Tuulivoimaloita on rakennettu Suomeen rivakkaa tahtia ja lisää nousee etenkin Länsi- ja Pohjois-Suomeen. Tuhannen voimalan raja ylittyy tänä vuonna ja tuulivoimalla katetaan jo noin 10 prosenttia maan sähkönkulutuksesta.
Samalla rakennetaan jopa kymmenien kilometrien mittaisia liityntälinjoja tuulivoimapuistoista valtakunnan sähköverkkoon. Yksi liityntälinja voi kulkea jopa satojen maanomistajien maiden halki.
Yksi maanomistajista on jyväskyläläinen Pauli Rintala, jolla on omaa metsää Pohjanmaalla, noin kymmenen kilometrin päässä rakennettavasta tuulivoimapuistosta.
– Ja nyt siellä ollaan lunastamassa siirtolinjaa, jolla sähkö johdetaan tuulivoimalasta valtakunnan verkkoon. Lunastus on lähdössä liikkeelle ja olen saanut esityksen korvauksista, Rintala kertoo.
– Minulla on hehtaarin verran menossa voimalinjan alle. Tarjouksen mukaan metsämaan korvausta tulisi noin 240 euroa. Se on maapohjan korvaus. Korvaukset perustuvat aika tavalla taulukkohintoihin.
Rintala ei ole alkuunkaan tyytyväinen lunastustoimituksen (kansan suussa pakkolunastuksen) kautta tarjottuun kertakorvaukseen hänen metsiensä pysyvästä käytöstä sähkönsiirtolinjana, vaikka kaadettavista puista toki maksetaan erikseen markkinahinnan mukaan.
– Näin alhaiset korvaukset tuntuvat aika kovalta vääryydeltä.
Työssään Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton MTK:n kenttäpäällikkönä hän on havainnut, että kohtalotovereita on satoja, jopa tuhansia.
– Viimeisen kahden viikon aikana ei ole tainnut olla yhtään päivää, ettei joku maanomistaja ole ollut yhteyksissä tuulipuistojen sähkönsiirtolinjojen lunastuskorvauksista ja lunastusmenettelyistä ja voi sanoa, että ei yhtäkään tyytyväistä yhteydenottoa.
– Nämä lunastukset koskettavat tuhansia maanomistajia joka ikinen vuosi.
"Lunastus ainut mahdollinen keino"
Tuulivoimayhtiö Ox2:n maajohtaja Teemu Loikkanen puolustaa noudatettua lunastuskäytäntöä.
– Tuulivoiman osalta sähköverkko eli ns. liityntäjohto on osa keskeistä infraa, mitä tarvitaan tuulivoimapuiston toteuttamiseksi. Ainut mahdollinen keino saada liityntäjohdon oikeudet kirjattuna rekisteriin on käytännössä lunastustoimituksen kautta, Loikkanen korostaa.
- Maanmittauslaitos suorittaa lunastustoimituksen. Voimalinjalunastuksissa on yleensä kysymys käyttöoikeuden lunastamisesta tiettyyn alueeseen.
- Voimansiirtoalueen lunastuksia on tänä vuonna tullut vireille 15 kappaletta heinäkuun lopuuun mennessä. Kun yksi lunastus koskee yleensä 100-200 maanomistajaa, on tämän vuoden lunastuksissa osallisia helposti useita tuhansia.
- Lunastustoimituksessa vahvistetaan lunastettava omaisuus ja määrätään kertakorvaus siitä. Lain mukaan lunastettavan omaisuuden omistaja saa taloudellisista menetyksistään täyden korvauksen.
- Maapohjan osuus on korvauksista yleensä 200-800 euroa hehtaarilta, mutta päälle voi tulla muita korvauksia, esim. odotusarvokorvausta keskenkasvuisen puuston hakkaamisesta.
- Lunastuskorvauksen päälle voi maksaa lisäkorvauksia erillisellä sopimuksella. Tämä on hyvin harvinaista.
- Maapohja säilyy maanomistajan omistuksessa ja käyttöoikeus palautuu hänelle, kun esim. voimalinja puretaan joskus.
"Ei tiedä itkisikö vai nauraisiko"
Tuulivoimapuistojen alueilla maanomistajille kuitenkin maksetaan yleensä vuokraa. Lukuisat maanomistajat haluaisivat myös sähkölinjojen alle jäävistä maista mieluummin vuotuisen vuokran kuin kertakorvauksen käyttöoikeuksien menetyksestä vuosikymmeniksi.
– Ei oikein tiedä itkisikö vai nauraisiko, kun lunastustoimituksessa luvattu korvaus (pysyvästä käyttöoikeuden menetyksestä) on 240 euroa hehtaarilta ja puiston alueella maanomistajille voidaan maksaa 100-200 euroa hehtaarilta – vuodessa. Tuntuu tosi isolta vääryydeltä, että minä saisin kertakorvauksena suurin piirtein saman, minkä puiston alueella maanomistajat voivat saada vuokraa vuodessa, Rintala tähdentää.
Rintalan mielestä liityntälinjojen maanomistajille pitäisi maksaa saman verran. Hän perustelee sitä myös puuston vuotuisella kasvulla.
– Kun hyvän metsämaan vuosituotto pyörii 100-200 eurossa hehtaarilta, niin kuulostaa loogiselta, että kun vuosituotto menetetään siirtolinjan alueelta, niin maksettava vuosivuokra olisi saman suuruinen, Rintala ynnäilee.
"Vuokraus hankalaa"
Tuulivoimayhtiön Loikkanen ei lämpene liityntälinjojen vuokraukselle.
– Vuokraus on hankalaa siinä mielessä, että maanomistajissa on aika paljon kuolinpesiä ja järjestäytymättömiä tahoja, joilla ei välttämättä ole oikeuksia ylipäätään allekirjoittaa vuokrasopimuksia, Loikkanen tähdentää.
Loikkasen mukaan vuokraoikeudet ovat tuulivoimalaitoksen kannalta ehdottoman tärkeitä, jotta käyttöoikeudet saadaan kirjattua rekisteriin. Ilman sähköverkkoliityntää tuulipuisto ei voi tuottaa mitään.
– Maanomistajia voi olla satoja ja vuokraoikeuden saaminen rekisteriin kirjattuna oikeutena noin isolle määrälle on käytännössä mahdotonta.
Miksi vuokraus onnistuu tuulipuistoissa, mutta ei sähkölinjoilla?
– Tuulivoiman hankealueella voidaan itse vaikuttaa voimalapaikkoihin ja silloin voimalapaikkoja voidaan siirtää maanomistajalle, jonka vuokraoikeudet saadaan kirjattua. Liityntäjohto taas menee suunnitelman mukaisesti aika suoraan, eikä siinä voi hirveästi lähteä kiertämään esimerkiksi maanomistajia, joiden vuokraoikeuden kirjaaminen ei onnistu. Tuulipuistoalueella on enemmän valinnanvaraa ja vapautta kohdistaa nämä tärkeät toimet kiinteistöille, joiden vuokraoikeus voidaan kirjata sopimuksen kautta, Loikkanen selventää.
Lakiuudistus lausunnoilla
Metsänomistajien pitkään odottama lunastuslain uudistus on parhaillaan lausuntokierroksella. Lakiluonnos lupaa lunastuskorvauksiin 15 prosentin korotusta nykytasosta.
– Tosi hyvä että se on lähtenyt liikkeeelle. Siellä on ihan hyviä elementtejä, Rintala kehaisee.
– Toisaalta myös jonkinmoista pientä extraa toivoisi lakiin tulevan. Ruotsissa tulee muistaakseni 25 prosenttin preemio korvauksen päälle. Joku samantyyppinen olisi ihan asiallinen taso Suomessakin.
Yksityiset omistavat Suomen metsäalasta noin 60 prosenttia. Metsänomistajia on Suomessa noin 600 000.
Lue lisää: