Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Suomessa ollaan jo koronapandemian loppusuoralla, arvioi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen terveysturvallisuusjohtaja Mika Salminen Ylen Ykkösaamun haastattelussa lauantaina.
Salmisen mukaan rokotekattavuus on maassa jo niin hyvä, että paluuta koviin rajoitustoimiin tuskin tullaan näkemään.
– Ihan kuukauden parin sisällä meillä on rokotekattavuus siinä mallissa, että voidaan varmasti palata aika normaaliin. Takaiskuja voi jossain vaiheessa tulla, mutta niiden ei tarvitse johtaa tällaisiin sulkuihin, joita ollaan jouduttu käyttämään, kun rokotetta ei ole ollut, Salminen sanoo.
Salmisen mukaan rokote antaa parhaimmillaan jopa 97 prosentin suojan vakavaa tautia vastaan, ja 80-prosenttisen suojan tartuntaa vastaan ylipäätään. Suomessa ensimmäisen rokotteen on saanut 72,2 prosenttia väestöstä ja toisen rokotteen 51,8 prosenttia.
Pääministeri Sanna Marin (sd.) on arvioinut, että rajoitustoimista voitaisiin päästä laajemmin eroon lokakuussa.
– Tässä vaiheessa ihan vielä ei ole syytä heittää kaikkia keinoja roskakoppaan ja mennä tavalliseen elämään, vaan hallitusti vaiheittain liikutaan eteenpäin, Salminen sanoo.
Koronapassi siirtymävaiheen ratkaisuna?
Normaaliin paluun apuna rajoitusten vaihtoehdoksi yhtenä pohdittuna mahdollisuutena on niin sanotun koronapassin käyttöönotto.
Koronapassilla tarkoitetaan todistusta, joka kertoo, onko passin omistaja rokotettu, onko hän sairastanut hiljattain koronan tai onko hänellä tuore negatiivinen testitulos.
Hallitus on lupaillut päätöksiä uuden koronastrategian toimista maanantaina. Koronapassin käyttöönotto on mukana pohdinnoissa. Tarve koronapassille poistuu, kun väestön immuniteettitaso on riittävä.
– Koronapassin avulla voidaan huolehtia ihmisten kokoontuessa yhteen, että suurin osa on suojattuja. Silloin tartuntojen leviäminen valtaosaksi estyy, sanoo Salminen.
Passin vaatimat testit maksettaisiin todennäköisesti itse
Myös rokottamattomat voisivat saada koronapassin, mutta se edellyttäisi todistusta negatiivisesta testistä. Julkinen terveydenhuolto ei enää selviäisi kasvavasta testauksen tarpeesta.
– Tämä on hallituksen käsissä, mutta käsittääkseni koronapassiin vaadittava testaus on tarkoitus jättää kaupallisille toimijoille. Nykyinen testausmalli ja terveyssektorin kapasiteetti eivät siihen riitä.
Salminen arvioi, että koronapassin edellyttämät testit jäisivät testattavien itsensä maksettaviksi, sillä koronapassia on kaavailtu palveluihin, jotka eivät ole välttämättömiä.
– Eli jos haluat vaikkapa baariin, muttet halua ottaa rokotetta, vaihtoehtona lienee käydä testissä ja maksaa siitä itse, selventää Salminen.
Tartuntalukujen seuraamisesta voitaisiin jo luopua
Salminen painottaa, että rokotekattavuus on nyt tärkein mittari pandemian seurannassa.
Hänen mielestään päivittäisten tartuntalukujen seurannasta mediassa voitaisiin jo luopua, sillä tapausmäärät eivät enää kerro tilanteesta kuten ennen. Rokotekattavuuden lisäksi pitäisi seurata sairaalaan joutuneiden määriä ja sitä myötä terveydenhuollon kuormittavuutta.
– Aiemmin oli suoraviivaisesti niin, että tapausmäärien kasvaessa sairastuvuus ja kuolleisuus kasvoivat, mutta enää niin ei ole, koska iso osa on rokotteen myötä hyvässä suojassa.
Rokotekattavuuden merkityksestä kertoo se, että epidemia leviää tällä hetkellä lähinnä rokottamattomien keskuudessa. Salminen sanoo, että rokottamattoman on pitkällä aikavälillä vaikea välttyä taudilta.
– Tämä tauti ei katoa maailmasta rokottamalla, joten ennemmin tai myöhemmin sen joutuu sairastamaan, ikävä kyllä. Rokottamisen kautta suojan saaminen on paljon pienempi vaiva ja riski, koska taudista voi saada myös ikävän muodon.
Hallitus on asettanut tavoitteeksi, että rajoituksista voidaan laajemmin luopua, kun rokotekattavuus saavuttaa 80 prosenttia yli 12-vuotiaista. Salmisen mukaan se on jo lähellä.
– Ensi viikolla rokotteita on tullut maahan riittävästi, että tämä voitaisiin saavuttaa. Sen jälkeen on kiinni meistä ihmisistä, että kävisimme hakemassa niitä rokotteita.
Lue myös:
Uutta lainsäädäntöä tarvitaan
Koronapandemia toi näkyväksi suomalaisen yhteiskunnan heikkouksia varautumisessa, mutta tarjosi myös mahdollisuuden oppia.
– Varautumiseen liittyvä lainsäädäntö on varmasti tarpeen käydä läpi. Samoin torjuntakeinojen tarkoituksenmukainen ja oikeasuhtainen käyttö. Niissä on ollut haasteita, kertoo Salminen.
Alkuun oli myös vaikeaa löytää tahoa, jolla olisi riittävä kokonaiskuva koko yhteiskuntaa koskevasta kriisistä.
– Alueellisista koronakoordinaatioryhmistä, jotka ovat epävirallisia, olisi hyvä ottaa oppia. Jotain pysyvämpää olisi hyvä saada tilalle tulevaisuutta ajatellen, sanoo Salminen.
Mika Salminen oli Ykkösaamun haastattelussa lauantaina. Voit katsoa koko lähetyksen täältä.
Lue myös: