Koskelan surman tuomio lieveni vaaditusta: Murhasta 10, 9 ja 8 vuoden tuomiot tekijöille

Uhrin omaiset toivovat, että asian käsittely sosiaalisessa mediassa päättyisi

Koskelan surmasta annettiin perjantaina syyttäjän vaatimuksia lievemmät tuomiot.

Uhrin omaisten asianajajan Janne Nuutisen mukaan tuomio on ennakoidun mukainen eikä siitä ole tarvetta valittaa.

Nuutisen mukaan omaisten kanssa on käyty aiemmin keskustelua ja tärkeintä on, että oikeus tuomitsi jokaisen kolmen tekijän odotusten mukaisesti murhasta.

Omaiset toivovat, että asian käsittely sosiaalisessa mediassa päättyisi. Nuutinen toivoo omaisten huomioimista, vaikka tapaus ymmärrettävästi liikuttaa suomalaisten mieliä ja herättää tunteita.

Lue koko juttu: Koskelassa surmatun pojan isä ja äiti toivovat rauhaa – syyttäjä harkitsee vielä tuomiosta valittamista

Syyttäjä pääosin tyytyväinen, harkitsee valittamista rauhassa

Aluesyyttäjä Satu Pomoell on tyytyväinen Helsingin käräjäoikeuden antamaan tuomioon.

– Syyksi lukeminen oli sen mukainen kuin olimme vaatineet. Kaikkien vastaajien on katsottu syyllistyneen siihen, mistä heille tuomiota vaadittiin.

Tuomioiden pituudet sen sijaan vielä mietityttävät, sillä ne olivat vaadittuja lyhyemmät.

– Joudumme rauhassa harkitsemaan, ilmoitammeko tyytymättömyyttä tai valitammeko tuomiosta, Pomoell toteaa.

Kiusaamiseen liittyvät yhteydenotot ovat lisääntyneet tänä vuonna, kertoo MLL

Mannerheimin Lastensuojeluliitto muistuttaa, että Koskelan surman kaltaiset erittäin raa'at väkivaltaiset tapaukset ovat lasten ja nuorten keskuudessa hyvin harvinaisia.

Sen sijaan kaikki muunlainen kiusaaminen on varsin yleistä.

Lue lisää aiheesta: Koskelan tapauksen kaltaiset raa'at väkivallan teot harvinaisia, mutta kiusaaminen yleistä – MLL: "Kannattaa olla herkkänä oman lapsen voinnista"

MLL:n auttava puhelin ja chat saa noin 20 000 yhteydenottoa vuosittain.

Vakavista teemoista kiusaaminen on yksi yleisimmistä puheenaiheista. Siitä keskusteleminen on lisääntynyt tänä vuonna entisestään.

Lue myös: Miksi kiusattu palaa pahoinpitelijöiden luokse ja mikä tekee nuoresta tappajan? Psykoterapeutti vastaa kysymyksiin, jotka Koskelan henkirikos nosti pinnalle

Kuinka pitkään Koskelan tuomitut istuvat?

Vaikka Helsingin käräjäoikeuden langettamat pitkät vankeustuomiot jäisivät lainvoimaiseksi, tuomittujen varsinainen rangaistus ei kestä niin kauan.

Rikosoikeuden professori Matti Tolvasen mukaan nuoret kärsivät rangaistuksestaan ensikertalaisena kolmanneksen. Osa siitä on jo kärsitty tutkintavankeudessa. Tämän jälkeen he voivat päästä ehdonalaiseen vapauteen.

Alaikäistä ei voi tuomita elinkautiseen.

Käräjäoikeuden tuomio ei ole lainvoimainen.

Väkivallantekojen syiden selvittämiseen on panostettava, sanoo oikeushistorian professori

Oikeushistorian professori Jukka Kekkonen Helsingin yliopistosta pitää Koskelan tapauksesta annettua tuomiota huolellisesti harkittuna.

Teko luonteeltaan hyvin poikkeuksellinen ja se on koskettanut suomalaisia syvästi.

Kekkosen mukaan nyt olisi syytä panostaa akateemiseen tutkimukseen, jossa selvitettäisiin syitä raakojen väkivallantekojen taustoihin.

– Tässä tulisi selvittää yhteiskunnallista kontekstia, onko jotain perustavanlaatuisia muutoksia tapahtunut suomalaisessa yhteiskunnassa. Tapaus ylittää normaalin ihmisen käsityskyvyn.

Lue koko juttu: Oikeushistorian professori Jukka Kekkonen Koskelan surmasta: "Tulisi tutkia, onko kulttuurissa tapahtumassa jotain, joka ruokkii tällaista"

Uhrin piina alkoi ennen iltakahdeksaa ja jatkui lähes yöhön

Käräjäoikeuden mukaan kolme vastaajaa syyllistyivät raakaan väkivaltaan yhteisymmärryksessä ja tekoa oli suunniteltu. Oikeus ei pitänyt uskottavana, että kolmikko olisi aikonut kohdistaa uhriin ainoastaan vähäistä väkivaltaa.

Uhrin hakkaaminen alkoi ennen iltakahdeksaa ja jatkui yhteentoista asti. Sen jälkeen pahoinpitelijät jättivät hänet makaamaan talviyöhön märissä ja vähissä vaatteissa.

Uhri menehtyi tapahtumapaikalle tunteja myöhemmin.

Väkivalta on ollut runsasta, voimakasta ja monimuotoista. Kolmikko on ollut humalassa, mutta oikeuden mukaan heidän on päihtymyksestään ja iästään huolimatta täytynyt tietää, mitä niin vakavasta väkivallasta seuraa.

– Mikään ei osoita, etteikö [vanhin vastaaja] olisi ymmärtänyt, mitä on ollut tekemässä. [Uhrin] saamat vammat ja [uhrin] kunto ovat olleet humalassa olleellekin yksinkertaisia seikkoja havaita, oikeuden ratkaisussa todetaan.

Oikeus katsooikin, että uhrin tappo on tehty erityisen raa'alla ja julmalla tavalla. Sen perusteella vastaajat voidaan tuomita nuorena henkilönä tehdystä murhasta.

Syytetyt on aiemmin todettu mielentilatutkimuksessa syyntakeisiksi.

Yle ei julkaise syytettyjen nimiä heidän alaikäisyytensä vuoksi.

Tuomio ei ollut yhtä ankara kuin syyttäjä vaati

Ankarimman tuomion sai kolmikon vanhin, joka pahoinpiteli uhria oikeuden mukaan eniten. Lievimmän rangaistuksen sai tekopaikalta välillä poistunut syytetty.

Syyttäjä vaati vanhimmalle vastaajalle 12 vuoden vankeusrangaistusta. Se olisi ollut pisin mahdollinen vankeusrangaistus alaikäiselle murhasta. Myös kaksi muuta syytettyä saivat 1–2 vuotta lyhyemmät vankeusrangaistukset kuin mitä syyttäjä vaati.

Murhan osuus tuomiosta oli vastaajilla 10, 9 ja 8 vuotta. Lievemmät rikokset lisäsivät tuomiota 1–2 kuukaudella.

Koskelan murha on herättänyt erittäin paljon julkista keskustelua. Puolustus vetosi siihen, että tapauksen saama julkisuus olisi huomioitu rangaistusta alentavana tekijänä.

Käräjäoikeus kuitenkin hylkäsi vaatimuksen.

– [Sosiaalisessa mediassa käytävän keskustelun] ei ole osoitettu saaneen rikosten laatuun nähden kohtuuttomia mittasuhteita, oikeuden ratkaisussa todetaan.

Oikeuden mukaan rangaistusten ankaruuteen vaikutti se, että kolmikolla ei ollut tarkoitus tappaa uhria. Heidän on kuitenkin täytynyt ymmärtää, että uhri todennäköisesti kuolee väkivallan seurauksena.

Vastaajat kiistivät syyllistyneensä murhaan. Vanhin ja nuorin myönsivät törkeän pahoinpitelyn ja törkeän kuolemantuottamuksen. Puolustus esitti heille rangaistuksiksi enintään neljää vuotta.

Kolmas syytetty myönsi pahoinpitelyn. Hänen puolustuksensa esitti rangaistukseksi enintään alle kahta vuotta ehdollista vankeutta.

Oikeus tuomitsi epäillyt nuorena henkilönä tehdystä murhasta

Oikeus tuomitse perjantaina 3. syyskuuta kolme alaikäistä pitkiin ehdottomiin vankeusrangaistuksiin Helsingin Koskelassa tehdystä murhasta.

16-vuotias poika menehtyi perjantaina 4. joulukuuta 2020 pitkäkestoisesta väkivallasta aiheutuneisiin vammoihin.

Helsingin käräjäoikeus tuomitsi yhden syytetyistä 10 vuoden 1 kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen. Toinen syytetty sai 9 vuoden 2 kuukauden ja kolmas 8 vuoden 2 kuukauden vankeusrangaistuksen.

Tuomiot tulivat nuorena henkilönä tehdystä murhasta sekä erinäisistä muista rikoksista, kuten nuorena henkilönä tehdyistä pahoinpitelyistä ja ryöstöstä.

Vastaajat olivat syyntakeisia teon hetkellä ja he ovat oikeuden mukaan ymmärtäneet tekonsa luonteen. He olivat tekoaikaan kaikki 16-vuotiaita, mikä lievensi rangaistusta. Rangaistukseen vaikutti myös se, kuinka paljon kukin oli osallistunut väkivaltaan.

Käräjäoikeuden mukaan vastaajien on täytynyt pitää varsin todennäköisenä, että uhri kuolee heidän menettelynsä seurauksena. Oikeus pitää murhaa yhdessä ja yhteisymmärryksenä tehtynä.

–  Vastaajilla on ollut yhteisymmärrys tekoon ja he ovat osallistuneet siihen tavalla, jota käräjäoikeus on pitänyt yhdessä tehtynä. Tekotapaa on pidetty erityisen raakana ja julmana. Tekijöitä on ollut kolme, väkivaltaa on kohdistettu asianomistajaan yli kolme tuntia ja teossa on käytetty tekovälineitä, käräjäoikeus toteaa tuomiosta annetussa tiedotteessa.

Vastaajat on velvoitettu suorittamaan uhrin vanhemmille kummallekin 12 000 euroa kärsimyksestä yhteisvastuullisesti. Tekijät on määrätty pidettäväksi edelleen vangittuna.

Tuomio ei ole lainvoimainen, sillä siitä voi valittaa hovioikeuteen.

Yle käsittelee tapahtumia ja tuomiota erikoislähetyksessä

16-vuotias poika menehtyi perjantaina 4. joulukuuta 2020 Helsingin Koskelassa pitkäkestoisesta väkivallasta aiheutuneisiin vammoihin.

Tänään perjantaina selviää, mikä on Helsingin käräjäoikeuden mukaan oikeudenmukainen rangaistus kolmelle murhasta syytetylle edelleen alaikäiselle pojalle.

Yle analysoi surmatuomiota tänään kello 14 alkavassa erikoislähetyksessä asiantuntijoiden kanssa. Voit katsoa lähetystä osoitteessa yle.fi/areena tai klikkaamalla tämän jutun pääkuvaa.

Uhriin oli kohdistettu raa’aksi, julmaksi ja nöyryyttäväksi kuvailtua väkivaltaa useiden tuntien ajan. Lopulta hänet oli jätetty tiedottomassa tilassa makaamaan ulos kylmään yöhön.

Kukaan syytetyistä ei hälyttänyt apua uhrille tai ilmoittanut teosta viranomaisille viikonlopun aikana.

Paikalle sattunut rakennusmies löysi uhrin ruumiin vasta seuraavana maanantaina. Samoihin aikoihin yksi poika tunnusti teon äidilleen.

Uhria oli pahoinpidelty samassa paikassa viime syksynä kolmena perjantaina ennen surmailtaa.

Lisää aiheesta: "Minulla on jotain hirveää kerrottavaa", sanoi yksi Koskelan epäillyistä äidilleen – näin tapahtumat etenivät murhayön jälkeen

Syyttäjien mukaan teko oli murha

Syyttäjien, uhrin omaisten edustajan ja syytettyjen puolustuksen näkemykset teosta ja siitä vaadittavista rangaistuksista poikkeavat toisistaan radikaalisti.

Syyttäjien mukaan kaikki kolme vuonna 2004 syntynyttä poikaa on tuomittava pitkiin vankeusrangaistuksiin yhteistuumin tehdystä murhasta. Syyttäjät vaativat teosta vähintään 12, 11 ja 9,5 vuoden ehdottomia vankeusrangaistuksia.

Uhrin omaisten edustajan mukaan kaikki syytetyt on tuomittava vähintään 12 vuodeksi vankeuteen.

Alaikäisiä ei voida tuomita murhasta elinkautiseen vankeuteen, kuten täysi-ikäiset tuomitaan. Rangaistusvaatimuksissa on huomioitu myös väitettyä murhaa edeltäneet rikokset, kuten pahoinpitelyt.

Lisää aiheesta: Syyttäjä vaatii Koskelan murhasta syytetyille alaikäisille pojille 12, 11 ja yli 9 vuoden vankeusrangaistuksia – tuomio kolmen viikon päästä

Puolustus pitää tekoa tahattomana

Syytetyt kiistävät murhan. Heidän puolustuksensa mukaan kysymys ei ole ollut tahallisesta henkirikoksesta. Puolustuksen mukaan syytetyt eivät ole ymmärtäneet, että uhri tulisi kuolemaan väkivaltaan.

Syytetyistä vanhin ja nuorin myöntävät syyllistyneensä törkeään pahoinpitelyyn ja törkeään kuolemantuottamukseen. Tekopaikalta välillä poistunut syytetty myöntää syyllistyneensä pahoinpitelyyn.

Vanhimman syytetyn puolustuksen mukaan rangaistuksen myönnetyistä teoista tulisi olla enintään hieman korkeampi kuin neljä vuotta. Nuorimman syytetyn puolustus esittää rangaistukseksi enintään neljää vuotta vankeutta.

Pahoinpitelyn myöntävän syytetyn puolustuksen mukaan oikea rangaistus olisi alle kaksi vuotta ehdollista vankeutta. Puolustuksen mukaan oikeuden tulisi vaihtoehtoisesti pohtia, onko jo nyt suoritettu tutkintavankeus riittävä kärsimys teoista.

Puolustuksen mukaan tapauksen saama julkisuus olisi huomioitava rangaistusta alentavana tekijänä.

Oikeus voi tuomita syytetyt myös korkeampaan rangaistukseen kuin syyttäjä vaatii. Kun lasketaan mukaan surmaa edeltäneet teot, voisi tapauksesta antaa maksimissaan 15 vuoden vankeusrangaistuksen.

Syytetyt ovat myöntäneet surmailtaa edeltävinä perjantai-iltoina tapahtuneet pahoinpitelyt pääosin.

Lisää aiheesta: Rikosoikeuden professori: Koskelan murhasta syytetyille luvassa jopa 15 vuotta vankeutta, mutta alaikäisinä he istuvat vain kolmanneksen

Oliko uhrin kuolema todennäköinen seuraus?

Kaikki syytetyt todettiin mielentilatutkimuksessa syyntakeisiksi eli heidät voidaan tuomita rangaistukseen.

Lisää aiheesta: Koskelan surmasta syytetyt olivat syyntakeisia, syytetyt toivovat laajan julkisuuden alentavan tuomiota – vankilaan lähetetty uhkaavia kirjeitä

On kiistatonta, että syytetyt suunnittelivat kohdistavansa uhriin väkivaltaa yhden syytetyn 16-vuotissyntymäpäivänä. Tästä on todisteina muun muassa useita sosiaalisen median viestejä.

Tehdystä väkivallasta on todisteena videoita, joita syytetyt lähettivät myös paikalta hetkeksi poistuneelle syytetylle. Syytetyt ovat myöntäneet väkivallanteot pääosin.

Oikeuden täytyy ratkaista, aiheuttivatko kolme syytettyä uhrin kuoleman tahallisesti vai eivätkö he ymmärtäneet uhrin menehtyvän väkivallan seurauksena.

Kysymys voi olla tahallisuuden alimmasta asteesta, jossa uhrin kuolemaa on pidetty varsin todennäköisenä seurauksena väkivallasta.

Jos uhrin kuolema todetaan tahallisesti aiheutetuksi, voidaan syytetyt tuomita tahallisesta henkirikoksesta eli murhasta tai taposta.

Jos uhrin kuolemaa ei pidetä tahallisesti aiheutettuna henkirikoksena, voidaan syytetyt tuomita tuottamuksellisesta teosta, kuten törkeästä kuolemantuottamuksesta ja törkeästä pahoinpitelystä.

– Tahallisuusarvioinnissa ratkaistaan, mitä henkilö on tekoa tehdessään ajatellut. Tuomioistuin ei pääse kenenkään pään sisälle, joten he joutuvat päättelemään toteen näytetystä teosta sen, mitä tekijä on miettinyt, kertoo rikosoikeuden apulaisprofessori Tatu Hyttinen Turun yliopistosta.

Hän on seurannut Koskelan tapausta median kautta ja ottaa siihen kantaa yleisellä tasolla.

