Hallituksen uusi koronastrategia tähtää Suomen avautumiseen pian – valtakunnalliset toimet loppuvat, alueiden rooli kasvaa

• Hallitus hyväksyi päivitetyn hybridi- eli koronastrategian tänään iltapäivällä Säätytalossa. Strategian päätavoitteena on, että yhteiskunta halutaan avata ja pitää auki.
• Rajoituksista luovutaan, kun 80 prosentin rokotekattavuus on saavutettu. Mutta jo sitä ennen rajoituksista luovutaan asteittain.
• Testaaminen ja jäljitys kohdennetaan uuden strategian mukaan sinne, missä niistä uskotaan olevan eniten hyötyä.
• Jos tilanne pahenisi merkittävästi, otettaisiin käyttöön ”hätäjarrumekanismi”.

Hallitus kokoontui tänään Säätytalolle hyväksymään uudistetun hybridi- eli koronastrategian. Monikymmensivuinen pumaska ohjaa sitä, miten Suomi avataan ja koronarajoituksista luovutaan.

Käytännössä hallituksen tavoitteena on, että valtakunnallisista rajoituksista ja kattavista suosituksista luovutaan, kun vähintään 80 prosenttia yli 12-vuotiaista on rokotettu kahteen kertaan – tai kun heillä on ollut mahdollisuus ottaa molemmat rokoteannokset.

Virallinen päätös uudistetun hybridistrategian toimintasuunnitelmasta on määrä tehdä valtioneuvoston istunnossa torstaina.

• Hybridistrategian toimintasuunnitelman luonnos on luettavissa valtioneuvoston verkkosivuilla (PDF)

Lähtökohtaisesti ei rajoituksia

Koronaepidemian hallinnassa siirrytään päivitetyn strategian mukaan ”kaikilla alueilla yhdenmukaiseen toimintamalliin, jossa epidemiaa torjutaan tartuntatautilain nojalla ensisijaisesti paikallisin ja alueellisin toimenpitein”.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että laajan pandemian torjuntatoimet muuttuvat tavanomaisemman tartuntataudin torjuntatoimiksi.

Päivitetyn strategian lähtökohtana on, ettei yhteiskunnan toimintoja rajoiteta. Vaikka alueilla esiintyisi tartuntaryppäitä, pieniriskisiä tilaisuuksia ja toimintoja ei suositella rajoitettavaksi lainkaan.

Kohtuullisen riskin tilaisuuksiin ja toimintoihin suositellaan asetettavaksi strategian mukaan ”kohdennettuja suosituksia”. Toimet ovat aiempaa rajatumpia kohteeltaan, sisällöltään, kestoltaan ja alueeltaan.

– Rajoitusten tulisi kohdella eri aloja mahdollisimman yhdenmukaisesti, sosiaali- ja terveysministeriön strategiajohtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki sanoi tänään tiedotustilaisuudessa.

Vain suuren riskin toimintaa suositellaan tarkkaan valikoiden rajoitettavaksi hallintopäätöksin paikallisessa erityistilanteessa.

Parhaillaan valmistelussa on lisäksi koronapassi. Vapaaehtoisen koronapassin avulla rajoituksista – mikäli sellaisia jouduttaisiin asettamaan – voisi poiketa.

Epidemiavaiheista luovutaan

Poliitikot ja viranomaiset ovat muuttaneet lähestymistapaansa koronaan useaan otteeseen puolentoista vuoden aikana.

Maaliskuussa 2020 Suomessa otettiin käyttöön valmiuslain toimivaltuuksia sekä luotiin valtakunnallista lainsäädäntöä ja suosituksia.

Myöhemmin nämä vaihtuivat hybridistrategiaan, joka luokitteli alueet perus-, kiihtymis- ja leviämisvaiheisiin. Hallitus ohjasti kuntia, aluehallintovirastoja ja sairaanhoitopiirejä strategialla ja ohjauskirjeillä. Päätäntävalta oli kuitenkin paikallisilla toimijoilla. Ravintolarajoitukset ja rajojen tilanne taas pysyivät hallituksen näpeissä.

Nyt alueellisista epidemiavaiheista sekä niihin liitetyistä suosituksista siis luovutaan.

Rajoituksia ryhdytään jo purkamaan

On arvioitu, että 12 vuotta täyttäneen väestön 80 prosentin rokotuskattavuus voitaisiin saavuttaa lokakuun puoleen väliin mennessä.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) korosti tänään tiedotustilaisuudessa, että strategian toimeenpano alkaa asteittain jo ennen kattavuuden saavuttamista.

– Hybridistrategian toimeenpano alkaa välittömästi, joka tarkoittaa sitä, että rajoituksia ja kattavia suosituksia ryhdytään purkamaan asteittain heti, Kiuru sanoi.

