Valtiovalta on rahoittanut erilaisia vesistönkunnostushankkeita jo vuosia ja vuosia. Pääosa avustuskohteista on ollut pieniä, paikallisesti tärkeitä vesikasvien niittoja ja roskakalojen nuottausta, joilla on pantu rehevöitymistä kuriin.
Nyt viranomaiset haluaisivat lisää etenkin suurempia vesistönkunnostushankkeita.
– Vesiensuojelutyötä on tehty Suomessa pitkään. Silti vesien tilanne paranee erittäin hitaasti, sillä ilmastonmuutos parhaillaan mitätöi jo tehtyä vesiensuojelutyötä. Se on meille iso haaste, sanoo ohjelmapäällikkö Antton Keto ympäristöministeriöstä.
–Valuma-aluemittakaavassa tehdyt isommat hankkeet pystyvät paremmin vastaamaan tämän päivän vesiensuojelun ja vesienhallinnan haasteeseen.
Keto korostaa, että pienet hankkeet ovat paikallisesti vaikuttavia ja erittäin tarpeellisia, mutta isoissa hankkeissa pystytään paremmin parantamaan isojen vesistöjen ja jokien tilaa.
Tulvat ja ravinteet kuriin
Raaseporinjoki-hanke Uudellamaalla on oiva esimerkki suurehkosta vesistön suojeluhankkesta, jollaisia valtiovalta on valmis rahoittamaan enemmänkin. Rehevöitynyttä jokea kunnostetaan toimilla, jotka vähentävät tulvimista ja ravinteiden pääsyä jokeen ja edelleen Itämereen.
– Hanke on ollut käynnissä kolme vuotta ja olemme nyt saaneet lisärahoitusta kaksi vuotta eteenpäin. Projekti on osa Ympäristöministeriön vesiensuojelun tehostamisohjelmaa ja sieltä tulee rahoitusta keskimäärin noin 100 000 euroa per vuosi, kertoo Raaseporinjoki-hankkeen projektipäällikkö Sara Vaskio.
Vaskion mukaan myös Raaseporin kaupunki rahoittaa projektia ja mukana on myös yksityisiä säätiöitä.
– Lisäksi tärkeätä on, että maanomistajat ja maanviljelijät ovat mukana tässä, tekevät talkootöitä ja antavat maata meidän käyttöömme.
Yli 30 miljoonaa euroa
Valtiovalta on varautunut avustamaan hankkeita avokätisesti. Määrärahat ovat pompanneet viiden vuoden takaisesta. Ensi vuodelle ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö esittävät yli 30 miljoonan euron määrärahaa Itämeren- ja sisävesien tilaa ja käyttöä parantaviin hankkeisiin.
– Tilanne on tällä hetkellä erinomainen. Rahoitus on yli kaksinkertaistunut ja avustushankkeissa mahdollisuutemmme avustaa on yli kolminkertainen verrattuna viiden vuoden takaiseen tilanteeseen, Keto vertaa.
Miksi määrärahoja on nostettu näin paljon?
– Takana on yhteinen huoli siitä, että meidän vesiemme tila ei ole parantunut. Rannikkovesien tila on jopa heikentynyt. On ymmärretty, että tarvitaan merkittävämpiä panostuksia vesiensuojeluun ja valtion on kannettava tästä oma roolinsa, Keto sanoo.
Satoja hakijoita
Avustushaku käynnistyy lokakuussa. Määrärahat ovat olleet kysyttyjä.
– Hakijamäärät ovat määrärahojen lisääntymisen myötä kasvaneet merkittävästi. Ely-keskuksiin tulee 400–500 hakemusta vuodessa ja yli puolet myös saa rahoitusta, Keto toteaa.
Avustussummat vaihtelevat suuresti, tonnista parista yli 100 000 euroon.
– Pieni avustus paikalliselle vesienhoitoyhdistykselle voi olla hyvin vaikuttava toimi paikallisesti, mutta jos tehdään valuma-aluelähtöistä, koko vesistöä koskevaa avustustyötä, niin tarvitaan tietenkin suurempi avustus, Keto avaa eroja.
– Ely-keskukset myöntävät avustuksia vesikasvien niittoihin, hoitokalastuksiin, viemäreiden ylivuoto- ja haitallisia aineita ehkäiseviin hankkeisiin, maa- ja metsätalouden vesienhallinnan luontopohjaisiin ratkaisuihin, vesi- ja kataloustaloushankkeisiin ja tietysti pohjavesien suojelusuunnitelmien laatimiseen, Keto sanoo.
Uusia hakijoita Keto vinkkaa ottamaan yhteyttä oman alueen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen eli ely-keskukseen jo aikaisessa vaiheessa.
– Elyjen asiantuntijat auttavat teitä. Selvittäkää muun muassa vaatiiko hanke luvan tai vastaavan, Keto opastaa.
Lue lisää:
Pälkäneen vesien tilasta saadaan selkoa vuosikymmenten ajalta
Ranta-asukkaat haluavat perata rantojaan – niittokoneita ei riitä joka rannalle