Julkisen palvelun mediayhtiö Ylellä on syntymäpäivänään monta syytä juhlaan.
– Yle on virkeä ysivitonen ja hyvässä kunnossa, sanoo toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila.
Tuorein ilonaihe on Taloustutkimuksen elokuussa julkistama Suomen arvostetuimmat brändit 2021 -tutkimus. Siinä selvitettiin, miten hyvin suomalaiset tuntevat brändit ja arvostavat niitä.
Kuluttajat äänestivät suoratoistopalvelu Yle Areenan lähes 600 suomalaisbrändin joukosta sijalle kaksi, heti Fiskarsin jälkeen.
Yle oli suomalaisbrändeistä viidenneksi arvostetuin.
– Eli meillä on kaksi vahvaa brändiä top-vitosessa. Voimme olla kiitollisia, sillä yleisö arvostaa meitä, Merja Ylä-Anttila toteaa.
– Olemme valmiita nöyränä kuuntelemaan, mitä yleisö meiltä toivoo ja odottaa.
Yle haluaa kehittää sisältöjään vastaamaan entistä paremmin suomalaisten tarpeita ja kiinnostuksen kohteita.
Ylä-Anttilan sanoin tiedotusvälineiden seuraaminen ei ole "nollasummapeliä". Se tarkoittaa, että television katsoja käyttää myös suoratoistopalveluita.
– Moni käyttää useampaa palvelua. Ylellä on oma erityinen, ainutlaatuinen sisältönsä ja erottuvuus. Luulen, että se on se, mikä vie meitä eteenpäin.
Yle haluaa pitää huolta nuorista
Merja Ylä-Anttilan mielestä yhtiön sloganissa ydinajatus kiteytyy hyvin: "Kaikille yhteinen ja jokaiselle oma".
– Mielestäni tällaisen julkisen palvelun velvollisuus yleisöä kohtaan on tulla lähemmäksi ja liki, kuunnella ja olla vuorovaikutuksessa yleisön kanssa.
Ylä-Anttila poimii yhden ryhmän, jota liki halutaan erityisesti tulla. Hänestä jatkossa Ylen on yhä enemmän kuultava nuoria.
Muiden medioiden tavoin Yle seuraa nuorten kuluttamista ja tapoja käyttää mediaa.
– Haasteemme on pitää huolta mediaa uudella tavalla käyttävistä nuorista. On tärkeää, että olemme heille merkityksellinen tiedonvälittäjä, sivistyksen ja viihtymisen lähde.
Ylä-Anttilan mielestä hyvä esimerkki onnistumisesta on palkittu nuortensarja Sekasin. Se on onnistunut tavoittamaan uusia, perinteisesti vaikeasti houkuteltavia yleisöjä.
Hän uskoo, että sarja on jättänyt nuoriin muistijäljen – Ylestä voi löytyä jotain myös heille.
Lastenohjelmista Ylä-Anttila nostaa esille lapsiperheiden ikisuosikin Pikku Kakkosen. Hän muistuttaa, että lapsille on jatkossakin tehtävä ohjelmia suomeksi, ruotsiksi ja saameksi.
– Meidän paras ase kilpailussa on kotimainen sisältö. Tunnemme suomalaiset 95 vuoden ajalta. Vahva side suomalaiseen yleisöön on meidän paras valttimme.
– Haluamme vaalia tätä suhdetta ja uudistaa tarjontaamme niin, että myös me uskolliset vähän varttuneemmatkin yleisöt löydämme innostavaa ja kiinnostavaa sisältöä Ylestä, Ylä-Anttila jatkaa.
Toimitusjohtaja listaa merkittävimmät kohteet, joihin Yle tulee satsaamaan jatkossa: lapset ja nuoret, digitaalisten alustojen kehittäminen ja Yle Areena, jonka halutaan tarjoavan mielenkiintoista sisältöä.
Yle ei ole "huutamassa lisää rahaa"
Viime vuonna 2020 Ylen liikevaihto oli 487 miljoonaa euroa. Valtio-omisteinen mediayhtiö rahoitetaan yleisradioverolla, jonka kerääminen alkoi vuonna 2013.
Media-alalla kustannukset nousevat ja kilpailu on kovaa. Urheilukilpailujen mediaoikeudet on siitä vain yksi esimerkki. Samalla julkinen talous on vaikeuksissa.