– Olettekin varmasti panneet merkille, että niin lasten ja nuorten osalta kuin myös tapahtuma-alan osalta askelia on jo otettu.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) arvioi jo aiemmin tänään, että myös esimerkiksi ravintolarajoituksia höllennetään jo ennen 80 prosentin rokotuskattavuutta.

Turvana ”hätäjarru”

Myös uudistettu hybridistrategia korostaa edelleen muun muassa terveydenhuollon kapasiteetin turvaamista.

Epidemiatilanteen yllättävää ja vakavaa heikkenemistä varten on valmistelussa erillinen ”hätäjarrumekanismi”, jonka avulla alueelliset ja paikalliset viranomaiset ohjattaisiin ottamaan käyttöön kovempia toimia.

Virkamiehet arvioivat, että hätäjarru saattaisi tulla kyseeseen esimerkiksi tilanteessa, jossa viruksesta levisi rokotussuojan läpäisevä variantti.

Strategian toimintasuunnitelman luonnoksessa korostetaan, että tällaisia toimia tulisi ottaa käyttöön vain, ”mikäli ne ovat välttämättömiä ja oikeasuhtaisia eikä tilanteen luomia haitallisia vaikutuksia voida muutoin torjua”.

Toimintasuunnitelmaluonnoksen mukaan hätäjarrumekanismin käyttöönotossa painaisi esimerkiksi ”tartuntojen yllättävän leviämisen aiheuttama erittäin merkittävä vakavan sairastavuuden, hoidon tarpeen ja kuolleisuuden uhka väestölle”.

Mekanismin valtakunnallinen käyttöönotto taas olisi luonnoksen mukaan perusteltua ”lähinnä tilanteessa, missä terveydenhuolto olisi selvässä ylikuormituksen uhassa, muiden sairauksien hoito olisi vaarantumassa tai jos rokotusohjelma olisi kesken sellaisten väestöryhmien keskuudessa, joiden vakavan koronasairastumisen ja kuoleman riski on korkea”.

Testaus- ja jäljitysstrategian uudistaminen on vielä kesken

Perhe- ja peruspalveluministeri Kiuru kertoi tiedotustilaisuudessa, että myös koronan testaus- ja jäljitysstrategiaa ollaan uudistamassa.

Hallituksen piirissä on tiettävästi käyty keskustelua muun muassa siitä, viekö koronajäljitys liikaa terveydenhuollon resurssia. Myös sitä on pohdittu, kuinka tarpeellista on testata kaksi kertaa rokotettuja.

Johtaja Pasi Pohjola sosiaali- ja terveysministeriöstä korosti tänään tiedotustilaisuudessa, että testaaminen ja jäljitys ovat normaaleja tartuntatautilain mukaisia toimia, joita tehdään muidenkin yleisvaaralliseksi luokiteltujen tautien osalta.

– Sinänsä ei ole näkyvissä, että jollain päätöksellä lopetettaisiin testaaminen ja jäljittäminen, Pohjola sanoi.

– On ihan selvää, että rokotekattavuuden noustessa niiden merkitys tulee muuttumaan toisenlaiseksi kuin nyt.

Marin: Neuvottelut olivat pääosin yksimieliset

Pääministeri Marin arvioi tänään Säätytalolla, että neuvottelut olivat pääosin yksimieliset.

Sama arvio kuultiin jo ennen neuvottelun alkua.

–  Näkisin, että suuria erimielisyyksiä ryhmien välillä ei ole, hän sanoi ennen iltapäiväkolmea.

Hybridistrategian päivitystä on valmisteltu sote-ministerityöryhmässä. Tiettävästi valmisteluvaiheessa esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriön sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) välillä on ollut näkemyseroja siitä, missä vaiheessa rajoituksia voitaisiin purkaa.

– THL haluaa tuoda selkeästi esiin, että että laitoksen arvio on, että tähän uuteen ja normaaliaikoja ja -vastuita lähestyvään toimintamalliin voitaisiin siirtyä jo nykyisessä tilanteessa, ilman merkittävän suurta riskiä epidemian kiihtyvyydestä ja sairastavuuden jyrkästä noususta; EI siis vasta kun 80% rokotuskattavuuden taso on saavutettu, todetaan muun muassa Ylen näkemässä, THL:n ministeriölle perjantaina toimittamassa lausunnossa.

– THL korostaa, että jos todellakin tarkoitetaan että 80 % rokotuskattavuus on ehtona uuden toimintamallin käyttönotolle ja sen saavuttamista on odotettava, ei päätös perustu THL:n mallinnuksen johtopäätöksiin ja jos perustuu on mallinnuksen johtopäätökset ymmärretty väärin. Laitoksen asiantuntijat ovat huomauttaneet asiasta useaan otteeseen. Jos näin päätetään jostakin muusta syystä, ei THL:n mallinnuksiin tulisi päätöksessä ainakaan perusteluna viitata.

Ylen tietojen mukaan strategialuonnosta muokattiin vielä näiden lausuntojen jälkeen.