TALLINNA Viron parlamentti riigikogu on valinnut Alar Karisin Viron uudeksi presidentiksi. Karis sai 101-paikkaisen riigikogun toisessa äänestyksessä taakseen 72 kansanedustajaa. Valintaan tarvittiin kahden kolmasosan määräenemmistö eli 68 ääntä.
Eilen maanantaina järjestetyssä ensimmäisessä äänestyksessä Karisin äänimäärä jäi viidellä vajaaksi. Tänään tiistaina valinta oli jo odotettavissa. Aamulla hallituspuolueiden lisäksi myös oppositioon kuuluvat sosiaalidemokraatit ja keskustaoikeistolainen Isänmaa viestittivät hyväksyvänsä Karisin.
– Päivä on pulkassa, hymyilevä Karis kommentoi vaalituloksen selvittyä.
Alar Karis astuu presidentin virkaan 11. lokakuuta.
Viro ei enää saamapuolella
Ylelle antamassa haastattelussa Karis kuvailee Viron ja Suomen suhdetta erittäin hyväksi. Näin siitäkin huolimatta, että Suomen tiukka korona-ajan maahantulolinja on herättänyt jonkin verran närää virolaisissa poliitikoissa.
– Ystävysten kesken tulee aina toisinaan sanomista. Se on kuitenkin ohimenevää. Tosiystävien väleihin sellainen ei pidemmällä tähtäimellä vaikuta, Karis sanoo.
Viron ja Suomen suhde on hänen mukaansa muuttunut tasavertaisemmaksi. Viro ei ole enää suhteessa Suomeen pelkästään saamapuolella, vaan sillä on myös annettavaa.
– Vaikkapa X-tie-palvelualustamme, joka on nykyään käytössä myös Suomessa. Digitaalisissa ratkaisuissa Viro kuuluu edelleen kansainväliseen eturiviin.
Alar Karisin henkilökohtainen Suomen-suhde on jäänyt ohueksi. Tartossa syntyneenä ja kasvaneena hän ei pystynyt neuvostoaikana katsomaan Pohjois-Virossa näkyneitä suomalaisia tv-kanavia.
– En tunne suomalaisten poliitikkojen joukosta ketään kovin läheisesti. Mutta viran myötä puhelimeen ilmestyy myös tarvittavia numeroita, tiistaina valittu presidentti arvioi.
"Tuolla tavalla en parlamenttiin pukeutuisi"
Viron nykyinen presidentti Kersti Kaljulaid talloi useamman virolaispuolueen varpaille kantaaottavana ja piikikkäänäkin valtionpäämiehenä. Hän muun muassa saapui Viron edellisen hallituksen virkaanastujaisiin vuonna 2019 mielenosoituksellisessa puserossa.
Alar Karisin mukaan presidentti voi osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun. Asia erikseen on, millä tyylillä.
– Keskustelu on tarpeen varsinkin nyt, kun yhteiskunta on jonkin verran jakautunut. Mutta jos minulta kysytään, ilmestyisinkö parlamenttiin tuolla tavalla pukeutuneena, niin en varmasti, Karis painottaa.
Yhtenä vahvuuksistaan presidenttinä Karis pitää yliopistotaustaa. Viro pyrkii olemaan laadukkaan opetuksen ja korkeakoulutuksen edelläkävijä.
– Samoin Suomi. Jos pystyisimme yhdistämään ponnistuksemme, meistä voisi tulla yhdessä maailman korkeasti koulutetuimpia kansakuntia, Alar Karis visioi.
Nato-maa Viro tervehtisi Karisin mukaan ilolla Suomen jäsenyyttä puolustusliitossa. Hän ei kuitenkaan aio tyrkyttää kantaansa suomalaisille poliitikoille. Sellainenkin Viron presidentinlinnan isäntä on takavuosina nähty.
Oikeuskansleri: Suora kansanvaali merkitsisi lisää valtaoikeuksia
Viron presidentin vaalitapa on puhuttanut näidenkin vaalien alla. Puolueiden päättäessä presidentistä kansan tahto näkyy lopputuloksessa erittäin välillisesti.
Viron oikeuskansleri Ülle Madise sanoi Ylelle maanantaina, että suora kansanvaali on mahdollinen, mikäli parlamentti näin päättää.
– Siinä tapauksessa presidentin valtaoikeuksien pitäisi kuitenkin vastata hänen kansalaisilta saamansa luottamusta, Madise korosti.
Käytännössä tämä tarkoittaisi presidentin valtaoikeuksien lisäämistä. Siihen ei virolaispuolueissa ole kuitenkaan haluja.
Parlamenttipuolueista vain keskusta ja Ekre ovat julkisesti ilmoittaneet tukevansa suoraa kansanvaalia.
Lue lisää: