Budjettiriihen lähestyessä leimuavaksi puheenaiheeksi on syttynyt poliisin rahoitus – jälleen kerran.
Valtiovarainministeriön talousarvioesityksessä poliisin ensi vuoden nettomenoiksi esitetään noin 794 miljoonaa euroa. Se on lähes viisi miljoonaa euroa vähemmän kuin tänä vuonna. Poliisia tämä tietysti närkästyttää.
Poliisin ensi vuoden budjetti uhkaa jäädä 35–40 miljoonaa euroa alijäämäiseksi, mikäli budjettiriihessä ei muutoksia tule.
Poliisihallituksen näkemyksen mukaan resurssit ovat niukat ja virkavallan venymiskyky äärimmillään nykyiselläkin rahoituksella. Esitetty vähennys olisi siis vähintään keskikokoinen katastrofi.
35–40 miljoonan euron säästötarve vastaa yhden pienemmän poliisilaitoksen vuosimenoja. Esimerkiksi Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen vuotuiset kulut ovat noin 39 miljoonaa euroa.
Suurimman osan poliisin rahoituksesta haukkaavat henkilöstökulut. Merkittäviä rahareikiä ovat myös toimitilat ja tietotekniikka.
Uudet uhat vaativat torjujia ja välineitä
Poliisin määrärahat olivat lähes koko 2010-luvun ajan tasaisessa kasvussa paria pientä ja yhtä suurta notkahdusta lukuun ottamatta. Juha Sipilän (kesk.) hallituksen aikaan vuonna 2017 käytiin alle 700 miljoonassa eurossa.
Seuraavaksi vuodeksi määrärahoja korotettiin tuntuvasti. Rahaa kohdennettiin erityisesti vihapuheen ja ääriliikkeiden torjuntaan sekä ylipäätään poliisin resurssien turvaamiseksi. Päätöstä vauhditti Turussa tapahtunut terrori-isku.
Hallintojohtaja Anne Aaltonen Poliisihallituksesta huomauttaa, että poliisin on pysyttävä aallonharjalla alati muuttuvassa toimintaympäristössä. “Perinteisten rikosten” rinnalle ovat nousseet nettimaailman tuomat uudenlaiset uhat.
– Tarvitsemme koko ajan uudenlaista osaamista ja välineistöä. Lainsäädäntömuutokset ovat vaikuttaneet siihen, että tehtäviä on tullut lisää. Silloin tarvitaan myös lisää henkilöstöä ja tietojärjestelmiä.
Tietotekniikka- eli ICT-menot nielevät tänä vuonna arviolta 60 miljoonaa euroa.
Viime vuosien lakimuutoksista poliisin työtä ja kustannuksia ovat lisänneet erityisesti alkoholilain muutos, ajokorttilain uudistus sekä sakon ja rikesakon määräämisestä annetun lain aiheuttamat muutokset.
Poliisiasemia lahoaa käsiin, uusia tarvitaan
Yli puolet Suomen poliisiasemista on surkeassa jamassa.
Toimitilamenoihin uppoaa tänä vuonna arviolta 82 miljoonaa euroa.
Poliisihallituksen mukaan osa 1960–80-luvuilla valmistuneista rakennuksista on tullut elinkaarensa päähän, eivätkä ne enää vastaa poliisin tarpeita. Paljon poliiseja on evakossa muualla.
– Tällä hetkellä meillä on 12 sisäilmakohdetta, joista neljästä on jouduttu siirtämään henkilöstöä väistötiloihin. Rakentamista ja merkittäviä muutostöitä joudutaan tekemään suuresti, Aaltonen toteaa.
Toimitilamenot kasvavat ICT-kulujen tapaan vuosittain useilla miljoonilla.
Vanhoissa ja huonokuntoisemmissa toimitiloissa vuokra on kohtuullinen, mutta uusissa tiloissa vuokra nousee tuntuvasti.
Anne Aaltosen mukaan poliisissa on laskettu, että pakon edestä toteutettavat toimitilahankkeet lisäävät vuokrakustannuksia noin 20 miljoonaa euroa ennen vuotta 2028.
– Meillä on toimitilapuolella monia tällaisia ongelmia, koska poliisilla on kattava verkosto koko maassa.
"Muihin kuluihin" arvioidaan tänä vuonna menevän 81 miljoonaa euroa. Niihin Poliisihallituksen mukaan lukeutuvat muun muassa poliisilaitosten ajoneuvojen käyttömenot, koulutukset, matkustus, työterveys ja kalusteet.
Valtionhallinnon organisaatioille talous- ja henkilöstöhallinnon palveluita tuottavalle Palkeille menee tänä vuonna poliisin rahoista 5,6 miljoonaa euroa.
Partio maksaa muutakin kuin palkkakulut
Henkilöstökulut haukkaavat leijonanosan poliisin budjetista. Niiden osuus menoista on noin 70 prosenttia. Tänä vuonna henkilöstömenoihin arvioidaan kuluvan 605 miljoonaa euroa.