Ylä-Anttila kertoo seuraavansa Ylen rahoituksesta käytävää keskustelua tarkkaan, mutta ei lähde arvuuttelemaan, nouseeko Ylen rahoitus esille seuraavassa hallituksessa.
– Talo elää tavallaan ja vaalit käydään ajallaan. Me pidämme huolen siitä, että elämme mahdollisimman skarpisti ja fiksusti. Emme ole huutamassa lisää rahaa.
Ylä-Anttila muistuttaa, että Ylellä on vastuullaan tarjota televisio- ja radiokanavia kaikille yhtäläisin ehdoin. Se lisää paineita.
– Meidän on mietittävä, mitä priorisoimme ja miten resursseja käytämme.
Sanoman tekemä kantelu “henkii mennyttä aikaa”
Ylen rahoitus on vain yksi monista vuosien varrella laajaa mielenkiintoa ja kiivasta keskustelua nostaneista Yle-aiheista. Tuoreimmat liittyvät viime keväänä Ylestä tehtyihin kanteluihin.
Medialiiton kantelu Euroopan komissiolle koski Ylen tekstisisältöjä eli sitä, mitä Yle saa jatkossa julkaista verkossa. Yle-lakiin odotetaan muutosta jo tänä syksynä.
Mediayhtiö Sanoman Yle-kantelu EU-komissiolle on Merja Ylä-Anttilalle selvästi kovempi pala. Kantelussaan Sanoma huomauttaa, että Yle on laajentanut voimakkaasti Areenan videosisältöjä sekä panostanut digitaalisiin oppimissisältöihin.
Muun muassa Helsingin Sanomia kustantavan mediayhtiön mukaan Yle Areenan sisältöjä pitäisi rajoittaa.
– Kun ihan suoraan sanon, olen tietysti surullinen kantelusta. Se henkii mennyttä aikaa. Rajoittaminen kantelun ehdottamalla tavalla on vanhanaikaista, eikä sovi tämän päivän mediamaailmaan, Ylä-Anttila sanoo.
Ajattelutapa on "takaperoinen". Hänen mukaansa ei voi ajatella että Yle köröttelee hiekkateitä samalla, kun muut paahtavat digibaanalla eteenpäin.
Toimitusjohtaja toivoo, että pienessä maassa ja pienellä kielialueella laatumediat voisivat toimia yhteispelihengessä sekä ilman vastakkainasetteluja.
– Olemme menossa kohti uutta, valmiina tekemään asioita yhdessä kumppaneidemme ja kilpailijoidemme kanssa hyvässä hengessä.
Media-alalla muutosvauhti on kova
O.Y. Suomen Yleisradio – A.B. Finlands Rundradio lähetti ensimmäisen radio-ohjelmansa 9. syyskuuta vuonna 1926 Helsingissä Unioninkatu 20:ssä sijainneesta studiosta. Päivää pidetään Yleisradion syntymäpäivänä, vaikka kaikkien kuultavaksi radiolähetykset tulivat vasta myöhemmin.
Merja Ylä-Anttila aloitti Ylen uutena toimitusjohtajana syyskuussa vuonna 2018. Sitä ennen hän toimi pitkään MTV:n uutisten vastaavana päätoimittajana.
Media-alasta Ylä-Anttilalla on jo 40 vuoden kokemus.
– Siinä ajassa kaikki on muuttunut todella paljon. Minun on mahdoton edes kuvitella, mitä tämä työ on tulevaisuudessa. Ylen pitääkin olla herkkänä ja miettiä edelläkävijän otteella, mihin pitää mennä ja mihin suuntaan edetä.
Yle käynnistää tänään 95-vuotisjuhlan kunniaksi yleisölle chatin kello 8-9, osoitteessa chat.yle.fi. Paikalla chatissa yleisön kysymyksiin vastaamassa on päätoimittaja Riikka Räisänen, toimittaja Heikki Valkama, rikostoimittaja Katri Kirsi sekä Aasian-kirjeenvaihtajamme Kirsi Crowley. Chatissa voitte kysyä Yle Uutisten toiminnasta, toimittajien ja päätoimittajan työstä.
Tänään torstaina järjestettävä Ylen 95-vuotisjuhlaseminaari on virtuaalinen ja sitä voi seurata Yle Areenasta kello 13-16.
Lue myös:
Aurorassa puhutaan tasa-arvosta – Yle aloittaa uuden tulevaisuustapahtuman