Miltä tuntuu, kun tuttu lähimetsä katoaa? Paikka, jossa on voinut hiljentyä kiireisen työpäivän jälkeen.
Evelina Lorek, 36, on pitkään hiljaa. Lopulta hän puhkeaa kyyneliin.
– Ihana rauhoittumispaikkani muuttui ahdistavaksi. Kun siellä käveli, ajattelin turvapaikkani tuhoutuvan. En pystynyt enää käymään metsässä, koska siellä alkoi itkettää.
Lorek puhuu Matokallion metsäalueesta Helsingin Myllypurossa. Sinne on tarkoitus rakentaa jääurheilukeskus. Hallin alta raivataan noin 6 000 kuorma-autolastillista kalliota ja noin kolme hehtaaria metsää.
Liikunta- ja hyvinvointialan yrittäjänä työskentelevä Lorek asui viisi vuotta Myllypurossa ja viihtyi siellä perheineen hyvin. Lähimetsän katoaminen ahdisti kuitenkin niin paljon, että jotain oli tehtävä.
Nyt hän istuu Rovaniemellä uudessa asunnossaan, jossa osa muuttolaatikoista odottaa vielä purkamista. Perhe muutti pois Helsingistä reilu viikko sitten.
Tai kuten Lorek itse sanoo: he äänestivät jaloillaan.
Lähimetsän kohtalo herätti
Huoli lähimetsän katoamisesta oli ympäristöherätys Lorekille. Omien sanojensa mukaan hän oli elänyt siihen asti tavallista yrittäjän ja perheellisen elämää.
Vajaa vuosi sitten hän alkoi aktiivisesti etsiä tietoa siitä, miten Helsingissä kaavoitetaan ja rakennetaan. Hän ajatteli, että voisi vielä pelastaa rakkaan lähimetsänsä.
Uusi rakentamista määrittelevä Helsingin yleiskaava (siirryt toiseen palveluun) tuli voimaan loppuvuodesta 2018. Sen tavoitteena on kaupunkirakenteen tiivistäminen.
Tarkkaa tietoa ei ole olemassa siitä, miten paljon viheralueille on rakennettu parin viimeisen vuoden aikana.
Helsingin teettämien selvitysten (siirryt toiseen palveluun) mukaan viheralueet peittävät tällä hetkellä noin 40 prosenttia kaupungin pinta-alasta.
Vaikka kaava suojelee laajoja viheralueita ja Helsingin edustan saaria rakentamiselta, niin käytännössä viheralueiden määrä vähenee tulevina vuosina lisärakentamisen vuoksi.
Uuden yleiskaavan toteutuessa viheralueita on arviolta jäljellä yli 30 prosenttia pinta-alasta. Jokainen voi itse arvioida, onko tämä paljon vai vähän.
Lorekin mielestä yhtään viheraluetta ei saisi enää uhrata rakentamiselle. Hän käynnisti adressin keruun, jossa vaadittiin Matokallion metsän säästämistä. Nimensä adressiin laittoi kerääjien mukaan 1 400 asukasta.
Asetelma on tuttu. Rakasta lähimetsää puolustavat asukkaat vastaan kasvottomat virkamiehet.
Kaava suojelee vihersormia
Helsingin kaupungin rakentamisesta vastaavat virkamiehet kokevat tekevänsä työtä lähiluonnon säilyttämiseksi. He puhuvat kaupungin vihersormista (siirryt toiseen palveluun), joita yleiskaava suojelee. Alla oleva kuva näyttää, mitä he tarkoittavat.
Yleiskaava ei ota kantaa yksittäisen lähimetsän rakentamiseen tai rakentamatta jättämiseen.
Kun kaupungin maankäytöstä vastaavat sanovat yleiskaavan suojelevan Helsingin luontoa, niin tutun lähimetsän puiden kaatamista katsovan asukkaan voi olla vaikea nähdä tätä ympäristön suojeluna.
Uusi yleiskaava ei myöskään kumoa aiemmin kaavoitettuja rakennushankkeita kuten Matokallion jäähallia. Lorekin on mahdoton ymmärtää, miksi vanhoja päätöksiä ei voida kumota.
Jääurheilukeskuksen kaava oli hyväksytty jo vuonna 2007. Hallin rakentaminen oli vain viivästynyt vuositolkulla.
Lorek kertoo käyneensä läpi tunteita järkytyksestä suruun, kun asia selvisi hänelle.
– Aika itkuinen olin sen päivän. Kyllä se otti koville.
Helsingin kaupungin maankäyttöjohtaja Rikhard Manninen sanoo, että oikea aika vaikuttaa asiaan olisi ollut silloin, kun kaava valmisteltiin.
– Kaavoittajan täytyy olla linjakas. Jos joku asia on päätetty, siitä ei lähdetä enää pakittamaan.
Uuden kaavan tekeminen kestää yhdestä kahteen vuotta, ja se tarkoittaisi lisäkuluja. Uusi paikka tarkoittaisi myös muutoksia hallin rakennussuunnitelmaan, ja sekin maksaa.
Evelina Lorek ymmärtää perustelut, mutta hänen mielestään juuri rakentamisen perusperiaatteita pitäisi nyt muuttaa, koska ilmastonmuutoksen takia emme voi tehdä enää asioita kuten tähän asti.
Hänen tekemien selvitysten mukaan Vuosaaresta löytyisi jäähallille tyhjä tontti, mutta asemakaavan muuttaminen tarkoittaisi rakentamisen viivästymistä.
– Se tuntuu kauhealta, että on miljoonia vuosia vanha kallio. Sitten tulee ihminen, joka ei voi odottaa yhtä tai kahta vuotta.
Ilmastoahdistus pakotti tekoihin
Ympäristöherätyksen saanut Lorek kärsi alkuvuoden ilmastoahdistuksesta. Yöstä saattoi kulua pari tuntia valveilla.
– Joutui tosissaan keskittymään hengittämiseen, että sai kehon rauhoitettua ja nukahdettua uudelleen.
Ahdistus johti myös tekoihin.
Viime kevään kuntavaaleissa hän lähti Ympäristöliike Helsingin ehdokkaaksi. Ensimmäistä kertaa vaaleissa ehdokkaana ollut Lorek sai 111 ääntä (siirryt toiseen palveluun). Kannatus yllätti hänet iloisesti, vaikka hän ei tullut valituksi valtuustoon.
Liikkeen ehdokkaita yhdistää halu suojella Helsingin lähiluontoa kaupungin lisärakentamiselta.
Lorekin mielestä Helsinkiin rakennetaan liikaa uusia asuntoja. Entinen pormestari Jan Vapaavuori on puhunut tästä (siirryt toiseen palveluun) myös Twitterissä ja viimeksi Helsingin sanomien haastattelussa (siirryt toiseen palveluun).
– Nyt on ollut monta vuotta sellainen hypetys päällä, että niitä asuntoja tarvitaan ihan hirveästi. Tosiasiassa Helsinki on ollut tänä vuonna muuttotappiollinen, sanoo Lorek.
Alkuvuonna Helsinki menetti asukkaita noin 1 400 ihmisen verran.
Evelina Lorek sanoo, että hänen on nyt helpompi olla, kun hän muutti Rovaniemelle. Lapsetkin ovat viihtyneet uudessa päiväkodissa, ja it-alalla työskentelevä puoliso pystyy tekemään töitä etänä Rovaniemeltä käsin.
Rovaniemen keskustaan on matkaa viitisen kilometriä. Lorek katsoo ikkunasta ulos uuden kotinsa takana kasvavaa metsää.
– Ihanaa, kun näkee vihreää.
Voit keskustella Helsingin rakentamisesta ja viheralueista tiistaihin 7. syyskuuta kello 23:een asti.
Lue myös: