Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Suomessa on nyt enemmän naisvaltuutettuja kuin koskaan aiemmin, 40,3 prosenttia.
Ylen selvityksen mukaan naisvaltuutettujen määrä siivitti naiset aiempaa suurempaan valtaan myös kunnanhallitusten puheenjohtajistoissa.
Naisia on kunnanhallitusten puheenjohtajina nyt 36 prosenttia, mikä on kolme prosenttiyksikköä enemmän kuin viime vaalikauden lopussa.
Valtuustojen puheenjohtajina naisia on aiempaa vähemmän. Kun otetaan varapuheenjohtajat laskuihin mukaan, naisia on valtuustojen puheenjohtajistoissa saman verran kuin aiemminkin.
Suomessa on kaksi kuntaa, joissa valtuustojen ja hallitusten puheenjohtajistot koostuvat yksinomaan naisista: Viitasaari ja Taivassalo. Täysin miesten vallassa puheenjohtajanpaikat ovat 23 kunnassa.
Yllä oleva kone kertoo, ketkä johtavat Manner-Suomen kuntien poliittista päätöksentekoa. Tiedot perustuvat Ylen tietopyyntöön, joka lähetettiin 293 kuntaan. Vastaus saatiin 290 kunnasta. Kolmen kunnan tiedot on poimittu kuntien verkkosivuilta ja valtuustojen pöytäkirjoista.
Vastauksissaan kunnat ilmoittivat, että kaikki puheenjohtajat ovat joko naisia tai miehiä. Tietopyynnössä oli vaihtoehtona myös muu tai se, ettei sukupuoli ole tiedossa.
Kun tarkastellaan asiaa numeroina, niin hallituksen puheenjohtaja on nainen nyt 105 kunnassa. Vielä keväällä luku oli 95.
Valtuuston kokouksissa naiset johtavat puhetta aiempaa harvemmin. Naispuheenjohtajia on nyt 101, kun heitä vielä viime vaalikauden lopussa oli 111.
Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom harmittelee sitä, että naisten osuus valtuustojen puheenjohtajista on vähentynyt.
Toisaalta naiset pääsevät hallitusten puheenjohtajina käsiksi todelliseen valtaan.
– Hallitusten puheenjohtajat johtavat kunnan päivittäistä poliittista päätöksentekoa, ja he toimivat myös kuntajohtajien työparina operatiivisissa kysymyksissä. Heillä on suurta vaikutusvaltaa. Näin ollen naisten ääntä ja näkökulmaa saadaan entistä enemmän kuuluville.
Pekola-Sjöblom muistuttaa, että puheenjohtajaneuvotteluissa sukupuoli on vain yksi huomioonotettavista asioista. Myös ikä ja kokemus ovat ratkaisevia tekijöitä.
– Poliittiset voimasuhteet ja niissä tapahtuneet muutokset vaikuttavat keskeisimmin paikkajakoon. Kyseessä on iso palapeli, jossa paikkoja sovitetaan monen eri toimielimen ja puolueiden kesken, eikä välttämättä mennä aina sukupuoli edellä.
Sukupuolikiintiö määrää, että hallitusten ja lautakuntien jäsenistä kumpaakin sukupuolta on oltava 40 prosenttia. Aiemmin tämä osuus ei ole heijastunut puheenjohtajiston kokoonpanoon.
Nyt naisia on hallitusten puheenjohtajistoissa 40,2 prosenttia.
Viitasaarella naisten vallankumous tuntui arkiselta
Viitasaari on pohjoisen Keski-Suomen keskuskaupunki. Kesän kuntavaaleissa valtuustoon valittiin 14 naista ja 13 miestä.
Kaupungin äänikuningatar oli 27-vuotias sairaanhoitaja Hilma Vepsäläinen (sd.). Puolueidensa ääniharavia olivat myös Pirjo Grönholm-Paananen (kesk.) ja Sirkka Tenhunen (ps.).
Nyt Grönholm-Paananen johtaa kaupunginhallitusta ja Vepsäläinen on hänen varapuheenjohtajansa. Tenhunen on valtuuston 2. varapuheenjohtaja.
– Tällä kertaa ehdokkaana oli enemmän naisia ja he saivat hyvin ääniä. Meillä on kunnioitettu hyvin näitä käytäntöjä, että eniten ääniä saavat pääsevät valitsemaan paikkaansa, Grönholm-Paananen sanoo.
Viitasaaren valtuustosalin seinälle ripustettu kuvagalleria kertoo, että viimeisen parinkymmenen vuoden aikana kokouksia ovat johtaneet pääasiassa naiset.
Ehkä juuri sen vuoksi Viitasaaren uusi johtoviisikko ei ollut kiinnittänyt huomiota poikkeukselliseen kokoonpanoonsa ennen Ylen haastattelupyyntöä.
– Toki se hyvältä tuntuu, mutta ei tämä ole ollut meillä aikaisemminkaan mikään ongelma, tai että se olisi herättänyt tällaista mielenkiintoa. En ole tiennytkään että tämä on niin harvinaista Suomessa, sanoo Grönholm-Paananen.
Kunnanvaltuustoa johtaa Sisko Linna (sd.), joka on ollut mukana Viitasaaren poliittisessa elämässä 40 vuoden ajan.
Vuonna 2010 hän oli kunnanhallituksen ensimmäinen naispuheenjohtaja.
– Muistan kyllä tarkkaan kun aloitin vuonna 1980. Silloin meistä 35 valtuutetusta kymmenen oli naisia. Alkuun ei olisi tullut kuuloonkaan, että naisille olisi puheenjohtajapaikkoja avautunut, vaikka he olisivat menestyneet vaaleissa hyvin.
Viitasaaren naapurikunnista Pihtiputaalla on kolme naisvaltuutettua ja Kinnulassa kaksi. Kummallakin paikkakunnalla myös kaikki puheenjohtajapaikat ovat miesten hallussa.
Sisko Linnan mukaan syynä Viitasaaren valtuuston naisvaltaisuuteen on se, että ryhmissä on keskusteltu ehdokasasettelusta ja pidetty ovia avoinna nuorille ja etenkin naisille.
– Viitasaari on joissakin muissakin asioissa edelläkävijä, eikä meillä ole taantumaa tälläkään alalla, hän kehaisee.
Viitasaaren kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtajaksi valittiin Maria Kaisa Aula (kesk.).
Valtiovarainministeri Annika Saarikon valtiosihteerinä työskentelevä Aula toimi aikoinaan 12 vuoden ajan Lapin vaalipiirin kansanedustajana, mutta nyt hän asettui ensimmäistä kertaa ehdolle kuntavaaleissa.
Aulan mukaan päätöksenteon ilmapiiri on Viitasaarella hyvä ja yhteistyöhakuinen.
– Naisista on varmaankin apua siinä, ettei eri puolueiden välillä pidetä valtaisia rajoja. Yhteistyö on hyvää ja haetaan oman kotiseudun, kuntalaisten ja ihmisten parasta, Aula sanoo.
Espoossa on 47 naisvaltuutettua, Evijärvellä vain yksi
Naisia on kaikista valtuutetuista 40,3 prosenttia. Heitä asettui ehdolle jonkin verran tätä vähemmän, mikä sai Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblomin pelkäämään, että naisten määrä valtuutettuina laskisi.
Valtaosalla puolueista naisehdokkaiden määrä nousi. Kokonaiskuvan käänsi Perussuomalaiset, jonka ehdokkaista naisten osuus väheni viidennekseen.
– Äänestäjille ratkaisevinta on sopivaksi ja päteväksi koettu ehdokas. Naisvaltuutettujen osuuden kasvu kertoo siitä, että puolueiden listoilta löytyy yhä enemmän äänestäjän valintakriteerit täyttäviä naisehdokkaita, Pekola-Sjöblom sanoo.
Kuten Viitasaaren ja sen naapurikuntien esimerkki osoittaa, naisvaltuutettujen määrä vaihtelee suuresti alueittain. Pekola-Sjöblomin mukaan Suomessa on 17 kuntaa, joissa naisia on valtuutetuista alle neljäsosa. Toisaalta 29 kunnassa naisvaltuutettuja on yli puolet.
Ääripäitä edustavat Evijärvi, jossa valtuustoon valittiin vain yksi nainen, ja Espoo, jossa valtuutetuista 63 prosenttia on naisia.
– Tasa-arvon suhteen kunnat ottavat hyvin erimittaisia askelia. Joissain kunnissa saattaa jossain vaiheessa tulla ongelmia siinä, että saadaanko miehiä riittävästi valtuutetuiksi, Pekola-Sjöblom sanoo.
Tutkimuspäällikkö toivoo, että jo seuraavissa, vuoden 2025 kuntavaaleissa, naisia ja miehiä tulisi valituksi yhtä paljon. Todennäköisempää kuitenkin on, että tämä tapahtuu vasta seuraavalla vuosikymmenellä.
Viitasaarella sukupuolten tasa-arvo on jo politiikan arkipäivää.
– Kyllähän me täältä Viitasaarelta levitetään sivistys ympäristöön ihan omalla esimerkillä! Koitetaan tsempata naapurikuntia. Mutta se on äänestäjistä hyvin paljon kiinni myös, oli naapurikunnissakin naisehdokkaita, sanoo Maria Kaisa Aula.
Lue myös:
Voit keskustella aiheesta 10.9.2021 klo 23 saakka.
Korjaus 10.9.2021 klo 14.09. Toisin kuin jutussa aiemmin väitettiin, Maria Kaisa Aula ei ole ollut mukana Viitasaaren kaupunginhallituksessa viime kaudella. Hän oli Lapin kansanedustajana 12 vuotta, ei 20. Nykyinen valtiovarainministeri on Annika Saarikko.