Viime vuosikymmenellä poliisien määrä väheni lähes 400 henkilöllä.
Toisaalta vuodesta 2017 lähtien poliisien määrä on ollut nousussa, vaikkakin esimerkiksi vuoden 2010 tilanteesta ollaan vielä kaukana.
Tarvitaan ajoneuvo, vaatteet, voimankäyttö- ja suojavälineet sekä taktiset välineet. Kun siihen lasketaan vielä työasema- ja puhelinkustannukset, niin yksi uusi poliisipartio maksaa noin 230 000 euroa.
Anne Aaltonen, hallintojohtaja, Poliisihallitus
Nykyinenkään määrä ei hallintojohtaja Anne Aaltosen mukaan ole riittävästi. Suomessa on EU-maista vähiten poliiseja, kun määrää tarkastellaan 100 000 asukasta kohden.
– Poliisit ovat kuormittuneita. Varmasti olisi ihanteellisempaa, että poliiseja olisi enemmän.
Poliisihallituksen toiveen mukaan vuonna 2025 Suomessa tulisi olla 7 850 poliisia. Se on Aaltosen mukaan hyvä tavoite. Vuoden 2030 tavoitemäärä on 8 200.
– Silloin pystyisimme paremmin vastaamaan toimintaympäristön ja lainsäädännön muutosten aiheuttamiin haasteisiin. Työtilanne on erityisen vaikea rikostutkinnan puolella.
Pelkät palkkakustannukset eivät kerro koko totuutta. Kahden poliisin muodostaman partion kulut sisältävät paljon muutakin.
– Tarvitaan ajoneuvo, vaatteet, voimankäyttö- ja suojavälineet sekä taktiset välineet. Kun siihen lasketaan vielä lisäksi ICT-kustannukset, kuten työasema- ja puhelinkustannukset, niin yksi uusi partio maksaa noin 230 000 euroa, Aaltonen sanoo.
Poliisilaitoksista eniten kuluja aiheutuu Helsingissä, vähiten Lapissa. Eroja voi selittää henkilöstön määrällä ja tilavuokrilla.
Henkilöstö- ynnä muiden kulujen jakautumista esimerkiksi tutkinnan ja järjestyspoliisin välillä Poliisihallitus ei pysty tarkentamaan, koska niille ei osoiteta erikseen korvamerkittyä rahoitusta.
Poliisin ydintoimintojen, kuten valvonnan, rikostorjunnan ja hälytystoiminnan kustannukset perustuvat kustannuslaskentaan. Niitä varten ei siis ole erikseen budjetoitu rahaa.
Mistä säästöt napsaistaan?
Tälle vuodelle poliisi sai 4,1 miljoonan euron lisämäärärahan. Se kohdennettiin ihmiskaupparikosten tutkintaan, verkossa tapahtuvan rikollisuuden torjuntaan ja harvaan asuttujen alueiden poliisivirkoihin.
Näiden toimien rahoitusta ei ole jatkettu vuodesta 2022 eteenpäin.
– Koska ensi vuonna näille ei ole enää rahoitusta, olemme joutuneet punnitsemaan, mihin mahdolliset kohdennukset tehdään. Lukkoon niitä ei ole lyöty, koska rahoituspäätökset tulevat vasta budjettiriihen jälkeen, Anne Aaltonen muistuttaa.
Jäljelle jäävä säästötarve etsitään muun muassa toimitiloista ja uusista hankinnoista.
Aikajana sopeuttamiselle on lyhyt. Poliisihallitus vakuuttaa, että leikkaukset kohdistetaan oikeudenmukaisesti ja irtisanomisia vältetään.
Luonnollista poistumaa hyödyntämällä ja määräaikaisia tehtäviä lakkauttamalla henkilöstömenoista voitaisiin karsia noin 25 miljoonaa euroa. Tämä tarkoittaa, että eläköityvien tai muuten poliisin palveluksesta poistuvien tilalle ei palkattaisi uutta henkilöstöä.
Kuinka paljon olisi riittävästi?
Poliisihallituksen hallintojohtaja Anne Aaltonen huomauttaa, että poliisi joutuu elämään käytännössä koko ajan yli varsinaisten varojensa. Esimerkiksi viimevuotisessa budjetissa poliisille kohdennettiin noin 763 miljoonaa euroa, mutta todellisuudessa rahaa käytettiin lähes 810 miljoonaa.
Lisätalousarvioilla summa kohosi noin 40 miljoonalla. Edelliseltä vuodelta oli säästetty "pahan päivän varalle" muutama miljoona.
– Alkuperäinen budjetti ei olisi riittänyt viime vuodelle. Lisätalousarviot pelastivat meidät.
