Helsinkiläisen Kankarepuiston peruskoulun liikuntasalissa tehdään kärrynpyörää, kuperkeikkaa, hyppyjä puolapuilta patjoille ja pomppuja esteiden yli.
Salissa hyörii toista kertaa koolla oleva 3–6-luokkalaisten oppilaiden harrastusryhmä. Lapset treenaavat syksyn mittaan parkouria sekä hieman harvempien tuntemaa lajia, trikkausta – se sisältää muun muassa kierteitä, voltteja ja potkuja.
– Mä toivon, että opin jotain uutta ja että täällä on kivaa, sanoo neljäsluokkalainen Sofia Öhman.
Kolmasluokkalainen Mattias Kaldmaa puolestaan kertoo, että hän kiinnostui lajista nähtyään parkour-videoita.
– Mä olen nähnyt Youtubessa videoita, joissa ihmiset hyppivät talojen päällä ja muuta, hän sanoo.
Harrastuksia järjestetään toiveiden pohjalta
Lapset ja nuoret pääsevät tänä syksynä harrastamaan koulupäivän yhteydessä 235 kunnassa. Harrastamisen Suomen malliksi kutsuttu harrastustoiminta on tänä syksynä laajentunut reippaasti, pilottivaiheesta monille uusille kouluille. Osa toiminnasta on alkanut ja osa käynnistyy lähiaikoina.
– Viime keväänä liikkeelle lasketut avustukset ovat nyt konkretisoituneet kunnissa teoiksi. Lapset ovat päässeet kiinni mallin mukaisiin harrastuksiin, johtaja Tiina Kivisaari opetus- ja kulttuuriministeriöstä sanoo.
Harrastaminen on maksutonta, ja sitä järjestetään iltapäivisin oman koulun tiloissa tai koulun lähellä.
Näitä harrastuksia koulut eivät järjestä itse, vaan niitä koordinoivat kunnat. Kunnat voivat ostaa toimintaa erilaisilta harrastustoimijoilta. Monilla kouluilla on silti edelleen myös omaa kerhotoimintaa niin kuin aiemminkin.
Lapset ja nuoret ovat saaneet esimerkiksi Koululaiskyselyssä esittää toiveita siitä, mitä harrastuksia he koululle toivoisivat. Harrastuksia on toivottu ja toteutettu laajalla kirjolla. Esimerkiksi parkour kuului monissa kunnissa alakoululaisten toiveiden kärkijoukkoon.
Kun kunnat hakivat avustuksia harrastustoimintaan, ne ilmoittivat suunnitelleensa harrastustoimintaa yhteensä noin 400 000 lapselle ja nuorelle.
Helsinkiin on tulossa lisää harrastuspaikkoja
Helsinki aloitti maksuttomat harrastukset kaikilla kaupungin kouluilla pari viikkoa sitten. Varsinkin alakoululaiset ovat kiinnostuneita omalla koululla harrastamisesta.
Tulijoita on paikoin jonoiksi asti, eivätkä kaikki halukkaat ole mahtuneet ryhmiin. Koronarajoituksetkin ovat vaikuttaneet siihen, minkä kokoisissa ryhmissä harrastuksia on aloitettu.
– Vanhemmat ovat odottaneet tätä kuin kuuta nousevaa, ja kun ryhmät ovat menneet täyteen, tottakai on pettymystä, Helsingin kaupungin projektipäällikkö Irma Sippola sanoo.
Tällä hetkellä noin 3 500 lasta ja nuorta on Helsingissä mukana harrastuksissa. Jatkossa määrä kasvaa. Paikkoja aiotaan Helsingissä tarjota käytettävissä olevien rahojen sallimissa rajoissa lisää, jotta useammat lapset pääsisivät mukaan iltapäivien maksuttomiin harrastuksiin.
– Kun me vain saamme lisää tilaa ja ohjaajia, ryhmiä toki täydennetään, Irma Sippola sanoo.
Tällä hetkellä helsinkiläiskouluilla on tavallisimmin kaksi tai kolme uuden mallin mukaista harrastusryhmää.
Tavoitteena saada mukaan ne lapset, joilla ei ole harrastuksia
Vantaa on puolestaan aloittamassa suurimman osan koulupäivän yhteydessä järjestettävistä harrastuksista 20. syyskuuta alkavalla viikolla. Vantaalla uusi harrastus pystytään tarjoamaan tänä syksynä noin 4 500 lapselle tai nuorelle.
– Selkeästi on tarvetta ei-kilpailulliselle harrastamiselle, joka on mukavaa vain harrastamisen vuoksi, Harrastusten Vantaa -hankkeen projektipäällikkö Anna Puhakka sanoo.
Vantaalle avataan harrastusryhmien lisäksi harrastusvälinelainaamo. Sen avulla halutaan auttaa siinä, ettei lapsen tai nuoren harrastuksen aloittaminen jäisi kiinni varusteiden puuttumisesta. Tiettyinä aikoina lainaamon yhteyteen on myös mahdollista tulla kokeilemaan erilaisia harrastuksia ja saada ohjausta lajikokeiluissa.
Iltapäivien maksuttomat harrastukset on suunnattu kaikille. Niin Vantaalla kuin Helsingissäkin panostetaan kuitenkin vahvasti myös siihen, että harrastuksiin löytäisivät ne lapset ja nuoret, jotka eivät aiemmin ole löytäneet ohjattujen harrastusten pariin.
Tavoitteena on myös se, että lapset pääsisivät tasapuolisesti kokeilemaan toivottuja harrastuksia perheen taloudellisesta tai muusta tilanteesta riippumatta.
Koulupäivän yhteydessä harrastaminen halutaan pysyväksi, keinot pohdinnassa
Harrastamisen Suomen malliksi muotoutuneella toimintamallilla on pitkä tausta, ja lasten ja nuorten harrastamisen helpottaminen on ollut esillä jo useamman hallituksen aikana. Suomeen on haettu esimerkkiä myös esimerkiksi Islannista. Islannin malli ei kuitenkaan rajoitu pelkkään harrastustoimintaan.
Tavoitteena on, että koulupäivien yhteydessä harrastamisesta tulisi Suomessa pysyvää toimintaa. Lähikuukausien aikana opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä pohtii, millä keinoilla se voidaan vakiinnuttaa.
– Ehkä loppuvuonna tai ensi keväänä on jo tietoa siitä, miten jatko tulee menemään, johtaja Tiina Kivisaari opetus- ja kulttuuriministeriöstä sanoo.
Toistaiseksi kunnat hakevat avustuksia harrastusten toteuttamiseen. Keväällä aluehallintovirastot myönsivät niitä varten kunnille yhteensä 17 miljoonaa euroa avustusrahaa. Kuntien maksettavana on viidesosa kuluista.
Tavoitteena on, että toimintamallin avulla jokainen lapsi ja nuori voisi jatkossa saada mieluisan maksuttoman harrastuksen koulupäivän yhteyteen. Tiina Kivisaari näkee toiminnan käynnistyneen reippaasti, vaikka vielä onkin matkaa siihen, että kaikki kunnat olisivat mukana.
Lyhyt matka kotoa madaltaa harrastamisen kynnystä
Kankarepuiston peruskoululla toimivaan harrastusryhmään osallistuvilla kolmasluokkalaisella Violetta Nikitinalla ja neljäsluokkalaisella Sofia Öhmanilla on parkourin lisäksi muitakin harrastuksia. Violetta harrastaa muun muassa jalkapalloa, Sofian harrastuksia ovat muun muassa voimistelu ja kuviskerho.
Heidän mielestään on plussaa, että uusi harrastus on omalla koululla.
– Tänne ei ole pitkä matka, Sofia Öhman toteaa.
– Mä voin tulla tänne kävellen. Siksi on kiva, että meidän koulullamme on tämä harrastus, Violetta Nikitina sanoo.
Koulupäivän yhteydessä harrastaminen mahdollistaakin sen, että harrastukseen pääseminen on monille helpompaa, kun se ei ole kiinni vanhempien kuskaamisesta tai siitä, että harrastukseen on lähdettävä bussilla. Perheillekin jää enemmän yhteistä ilta-aikaa.
Iltapäivien harrastuksilla halutaan lisätä lasten ja nuorten hyvinvointia ja iloa. Nyt tehdään töitä sen eteen, että harrastuksiin löytäisivät ne lapset ja nuoret, joilla ei ole harrastusta, painottaa Helsingin kaupungin projektipäällikkö Irma Sippola.
Harrastuksesta voi saada iltapäiviin mielekästä tekemistä ja tavoitteena on myös se, että monien lasten ja nuorten kokema yksinäisyys vähenisi.
– Jos omasta luokasta ei ole löytänyt ystävää, sieltä harrastuksesta ystävän voi löytää, Irma Sippola sanoo.
Viime vuonna peruskoululaisille tehdyssä Koululaiskyselyssä puolet vastaajista sanoi, että haluaisi aloittaa uuden harrastuksen. Joka viidenneltä mieleinen harrastus puuttui. Opetusministeriön kyselyyn vastasi viime vuonna runsas kolmasosa kaikista perusopetuksen oppilaista.