TURKU Viinamäen päiväkodissa Turussa ryhmä 2–4-vuotiaita odottaa jonossa ruokailun alkua. Tänään on tortillapäivä.
– Otatko maistiaisen, vähän vai paljon, kuuluu varhaiskasvatuksen opettajan Karoliina Virtasen kysymys päiväkotilapsille.
Kukin lapsi saa itse päättää tortillansa sisään tulevien kasvisten määrän. Aika moni ottaa ison keon kurkkua ja paprikaa.
– Tykkään salaatista, kun se on tortillan sisällä. Tortillani sisällä on maissia, salaattia ja kurkkua, En yleensä tykkää salaatista, kun se liukuu hampaissa. Eniten tykkään mansikasta, mutta en syö hedelmiä tai marjoja ihan joka päivä, kertoo 4-vuotias Toivo Aaltonen.
Aarni Ylä-Pelto pitää porkkanoista ja mansikoista eniten. Eino Jaakkola tykkää kurkusta ja omenoista Hän poimii niitä ja päärynöitä isovanhempiensa kanssa.
Näille lapsille vihannekset ja hedelmät ovat tuttuja. Opettaja painottaa, ettei päiväkodissa tuputeta vihanneksia ja kasviksia.
– Annamme lapselle luvan tykätä tai olla tykkäämättä. Saatetaan haistaa ja tunnustella ruokaa. Porkkanasta saa pehmeää ja kovempaa raastetta tai tikkuja. Ikä vaikuttaa lapsen mieltymykseen. Joskus halutaan vain maistiaisia, joskus lapsella on tankkausvaihe.
Viinamäen päiväkodin ruokailua katsomaan saapunut väitöskirjatutkija Ella Koivuniemi on tyytyväinen näkemäänsä. Hän pitää siitä, että lasten lautasilla on väriä.
Vain prosentti syö viisi kertaa päivässä hevi-osastoa
Päiväkodin arki on vain osa lapsen päivää eivätkä kaikki lapset ole päiväkodissa hoidossa ja saa kolmea, ravitsemuksellisesti oikein suunniteltua ateriaa päivässä.
Turun yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan vain yksi prosentti leikki-ikäisistä lapsista syö kasviksia, hedelmiä ja marjoja ravitsemussuositusten mukaisesti viisi annosta päivässä. Lisäksi vain 41 prosenttia lapsista käytti ravitsemussuositusten mukaisesti rasvatonta maitoa ja 38 prosenttia kasvirasvapohjaista levitettä leivän päällä.
Turun yliopiston biolääketieteen laitoksen tutkija, tohtorikoulutettava Ella Koivuniemi oli yllättynyt tutkimustuloksista. Hän kannustaa keskittymään varsinkin kouluikää lähestyvien lasten ruokailutottumuksiin.
– Tutkimuksemme mukaan kaksivuotiailla oli paras ravinnon laatu ja lähempänä kouluikää olevilla lapsilla huonompi. Heidän ruokaympäristönsä on alkanut laajentua ja esimerkiksi kaverit voivat vaikuttaa siihen, mitä syödään, kertoo Koivuniemi.
Tutkimus toteutettiin neuvoloissa valtakunnallisesti ja siinä selvitettiin 766 leikki-ikäisen eli 2–6-vuotiaan lapsen ruokavalion ravitsemuksellista laatua ja sen yhteyttä lapsen ylipainoon ja lihavuuteen. Tutkimuksessa selvitettiin myös vanhempien koulutuksen, tulotason ja elintapojen yhteyttä lapsen ruokavalioon.
– Tutkimuksemme osoittaa, että valtaosalla leikki-ikäisistä ruokavalion ravitsemuksellinen laatu on kohtalainen tai heikko. Tässä poikkileikkaustutkimuksessa emme kuitenkaan todenneet yhteyttä ruokavalion laadun ja lapsen ylipainon välillä, kertoo Koivuniemi.
Pyysimme Ella Koivuniemeä pohtimaan Turun yliopiston tuoreen tutkimuksen innoittamana, miten lasten lautasille saataisiin esimerkiksi enemmän vihanneksia, hedelmiä ja marjoja.
Keinoja lasten terveellisten ruokailutottumusten tukemiseksi:
- Ota koko perhe mukaan elintapamuutokseen. Vanhemmat näyttävät esimerkkiä, ja se heijastuu koko perheen ruokavalioon.
- Ota käyttöön yksinkertaiset, konkreettiset tavoitteet. Esimerkiksi: ”Syön jokaisella aamupalalla tomaattia ja kurkkua.” Tavoitteita voidaan kasvattaa pikkuhiljaa onnistumisten myötä. Perheen ja varhaiskasvatuksen tuki on tärkeää.
- Pyri tarjoamaan vihanneksia, hedelmiä ja marjoja joka aterialla. Leikkaa kasviksia valmiiksi rasioihin. Esimerkiksi omenalohkoja ja porkkana- tai kurkkutikkuja on helppo napostella välipalaksi. Osallista myös lapsi ruoanlaittoon ikätasonsa mukaisesti.
- Kiitä ja kannusta aina, kun lapsi kokeilee uutta. Lapsi tarvitsee useamman maistelukerran, jotta uusi maku tulee tutuksi.
- Tee ruokailuhetkestä lapselle houkutteleva. Ruoille voi keksiä jännittäviä nimiä ja niistä voi taiteilla hauskoja hahmoja, jotka houkuttelevat lasta maistamaan uusia makuja.
- Ottakaa kaikki aistit käyttöön, kun lapsi tutustuu uusiin ruokiin. Keskustelkaa, miltä ruoka näyttää, haisee ja miltä se tuntuu kädessä. Entä miltä kuulostaa, kun lapsi haukkaa raakaa tai keitettyä porkkanaa? Maistamisen voi jättää viimeiseksi.
- Kysy tarvittaessa apua neuvolasta. Suomessa on hyvä neuvolajärjestelmä, jossa on mahdollista selvittää, miten juuri sinun perheessäsi syödään ja tarjota apua sen perusteella.
Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella. Kommentointi sulkeutuu 2.9. kello 23.
Lue myös: