50-paikkainen matkustajakone tuo Jyväskylän kentälle keskipäivällä kolme matkustajaa. Paluulennolle Helsinkiin kyytiin nousee yksi henkilö.
– Jyväskylän lentoyhteys on tehty kansainvälistä vaihtoyhteyttä ajatellen, ja koronatilanteen takia matkustajamäärä on todella alhainen, harmittelee johtaja Pipsa Eklund Traficomilta.
Ennen pandemiaa Jyväskylän lentomatkustajista noin 80 prosenttia jatkoi Helsinki-Vantaalta vaihtolennoilla eteenpäin.
Liikenne- ja viestintävirasto Traficom maksaa virolaiselle lentoyhtiölle NyxAirille yhdestä edestakaisesta lennosta Jyväskylään 5577 euroa. Nykyisillä matkustajamäärillä valtion tuki on siis lähes tuhat euroa per matkustaja. Tuesta huolimatta reittiliikenne Jyväskylään ei ole kannattavaa. Ostoliikennesopimus on laadittu niin, että lentoyhtiön pitää kattaa osa kuluista lipputuloilla.
Finnair lopetti keväällä lennot Helsinki-Vantaalta Joensuun, Jyväskylän, Kokkola-Pietarsaaren, Kajaanin ja Kemi-Tornion lentoasemille. Valtio ostaa tänä vuonna lentoliikennettä näille kentille 13,8 miljoonalla eurolla, jotta yhteydet maakunnista Helsinki-Vantaalle säilyisivät.
Valtio ostaa lentoliikennettä ensi syksyyn asti
Vielä keväällä odotettiin matkustuksen elpyvän ennen vuodenvaihdetta, ja liikenteen palaavan kannattavaksi. Matkustajamäärä on jäänyt kaikilla viidellä maakuntakentällä vähäiseksi koronapandemian pitkittyessä, koska myös matkustusrajoitukset ovat jatkuneet odotettua pidempään.
Hallitus sopi torstaina päättyneessä budjettiriihessä, että ostoliikenne jatkuu elokuun puoliväliin 2022 asti. Ensi vuonna viiden kentän ostolentoihin tarvitaan rahaa käytännössä sama summa kuin tänä vuonna.
– Toki joitakin vuoroja olisi voitu lentää markkinaehtoisesti kannattavasti, mutta tuki on aivan oleellinen asia, jotta asiakkaat voivat luottaa, että kone lentää kahdenkin viikon kuluttua, sanoo johtaja Pipsa Eklund Traficomilta.
Eniten matkustusta on ollut Kajaanin ja Helsingin välisellä reitillä, jossa jokaisella lennolla oli elokuussa keskimäärin 20 matkustajaa. Joensuun, Kokkola-Pietarsaaren ja Kemi-Tornion kentille suuntautuvilla lennoilla matkustajia on keskimäärin yksitoista. Jyväskylän lennoilla on ollut keskimäärin kolme matkustajaa.
– Joensuun lentojen aikataulu ei ole tällä hetkellä optimaalinen, koska se perustuu Eurooppaan suuntautuvaan liikenteeseen, joka on erittäin vähäistä, sanoo Joensuuhun lentävän Amapolaflygin toimitusjohtaja Erik Salen.
Kotimaan lentoliikenne kannattavaa vasta vuoden kuluttua
Tanskalainen lentoyhtiö DAT lentää Helsinki-Vantaan ja Kajaanin väliä noin 40-paikkaisella ATR-42-potkuriturbiinikoneella. Yhtiön toimitusjohtaja Jesper Rungholm sanoo, ettei liikenne ole koronapandemian pitkittymisen takia kannattavaa vielä vuodenvaihteessa. Ilman tuen jatkumista lennot olisivat päättyneet vuodenvaihteessa.
– Tuki jatkuu elokuuhun saakka, sen jälkeen pystymme hoitamaan sitä markkinaehtoisesti, uskoo toimitusjohtaja Rungholm.
Talvikaudella Kajaanin lennoilla on tulossa matkailijoita Kainuuseen esimerkiksi Keski-Euroopasta. Yhtiöllä on Interline-sopimus Finnairin kanssa, jolloin Finnair voi myydä asiakkaalle esimerkiksi Saksasta lentolipun Kajaaniin, ja viimeinen osuus matkasta tehdään DAT:n lennolla. Reitin matkustajista jo kolmasosa hyödyntää vaihtomahdollisuutta Helsinki-Vantaalla.
Keväällä vientiyritykset lähtevät maailmalle
Keski-Suomen kauppakamarin toimitusjohtaja Ari Hiltunen sanoo, että päätös ostolentojen jatkumisesta on helpotus maakunnan vientiyrityksille. Kauppakamarin jäsenyrityksiltä ei ole hävinnyt tarve asioida maailmalla, mutta matkustusrajoitukset ovat käytännössä estäneet matkustamisen. Keskisuomalaiset yritykset lähtevät liikkeelle kevään kuluessa.
– Jos meillä on hyvä lentoyhtiö Jyväskylässä, hyvät aikataulut ja jatkoyhteyskumppanit, lentoyhteys Jyväskylästä maailmalle piristyy, uskoo Hiltunen.
Lue lisää:
Viiden maakuntakentän lentojen aloitus lykkääntyy toukokuulle koronavirustilanteen vuoksi