Lisää aiheesta: Koskelan henkirikoksen syyttäjät: Illan kuluessa syytettyjen on täytynyt ymmärtää, mihin teko johtaa – teossa kysymys tahallisuuden alimmasta asteesta

Tahallisuuden lisäksi oikeuden pitää ratkaista, mikä oli kunkin syytetyn osallisuus uhrin kuolemaan johtaneessa tilanteessa. Osallisuuden asteen perusteella he voivat saada eri mittaisen rangaistuksen.

Alaikäisyys saattaa vaikuttaa tahallisuuden arviointiin

Suomessa tekojen tahallisuutta arvioidaan oikeudessa yleensä samalla tavalla riippumatta siitä, onko tekijä alaikäinen vai täysi-ikäinen, kun hän on yli 15-vuotias. 15-vuotiaan katsotaan ymmärtävän tekojensa merkityksen ja olevan rikosoikeudellisessa vastuussa teoistaan.

Puolustus on kertonut syytettyjen käsityksen ihmisen väkivallan kestosta perustuneen UFC-vapaaotteluvideoihin. UFC:ssä erilaiset lyönnit, potkut, heitot, lukot ja kuristukset ovat sallittuja eikä otteluissa yleensä synny vakavia vammoja.

Lisää aiheesta: Koskelan murhasta syytettyjen puolustus selitti väkivaltaa vapaaottelun katsomisella – "Lajin seuraamisessa voisi olla 16 vuoden ikäraja", ehdottaa vapaaottelun ammattilainen

Lähtökohtaisesti oikeudessa katsotaan, että yli 15-vuotiaan täytyy ymmärtää, että esimerkiksi päähän potkimisesta voi seurata ihmisen kuolema. Teinin odotetaan ymmärtävän tekojensa syy-seuraussuhteet aivan yhtä vahvasti kuin 50-vuotiaan lääkärinkin. Hyttinen kyseenalaistaa tämän oletuksen.

– On rikosoikeudellisesti mielenkiintoista, millä me perustelemme sen, että arvioimme tahallisuutta tismalleen samoin kriteerein täysi-ikäisten ja alaikäisten kohdalla, Hyttinen toteaa.

Hyttisen mukaan syytettyjen alaikäisyydelle saatetaan antaa painoarvoa Koskelan surman tahallisuuden arvioinnissa.

– Tiedämme, että nuoret eivät kykene hahmottamaan syy-seuraussuhteita samalla tavalla kuin aikuiset. Se on relevantti tekijä tahallisuuden arvioinnissa, vaikka sitä tuskin kirjoitetaan auki tuomioon, Hyttinen sanoo.

Vankeusaika voi jäädä lyhyeksi

Alaikäisyys alentaa rangaistusta yhdellä neljäsosalla.

Esimerkiksi törkeästä kuolemantuottamuksesta aikuisten rangaistus on enintään kuusi vuotta, joten alaikäisille se tarkoittaisi neljän ja puolen vankeusrangaistusta.

Rikoslain mukaan alle 21-vuotias vanki päästetään ehdonalaiseen vapauteen, kun rangaistuksesta on suoritettu yksi kolmasosa. Ehtona on, ettei vanki ole ollut vankeudessa rikosta edeltäneiden kolmen vuoden aikana.

Neljän ja puolen vuoden vankeusrangaistuksesta olisi siis mahdollista päästä ehdonalaiseen 1,5 vuoden jälkeen.

Syytetyt ovat olleet tutkintavankeudessa viime joulukuusta lähtien eli noin 10 kuukautta. Vankeusaika lyhennetään rangaistuksesta.

Jos syytetyt tuomitaan tuottamuksellisista rikoksista, on heillä enimmilläänkin alle vuosi ehdotonta vankeutta edessä.

Jos heidät tuomitaan murhasta 12 vuodeksi vankeuteen, on heillä mahdollisuus päästä ehdonalaiseen reilun kolmen vuoden päästä.

Yle ei julkaise syytettyjen nimiä heidän alaikäisyytensä vuoksi.

Koskelan surmaa käsittelevä suora erikoislähetys alkaa kello 14 Ylen nettisivuilla. Voit katsoa lähetystä osoitteessa yle.fi/areena tai klikkaamalla tämän jutun pääkuvaa. Vieraina ovat oikeushistorian ja roomalaisen oikeuden professori Jukka Kekkonen Helsingin yliopistosta ja MLL:n auttavien puhelinten ja digitaalisten palvelujen päällikkö Tatjana Pajamäki. Lähetyksen juontaa Tuulia Thynell.