Hyppää sisältöön
Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Pitäisikö kiintiöpakolaisten paikkoja lisätä pohjalaiskunnissa? Kysymys jakaa kansanedustajat – "Hyveposeeraamista", "ihmisyysteko"

Kiintiöpakolaisten määrän kasvattaminen jakaa Vaasan vaalipiirin kansanedustajat eri leireihin. Yle kysyi edustajilta, pitäisikö vaalipiirin kuntien lisätä kiintiöpakolaisten vastaanottoa Afganistanin tilanteen vuoksi

Finländska soldater står på en mur på Kabuls flygplats. På marken står en större folkmassa.
Afganistanissa tilanne on kärjistynyt, ja kiintiöpakolaisten määrä on noussut keskusteluun. Kuva: Försvarsmakten / Utrikesministeriet
Terhi Varjonen
Avaa Yle-sovelluksessa

Afganistanin tilanne on nostanut keskusteluun Suomeen tulevien kiintiöpakolaisten määrän kasvattamisen.

Esimerkiksi sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) on puhunut kiintiön nostamisesta 2000:een.

Lue lisää: Maria Ohisalo Ylen aamussa: Sisäministeriö ehdottaa pakolaiskiintiön nostoa 2 000 ihmiseen

Tänä vuonna Suomi ottaa vastaan kiintiöpakolaisia 1050. Eduskunta päättää määrästä vuosittain.

Jyrkkä ei perussuomalaisilta

Kysyimme Vaasan vaalipiirin 16 kansanedustajalta, pitäisikö vaalipiirin kuntien lisätä kiintiöpakolaisten vastaanottoa Afganistanin tilanteen vuoksi. Vastauksia saimme 15.

Vastaanoton lisäämistä vastustavat jyrkimmin kaikki perussuomalaiset kansanedustajat.

– Ei missään tapauksessa. Käytännössä nolla kiintiöpakolaista. Siihen menevillä kustannuksilla pystyttäisiin auttamaan valtavan paljon isompaa ihmismäärää. Jos me halutaan auttaa, niin silloin tämä kiintiöpakolaisjärjestelmä on vain tämmöistä hyveposeeraamista ja sulan päähän nostamista, sanoo Mauri Peltokangas.

Perussuomalaisten kansanedustaja Mauri Peltokangas hotelli Vaakunassa.
Kansanedustaja Mauri Peltokangas ei kasvattaisi kiintiöpakolaisten määrää. Kuva: Jani Saikko / Yle

– Ei. Tilastojen valossa valtaosa ei kotoudu tänne ja se aiheuttaa kansantaloudellemme kuluja, sanoo Juha Mäenpää.

Kokoomuksesta Janne Sankelo ei olisi myöskään nostamassa kiintiötä.

– Suomen pitää kantaa vastuuta osana kansainvälistä yhteisöä. En kuitenkaan näe mahdolliseksi nostaa merkittävästi kiintiöpakolaisten määrää.

135 kiintiöpakolaispaikkaa pohjalaismaakunnissa

Sopimukset kiintiöpakolaisten vastaanottamisesta tehdään kuntien ja ely-keskusten välillä. Pohjalaismaakunnissa viidellä kunnalla tai seudulla on sopimus kiintiöpakolaisten vastaanottamiseksi vuonna 2021.

Sopimuksen ovat tehneet Vaasa, Mustasaari, Pietarsaaren seutu, Seinäjoki ja Kokkola.

Vaasaan ja Mustasaareen on molempiin kohdennettu 20 paikkaa. Seinäjoelle 15 ja Kokkolaan 20. Isoin määrä on viiden kunnan muodostamalla Pietarsaaren seudulla . Sinne on kohdennettu 60 paikkaa.

Käytännössä kuntien valmius vastaanottoon on isompi kuin mikä todellinen kunnille kohdennettu kiintiö on. Esimerkiksi Pietarsaaren seudulla on valmius ottaa vastaan sata kiintiöpakolaista. Ely-keskuksen priorisoima paikkamäärä alueelle on kuitenkin vähemmän eli 60.

Kuntapaikkakiintiöt eri ely-keskusalueiden kesken allokoi työ- ja elinkeinomisteriö. Ely-keskukset puolestaan tekevät kohdennukset omalla toimialueellaan ja osoittavat paikalliset määrät kunnille.

Kansanedustaja Peter Östman.
Kansanedustaja Peter Östman pitäisi kiintiön tällä hetkellä ennallaan. Kuva: Kalle Niskala / Yle

Kristillisten kansanedustaja Peter Östman sanoo, että nykyiset määrät ovat riittävät.

– Kiintiö on täällä riittävällä tasolla. Kun me saataisiin nyt se ensiksi täytettyä, niin sitten voitaisiin harkita.

"Kotouttamisen merkitys on suuri"

Kiintiöpakolaisten vastaanoton lisäämistä kannattaisi kuusi kansanedustajaa. Muun muassa Matias Mäkynen (sd.) näkee lisäyksen mahdolliseksi. Silloin kokonaisvastaanottomäärän olisi käytännössä kasvettava.

– Jos nyt puhutaan, että Suomi nostaisi kiintiötä siihen Ohisalon mainitsemaan 2000:een, niin eivät ne Pohjanmaalla olisi kovin suuria lisäyksiä silloinkaan. Pohjanmaalla on määriä pienennetty viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kyllä nyt tämmöisessä tilanteessa olisi aika nostaa kun tarvetta on, sanoo Mäkynen.

Keskustan Pasi Kivisaari sanoo, että kiintiöpakolaisten vastaanottaminen on ihmisyysteko, jota kuntien olisi hyvä toteuttaa.

–Taidokkaan kotouttamisen merkitys on suuri. Perheet tulee ohjata suomen kielen oppiin, lapset kouluihin ja aikuiset työmarkkinoille.

RKP:n Anders Norrback on niin ikään lisäämisen kannalla. Hänen kotikaupungissaan Närpiössä ei ole otettu kiintiöpakolaisia vastaan viime vuosina, mutta nyt on tehty valtuustoaloite tilanteen muuttamiseksi.

Aloitteessa halutaan Närpiön ottavan vastaan 25 kiintiöpakolaista joka toinen vuosi.

Rkp:n kansanedustaja Ander Norrback
Kansanedustaja Anders Norrback muistuttaa vastuusta. Kuva: Jarkko Heikkinen/Yle

Norrbackin mielestä Suomen on kannettava vastuunsa.

– Lähden siitä, että Suomi on avoin maa, joka on kansainvälisesti aktiivinen ja meillä on myös globaali vastuu. Kyllä meidän on kaikin tavoin kannettava vastuu tässä asiassa. Se on minulle ihan selvä.

Anna-Maja Henrikssonin (r.) mukaan Suomella tulisi olla valmiutta nostaa pakolaiskiintiötä, ja silloin tarvitaan myös kuntien sitoutumista.

– On hyvä valmistautua siihen, että voisimme ottaa vastaan enemmän kiintiöpakolaisia.

Ely-keskuksista kerrotaan, että tänä vuonna pohjalaiskuntiin ei ole vielä tullut kiintiöpakolaisia. Seinäjoelle on tulossa syksyllä noin 15 syyrialaista.

Lue myös: Ovatko Suomeen saapuvat 170 afganistanilaista kiintiöpakolaisia, pakolaisia vai turvapaikanhakijoita, ja miten heidän kanssaan menetellään?

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun tiistaihin 7.9. kello 23 saakka.

Suosittelemme