Kolme kohdetta kilpailee kotimaisen arkkitehtuurin merkittävimmästä tunnustuksesta, Arkkitehtuurin Finlandia-palkinnosta. Tämänvuotiset ehdokkaat ovat Helsingin kaupunkiympäristötalo Verkkosaaressa, Kirkkonummen pääkirjasto sekä Ylivieskan kirkko.
Voittajan valitsee filosofi Esa Saarinen, ja se julkistetaan lokakuun 4. päivä.
Koronapandemia sotki jo toisena perättäisenä vuonna ehdokasasettelua. Esiraati joutui jättämään kisasta pois päiväkotien ja koulujen lisäksi hoiva-asumisen kohteet sekä suomalaisten arkkitehtien ulkomaille suunnittelemat rakennukset, koska vierailuja ei voitu tasapuolisesti järjestää.
Siksi kaikki kolme kisaan valittua ehdokasta edustavat julkista rakentamista, joihin yleisöllä on ainakin osittain vapaa pääsy.
Helsingin kaupunkiympäristötalo
Helsingin Verkkosaareen kesällä 2020 valmistunut kaupunkiympäristötalo on hyvä esimerkki nykyaikaisesta virastotalosta. Saman katon alle on koottu kaikki rakennetun ympäristön toimialan viranomaiset sekä työ- ja yleisöpalvelutilat.
Kolossaalinen, seitsemänkerroksinen rakennus erottuu selvästi kaupunkitilassa. Kohdetta leimaavat loivat arkadikaaret sekä pilarikäytävät, ja korttelirakenteeseen on koverrettu julkisen rakennuksen asemaa korostava etuaukio.
Arkkitehdit ovat esiraadin mukaan paneutuneet rohkeasti tiilen käytön mahdollisuuksiin. Lopputuloksena on vaikuttava rakennus, joka on samalla arkaainen ja moderni, esiraati toteaa.
– Kaupunkiympäristötalo rakentaa hienolla tavalla kokonaan uutta Helsingin kivikaupunkia, tiedotteessa todetaan.
Kohteen ovat suunnitelleet Ilmari Lahdelma, Teemu Seppälä ja Minja Hildén.
Kirkkonummen pääkirjasto Fyyri
Fyyri valmistui Kirkkonummelle viime vuonna. Se on poikkeuksellinen kohde, sillä uusi rakennus nielaisi sisäänsä vuonna 1982 valmistuneen, arkkitehti Ola Hanssonin suunnitteleman kirjastotalon. Vanha rakennus on nyt osa Fyyriä.
Vauhdikkaiksi kuvatut, verkkomaiset kuparijulkisivut ja valkobetonista, puusta ja lasista rakennetut uudet sisätilat eivät pyytele anteeksi. Kuten nykyajan kirjastoissa myös Fyyrissä on paljon erilaisia tekemisen mahdollisuuksia kuntalaisille.
Fyyrin arkkitehtuurissa nousee esiraadiin mukaan esiin tyylikkäästi kaksi kirjaston ydinasiaa: kirjat ja niiden lukeminen. Korkea, kapeilla betonirakenteilla piirretty kirjasali avautuu itään. Matala, horisontaalinen lehtisali ja kahvila ottavat kantaa Kirkkonummen keskiaikaiseen kirkkoon, esiraati toteaa.
Kohteen pääsuunnittelija on Teemu Kurkela JKMM-arkkitehdeista.
Ylivieskan kirkko
Ylivieskan Pyhän kolminaisuuden kirkko vihittiin käyttöön viime keväänä. Se rakennettiin viisi vuotta sitten tulipalossa tuhoutuneen puukirkon tilalle. Kyse oli tuhopoltosta. Uuden kirkon suunnittelusta käytiin avoin arkkitehtuurikilpailu, jonka voitti Arkkitehtitoimisto K2S.
Uusi kirkko on sijoitettu tontille niin, että pääsisäänkäynti on suojassa keskusta-alueen liikenteeltä. Vanhan kirkon raunioille on perustettu muistokirkko, jonka hiiltyneistä hirsistä koottu risti muistuttaa tuhoisasta palosta.
Uusi kirkko on esiraadin mukaan suunnittelijoiden kypsä ja vahva taidonnäyte. Arkkitehtuuri on selkeää ja pelkistettyä, muodot harkittuja ja geometria hallittua. Materiaalit on valittu taiten: massiivinen tiiliverhous luo yhtenäisen vaikutelman, puurakenteiset kattopalkit jäävät sisätiloissa lämpimänsävyisen puurimoituksen taakse.
Arkaaisesta painovoiman tunteesta huolimatta kirkon tärkein rakennusaine on valo, esiraati toteaa.
Kohteen suunnittelivat Kimmo Lintula, Niko Sirola ja Mikko Summanen.
Arkkitehtuurin Finlandia-palkinnon myöntää Suomen Arkkitehtiliitto SAFA. Tunnustus on jaettu vuodesta 2014.
Mikä ehdokkaista ansaitsee mielestäsi palkinnon? Voit keskustella aiheesta 1.9. klo 23 asti.
Lisäys klo 14.36 Ylivieskan kirkon suunnittelijat ovat Kimmo Lintulan lisäksi Niko Sirola ja Mikko Summanen.
Olympiastadionin peruskorjaus voitti Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon