Keskiraskas Bell 142 -helikopteri kaartaa sujuvasti Livojoen Niskakosken nivalle tiputtaen lastin soraa jokeen. Käynnissä on suuroperaatio pohjoisen taimen- ja harjusjoen kutupaikkojen entisöimiseksi.
Metsähallituksen eräsuunnittelija Eero Hartikainen arvelee, että ensimmäiset taimenet voivat nousta kutemaan entisöidyille kutusoraikoille jo tänä syksynä.
– Muun muassa Lieksanjoelta on soraistuksesta hyviä kokemuksia niin, että voimalaitosten yli siirretyt emolohet ovat nousseet kutemaan soraistetulle jokiosuudella jo samana syksynä soraistuksen jälkeen.
Valtio avustaa tällä hetkellä jokien kunnostuksia avokätisesti. Metsähallitus sai viime vuonna lisätalousarviorahaa 1,4 miljoonaa euroa jokien kunnostukseen.
Yksi suurimmista kunnostuskohteista on Livojoen yläosa, missä kunnostetaan tänä kesänä kolme koskea; Mustakoski, Pitkäkoski ja Niskakoski. Työt kestävät syyskuun puoliväliin asti. Joen alaosissa on kunnostettu jo aiemmin viisi koskea.
Lue lisää: Metsähallitus rakentaa Lieksan Ruunaasta kotia uhanalaisille järvilohelle ja järvitaimenelle
Uusien arvojokien etsintä alkaa Etelä-Karjalassa – toiveena on löytää Hiitolanjoen kaltainen helmi
Kunnostusbuumi käynnissä
Metsähallitus kunnostaa kalojen kutupaikkoja tänä kesänä lähes 30 kohteessa eri puolilla Suomea. Käynnissä on suorastaan kunnostusbuumi, Eero Hartikainen toteaa.
– Jokien kunnostusbuumi on Suomessa nyt aika kova ja toivottavasti vain jatkuu. Ihmiset ovat heränneet puolustamaan luontoarvoja, Hartikainen toteaa.
Hartikaisen mukaan taimenkannat ovat paikoin heikossa kunnossa.
– Näitä kunnostustoimia tarvitaan varsinkin Iijoen valuma-alueella, missä joet on rakennettu ja uittoperkauksia on tehty useissa paikoissa. Myös maa- ja metsätalouden voimakas toiminta on vaikuttanut valuma-alueen kalojen vaelluskantoihin.
Kunnostussuunnitelmat jatkuvat ja ensi kesänäkin jokia soraistetaan useissa kohteissa eri puolilla Suomea.
Uittoväylä ehti huonoon kuntoon
Posion Livojärvestä lähtevä ja Pudasjärvellä Iijokeen yhtyvä 130 kilometriä pitkä Livojoki ruopattiin puiden uittoväyläksi viime sotien jälkeen. Joen koskiosuudet "pillaroitiin" uittoränneiksi, joka pilasi taimenten ja harjusten kutupaikat.
1990-luvulla Lapin ympäristökeskus kivesi kosket uudelleen, mutta kutupaikat eivät toipuneet. Tänä kesänä Livojoen kahdeksaan koskeen siirretään 3 600 tonnia soraa.
Sora kuljetetaan Livojokeen Pudasjärveltä. Taimenelle tarjotaan kasvualustaksi 20–60 millistä seulottua soraa, harjukselle hieman kevyempää materiaalia.
Nyt tehtävän kunnostustyön tuloksia seurataan tiiviisti ensi kesän aikana.
– Jokeen tehdään soraistuksen jälkeen jonkin verran myös tuki-istutuksia. Seuraamme kalojen liikehdintää sähkökoekalastuksin ensi kesänä, Eero Hartikainen kertoo.
Herättikö juttu ajatuksia? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella torstaihin 9.9. kello 23 saakka.
Lue myös: