– Onhan tämä iso juttu, sanoo kokenut pääekonomisti Pasi Kuoppamäki Danske Bankista.
Ensimmäistä kertaa koskaan roskalainaluokan yritysvelkakirjojen tuotto on laskenut miinukselle. Historiallinen raja rikottiin elo-syyskuun vaihteessa. Tänään korkotuotto oli jo 0,7 prosenttia miinuksella.
Kuoppamäki arvelee, että alamäki saattaa jatkua vielä lähikuukausina.
Euroopan keskuspankki EKP on halunnut varmistaa, että talous pääsee nousuun koronakriisin jälkeen. Siksi se on kasvattanut rahan määrää markkinoilla. Käytännössä EKP ostaa yritysten lainapapereita 80 miljardilla eurolla joka kuukausi. Tämä on johtanut velkarahan hinnan laskemiseen – aivan kuten on ollut tarkoituskin.
Edullisesta rahoituksesta ovat saaneet nauttia myös yritykset, joiden toiminnassa on ongelmia.
Tällaiset niin sanotut roskalainaluokan yritykset saavat nyt lainaa vain vajaan kahden prosentin korolla. Ne siis kyllä maksavat lainastaan korkoa, mutta rahoitusta antavan sijoittajan kannalta lainalle saatava todellinen tuotto jää miinukselle, koska inflaatio Euroopassa on kiihtynyt kolmeen prosenttiin.
Kuoppamäen mukaan on odotettavissa, että inflaatio jatkaa kiihtymistään lähikuukausina. Se tarkoittaa todellisen korkotuoton laskemista edelleen syvemmälle nollan alapuolelle.
Lainan hinnoittelun pitäisi heijastaa siihen liittyvää riskiä, mutta nyt tasapainossa on tapahtunut ennen näkemätön muutos.
– Nyt voidaan ajautua siihen pisteeseen, että riskiä ei ole hinnoiteltu kunnolla, Kuoppamäki sanoo.
Hänen mukaansa siinä pisteessä ei olla vielä, mutta vaara kasvaa ainakin silloin, jos talouden suhdanne muuttuu heikommaksi ja yritysten kasvunäkymät heikentyvät. Silloin saattaa monella yrityksellä jäädä lainan takaisinmaksu hoitamatta.
– Vaarana on, että riskin hinnoittelu hämärtyy.
Roskaluokituksen yrityslainoja on monessa sijoitussalkussa, niin yksityishenkilöillä, sijoitusrahastoilla kuin pääomasijoittajillakin. Kuoppamäen mukaan pankeille ne eivät ole houkuttelevia sijoituskohteita, koska ne vaativat suuren riskin vastapainoksi paljon pääomaa.
Edellisen finanssikriisin jälkeen pankkien riskinsietokykyä vahvistettiin ja juuri tämän vuoksi Kuoppamäki ei nyt pidä riskipapereita uuden kriisin siemenenä.
– Riski siitä, että tämä aiheuttaisi uuden finanssikriisin kaltaisia tapahtumaketjuja on huomattavasti pienempi kuin runsas kymmenen vuotta sitten. Pankkien pääomitusta on vahvistettu ja tehty stressitestejä, hän muistuttaa.
Edellisessä kriisissä opittiin, että rahoitusalalla voi olla vahvoja kytköksiä, eikä niitä aina tunneta. Silloin ongelmakerrointa kasvatti sekin, että talouden nopea syöksy pudotti hyviä yrityksiä roskalainaluokkaan.
Kuoppamäki ei odota, että roskalainojen tilanne muuttuu olennaisesti vaikka EKP muuttaa arvopeperien osto-ohjelmaansa.
– Ohjauskorkoa EKP:n ei odoteta nostavan muutamaan vuoteen, joten turvallisten sijoituskohteiden tuotot tulevat pysymään alhaalla. Siksi kiinnostus riskillisiin omaisuuseriin tulee pysymään suurena, hän tiivistää.