Hyppää sisältöön

Oikeushistorian professori Jukka Kekkonen Koskelan surmasta: "Tulisi tutkia, onko kulttuurissa tapahtumassa jotain, joka ruokkii tällaista"

Helsingin yliopiston oikeushistorian professori Jukka Kekkonen muistuttaa, että viime vuosien kulttuurisesti käsittämättömissä rikoksissa ei ole ollut kyse syrjäytyneen alaluokan teoista, vaan tekijöillä on keskiluokkainen tausta.

Oikeushistorian ja roomalaisen oikeuden professori Jukka Kekkonen Helsingin yliopistossa.
Saara Hirvonen

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Oikeushistorian professori Jukka Kekkonen Helsingin yliopistosta pitää Koskelan tapauksesta annettua tuomiota huolellisesti harkittuna. Tekijät tuomittiin kymmenen vuoden ja yhden kuukauden, yhdeksän vuoden ja kahden kuukauden sekä kahdeksan vuoden ja kahden kuukauden pituisiin vankeusrangaistuksiin.

Lue myös: Koskelan surman tuomio lieveni vaaditusta: Murhasta 10, 9 ja 8 vuoden tuomiot tekijöille

Teko koskettaa syvältä suomalaisia ja on muutoinkin hyvin poikkeuksellinen. Kekkosen mukaan olisi syytä panostaa nyt akateemiseen tutkimukseen, jossa selvitettäisiin syitä raakojen väkivallantekojen taustoihin.

– Tässä tulisi selvittää yhteiskunnallista kontekstia, onko jotain perustavanlaatuisia muutoksia tapahtunut suomalaisessa yhteiskunnassa. Tapaus ylittää normaalin ihmisen käsityskyvyn.

Kekkonen viittasi myös vastaaviin muihin kulttuurisesti käsittämättömiin ja raakoihin väkivallantekoihin kuten koulusurmiin ja Myyrmannin kauppakeskuksen iskuun.

Kekkosen mukaan tapauksia pitäisi tutkia enemmän, eikä leikata rahoitusta tieteelliseltä tutkimukselta. Kekkosen mukaan nyt tarvitaan monitieteellistä ja vertailevaa tutkimusta.

– Kyse ei ole yksittäisestä häiriintyneestä henkilöstä, vaan tulisi tutkia, onko kulttuurissa tapahtumassa jotain, joka ruokkii tällaista. Tutkimuksessa tulisi ottaa mukaan myös kansainvälinen vertailu.

Yhtenä syynä näihin kulttuurisesti käsittämättömiin ja raakoihin rikoksiin Kekkonen nostaa keskiluokan ahdingon korkean elintason maissa. Yhteiskunnassa on muutoksia, jotka tuovat epävarmuuksia.

– Näissä tapauksissa ei ole kyse syrjäytyneen alaluokan perillisistä, vaan keskiluokkaan kuuluvien teoista.

Professori pitää tärkeänä avoimuutta tapauksista, tiettyyn rajaan saakka. Vapaa julkisuus on demokraattisen yhteiskunnan elinehto.

– Ei mässäillä yksittäistapauksilla, mutta niitä ei voi missään tapauksessa jättää piiloon.

Yle ei julkaise syytettyjen nimiä heidän alaikäisyytensä vuoksi.

Professori Tolvanen: Asteikkoon nähden ei ole ankara

Itä-Suomen yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen katsoo, että tuomio ei ole kova enimmäismäärään nähden, mutta nuorten kohdalla asteikko lähtee kahdesta vuodesta aina 12:een vuoteen.

Tapaukselle ei ole vertailukohtaa, sillä vastaavaa tuomiota ei ole aiemmin jouduttu antamaan. Ei ole aiempia tapauksia tai ennakkopäätöksiä.

– Siihen nähden, mitä olisi voinut tuomita, ei ole ankaria tuomioita, mutta tuomittujen näkökulmasta nämä ovat ankaria. Kukin tuomittu joutuu olemaan useita vuosia vankilassa.

Tolvasen mielestä on oikein, ettei mediahuomio lieventänyt rangaistusta.

– Minusta ratkaisu on siltä osin aivan oikea. Kyseessä on niin vakava rikos. Tekijät ovat voineet varautua siihen, että herättää huomiota ja keskustelua. Käräjäoikeus on perustellut hyvin tässä tapauksessa.

Käytännössä nuoret joutuvat olemaan vankilassa noin kolmanneksen tuomiostaan, joten Tolvasen mukaan tekoon nähden vankila-aika jää hyvin kohtuulliseksi jokaiselle nuorelle. Esimerkiksi yhdeksän vuoden tuomiosta aika on kolme vuotta ja siitä vähennetään vielä tutkintavankeusaika. Lisänä on kuuden kuukauden koevapausaika.

Tolvanen pitää Koskelan surmaa erittäin poikkeuksellisena. Vankiloissa nuoret ovat harvinaisia, henkirikoksista tuomitut nuoret poikkeuksellisia ja murhasta tuomitut nuoret äärimmäisen poikkeuksellisia Suomessa.

Suomessa on vakiintunut käytäntö, että monta kertaa syyttäjät vaativat ankarampia tuomioita kuin lopulta tuomitaan.

– Oikeus harkitsee. Lain mukaan voisi tuomita myös syyttäjän vaatimaa ankaramminkin, mutta yleensä tuomitaan hieman vaadittua lievemmin.

Tolvanen: Kiusaamiseen on puututtava ajoissa

– Nyt viimeistään on syytä havaita, miten tärkeää on puuttua koulukiusaamiseen ja ylipäätään kiusaamiseen riittävän ajoissa, ettei päädytä näin vakaviin lopputuloksiin.

Professori muistuttaa nuoria siitä, että kannattaa kaksi kertaa miettiä, ennen kuin alkaa pahoinpidellä toista.

– Ei kannata leikkiä tämän tyyppisillä asioilla, tuomiot voivat olla kovia.

Tolvasen mukaan on mahdollista, että sekä tuomitut että syyttäjät valittavat. Tuomitut voivat valittaa rikosnimikkeestä ja syyttäjät voivat hakea linjaa siihen, onko näitä rangaistuksia pidettävä riittävinä tekojen vahingollisuuteen ja tekijöiden syyllisyyteen nähden.

– Varmaan kumpikin osapuoli lukee tarkasti ja miettii, onko tarvetta lähteä hakemaan muutosta.

Tolvasen mukaan tuomiot olivat hyvin perusteltuja. Hänen mielestään on syytä katsoa, onko käräjäoikeuden tuomiossa jotain sellaista, joka vaatii korjausta. Jos ei, kaikkien on syytä tyytyä ratkaisuun.

– Oma kokemukseni on, että joku osapuoli yleensä valittaa tuomiosta.

Osapuolilla on viikko aikaa miettiä, ilmoittavatko tyytymättömyyttä ja kuukausi aikaa ajaa valitus hovioikeuteen. On myös mahdollista valittaa suoraan ennakkopäätösvalituksella Korkeimpaan oikeuteen, KKO:hon, mutta se on äärimmäisen poikkeuksellista.

3.9.2021 kello 16:35: täsmennetty ingressiin käsite kulttuurisesti käsittämättömistä rikoksista. Alunperin ingressissä viitattiin viime vuosien vakaviin rikoksiin.

Lue myös:

Koskelan surman tuomio lieveni vaaditusta: Murhasta 10, 9 ja 8 vuoden tuomiot tekijöille

Koskelan tapauksen kaltaiset raa'at väkivallan teot harvinaisia, mutta kiusaaminen yleistä – MLL: "Kannattaa olla herkkänä oman lapsen voinnista"

Suosittelemme sinulle