Tänä vuonna poliisi ennakoi käyttävänsä normaaliin toimintaansa 838 miljoonaa euroa. Myönnetty budjetti on 799 miljoonaa. Pelastusrenkaina toimivat jälleen lisätalousarviot ja viime vuodelta säästyneet rahat.
Yllättäviin menoihin on tänä vuonna rahaa vain 1,6 miljoonaa euroa. Esimerkiksi Donald Trumpin ja Vladimir Putinin vierailu Helsingissä vuonna 2018 maksoi poliisille 2,7 miljoonaa euroa.
Mikä sitten olisi optimaalinen rahamäärä, joka riittäisi poliisille?
– Ensi vuoden osalta 40 miljoonan lisäyksellä voisimme turvata toiminnan. Haemme koko ajan ratkaisuja siihen, miten voimme lisätä tehokkuutta ja pitää kustannusten nousu maltillisena. Ihan tarkkaa lukua en pysty sanomaan, mutta tulevina vuosina se tarkoittaisi kymmenien miljoonien lisäyksiä, Aaltonen vastaa.
Vääntöä jo vuosikymmenten takaa
Julkinen juupas-eipäs-väittely poliisin määrärahoista on yhteiskunnallisen keskustelun ikiliikkuja.
Suomen poliisijärjestöjen liitto oli huolissaan poliisille varatun toimintamäärärahan riittämättömyydestä jo syksyllä 1998.
Poliisi varoitteli 23 vuotta sitten säästöjen merkitsevän maan turvallisuustason heikkenemistä. Samoin resurssivajauksen vaikutukset työssä jaksamiseen nostettiin esille jo tuolloin.
Kun ylin poliisijohto on viime viikkojen aikana ilmaissut huolensa poliisia uhkaavasta säästökuurista, ei argumentoinnissa ole vuoteen 1998 nähden ollut juuri mitään uutta.
– Löysin hiljattain lähes sata vuotta vanhasta lehdestä uutisen, jossa kerrottiin, että poliisin resurssien leikkaus on liian suuri ja resurssit eivät ole kunnossa. Siinä puhuttiin osin ihan samoista asioista kuin tänä päivänä, sanoo myös hallintojohtaja Anne Aaltonen.
Nyt syksyllä 2021 horisonttiin on jälleen noussut tummanharmaita pilviä. Poliisi varoittaa kansalaisten avunsaannin viivästyvän ja vaarantuvan säästöjen vuoksi.
Poliisin mukaan hälytysajat pitenisivät eritoten vähemmän kiireellisissä hälytystehtävissä. Resurssien niukentuminen heikentäisi myös edellytyksiä rikosten selvittämiseen ja häiriökäyttäytymisen ennalta estämiseen.
Virkavalta on saanut tuekseen myös lukuisan joukon poliitikkoja. Osa heistä kuuluu hallituspuolueisiin.
Esimerkiksi SDP:n kansanedustaja ja tiedusteluvalvontavaliokunnan puheenjohtaja Mika Kari pitää valtiovarainministeriön budjettiehdotusta poliisin rahoituksen osalta kestämättömänä (siirryt toiseen palveluun).
Poliisi toivoo pitkäjänteisyyttä
Herää kysymys, miksi iänikuinen keskustelu poliisin rahoituksesta nousee esille lähes joka vuosi ennen budjettiriihtä.
Virkavallan periaatteellista ja poliittista uikutusta mediapelikentällä vaiko rahanjakajien puusilmäisyyttä poliisitoiminnan merkitystä kohtaan?
Ei välttämättä kumpaakaan, arvelee hallintojohtaja Anne Aaltonen Poliisihallituksesta.
– Tämä on aihe, joka herättää keskustelua, koska turvallisuus on tärkeä asia ja koskettaa kaikkia.
Poliisihallituksen mukaan resurssit ovat olleet jo pitkään tiukat, eikä ongelma ole ihan äskettäin syntynyt.
Keskustelun viriäminen aina ennen budjettiriihtä kertoo Aaltosen mielestä myös siitä, että rahoituspäätökset tapaavat olla melko lyhytjänteisiä.
– Tämä on ollut vuosi kerrallaan selviytymistä. Olemme päässeet aina hetken eteenpäin, eikä poliisi ole pystynyt tekemään pitkäjänteistä suunnittelua.
Poliisihallitus on aiemminkin kritisoinut päättäjiä tempoilevasta ja lyhytjänteisestä rahoitusrakenteesta.
Poliisissa on toivottu pitkän aikavälin kehystason nostamista pistemäisyyteen ja korvamerkintään perustuvan linjan sijaan.
– Poliisi toimii osana tätä kohtuullisen nopeasti muuttuvaa yhteiskuntaa, ja varmaan sen poliisin tarpeen hahmottaminen on tarkalla tasolla vaikeaa, Aaltonen aprikoi.
Aiheesta voi keskustella 7.9.2021 klo 23.00 saakka.
Lue myös: