kohdistetut odotukset, kun taas vaikeudesta toiseen rypenyt Helander sai uskonpalautuksensa.
Niin Murto kuin Helander ovat olleet kotimaisen yleisurheilun valokeilassa jo ikuisuudelta tuntuneen ajan. Junioritähtistatuksensa Murto sai jo lähes kuusi vuotta sitten, tarkalleen helmikuussa 2016, kun hän hyppäsi hallissa alle 20-vuotiaiden edelleen voimassa olevan maailmanennätyksen 471 – siis ollessaan vielä 17-vuotias.
Helander ponnahti pinnalle vuotta myöhemmin puhkaistuaan 80 metrin rajapyykin kisakokemuksella, jonka pystyi laskemaan kahden käden sormilla. Omanlaisensa maailmanennätys sekin. Vuonna 2018 nähdyn 88,02 jälkeen Helander on polttomerkattu potentiaalisimpana urheilijana, joka palauttaa Suomen värit mitalikantaan aikuisten arvokisoissa.
Edellä mainituissa huipputuloksissa kyse oli kuitenkin väläytyksestä, ei tasosta.
Pitkiä vuosia
Väläytyksen ja tason välinen ero on usein suuri, eivätkä Murto ja Helander ole poikkeuksia. Yleisurheilua seuraavien ajatuksissa yhtälö 471 ja Murto alkoi syystäkin tuntua viime vuosina vieraalta, kun Salon Vilppaan seiväslupauksen kauden parhaaksi kirjattiin kesä toisensa jälkeen 455–460. Nekin olivat ikäluokkassaan maailman kärjen tuntumassa. Vuosina 2018–2020 se merkittävämpi mittari eli viiden parhaan kisan keskiarvo pyöri kuitenkin välillä 440–443.
Kun Helanderin väläytykset vuosilta 2018 ja 2019 jätetään omaan arvoonsa, kauden kolmanneksi paras kilpailu oli kumpanakin vuonna nippanappa 82 metriä. Seiskalla alkavat tulokset olivat pikemminkin sääntö kuin poikkeus.
Se, että sunnuntaina Murto ja Helander paistattelivat molemmat parrasvaloissa, oli sattumusten summa. Kalevan kisojen järjestäjät olivat varmuudella huomioineet Murron tapauksessa paitsi viidennen sijan Tokion olosuhdeherkässä olympiafinaalissa myös viiden kisan keskiarvon, 460 senttiä. Kiitos jälkimmäisen, SE-tulos oli osastoa budjetoitu.
Helander puolestaan voi kiittää katsomossa kisaa seurannutta Tero Pitkämäkeä ja lauantaina uransa paketoinutta Antti Ruuskasta, että miesten keihäänheitto on edelleen sementoituna Kalevan kisojen päätöspäivälle.
Vaikka Helanderilla oli Tampereelle tultaessa kesältä vain yksi 80 metrin tulos, kesäkuussa nähty 80,82, sunnuntain 86-metrinen ei lyönyt lajia seuraavilta ilmoja pihalle. Helander on fyysisiltä ominaisuuksiltaan aivan eri planeetalta kuin ennätysvuonnaan 2018, mutta testitulosten jalostumista heittometreiksi ovat edelleen jarruttamassa lukuisat terveysongelmat.
Jos Helanderin sunnuntain nappiheitosta haluaa hakea Murron tavoin jatkumoa, se vahvisti ainoastaan tuttua mantraa: Helander heittää kerran kaudessa kauas. Ja lisättäköön vielä: mikäli pystyy heittämään.
Murron tielle
Ei siis ollut minkään sortin yllätys, kun Helander kertoi finaalin jälkeen suomalaismedioille, että leikkauspöytä on muutaman viikon kuluttua varteenotettava vaihtoehto.
Tämä oli tiedossa jo Tokion olympialaisten aikaan, kun Pitkämäki ilmoitti Ilta-Sanomien haastattelussa olevansa valmis Helanderin valmentajaksi (siirryt toiseen palveluun). Seitsenkertaisen arvokisamitalistin sanoma oli yksinkertainen: Helander on saatava terveeksi ja menestystähtäin siirrettävä kauemmas kuin ensi vuoteen. Pitkämäen ja Helanderin valmennusyhteistyölle saatiin sinetti viikonloppuna, seuraavaksi siunataan todennäköisesti Helanderin akillesjänteen leikkauspäivä.
Tällä kaudella Helanderia ei enää nähdä kilpailemassa. Murron tilanne voisi olla toinen.
Ammattimaiseksi tuloksentekijäksi kypsynyt Murto on nyt elämänsä kunnossa. Vaihtoehtona olisi ollut vielä kovia kilpailuja ulkomailla, mutta seiväshyppääjän kilpailukalenterista löytyy enää Ruotsi-ottelu. Se on Murrolle kauden 14. kilpailu ulkoradoilla, 17:s hallikausi mukaan lukien. Vastaaviin kisamääriin halajaa myös Helander, jolla on tulevina vuosina edessään Murron kaltainen kypsymisvaihe.
Helanderille työrauhaa tuovat kuluvana kesänä nuorten arvokisamitaleita tuoneet kotimaiset yleisurheilulahjakkuudet, jotka vetävät valokeilan puoleensa ainakin hetkellisesti.
Vaikka niin Murto kuin Helander ovat yleisurheilua hengittäville suomalaisille jo tuttuja hahmoja, on syytä muistaa, että Murto on vasta 23- ja Helander 24-vuotias. Tokion olympialaisten naisten seiväsmitalistit ovat tänä vuonna 30-vuotiaita, ja 15 finalistin keski-ikäkin ylsi 29:ään. Murto oli olympiafinaalin nuorin kilpailija.
Tokion miesten keihäsfinalistien keski-ikä oli sekin 28 vuotta, ja vaikka intialaisvoittaja Neeraj Chopra on vasta 23-vuotias, himmeämmille mitaleille yltäneet tshekit Jakub Vadlejch, 30, ja Vitezslav Vesely, 38, ovat Helanderille selvä signaali: aikaa uran uudelleenrakennukselle riittää.
Lue lisää: