Hyppää sisältöön
Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Länsimaat ovat rohmunneet valtaosan koronarokotteista: kun toisaalla alkaa kolmas rokotuskierros, toisaalla ei ole ensimmäistäkään

Maailman terveysjärjestö arvostelee rikkaita maita siitä, että ne eivät ole toimittaneet lupaamiaan rokote-eriä köyhempiin maihin. Mikäli pandemiaa ei saada kuriin kaikkialla, virus voi muuntua hallitsemattomaksi rokotuksista huolimatta.

Nainen rokotettavana ulkona katoksessa.
Kenialaisnainen sai koronavirusrokotteen Mbagathi-sairaalassa Nairobissa Keniassa. Kuva: Robert Bonet / AOP
Marika Kataja
Avaa Yle-sovelluksessa

– Minä en aio pysytellä hiljaa, kun maailman rokotteiden jakelua kontrolloivat yritykset ja valtiot ajattelevat, että maailman köyhien pitäisi olla tyytyväisiä jämiin, sanoi Maailman terveysjärjestön WHO:n johtaja Tedros Adhanom Ghebreyesus tiedotustilaisuudessa keskiviikkona.

WHO vaati, että länsimaissa pidättäydyttäisiin koronaviruksen kolmannesta rokotekierroksesta tämän kuun ajan.

Tedros toisti jälleen kerran huolensa siitä, että samaan aikaan kun rikkaissa maissa aletaan rokottaa kansalaisia jo kolmannella koronavirusrokotteella, maailman köyhissä maissa ihmisillä ei ole vielä ensimmäistäkään rokotetta.

Lupauksia kyllä on riittänyt. Rokotteita ei vain ole näkynyt.

WHO:n mukaan maailman 5,5 miljardista rokoteannoksesta 75 prosenttia on ohjattu pelkästään kymmeneen maailman valtioon.

Maailmanlaajuisesti vain yksi viidestä köyhän tulotason maan asukkaasta on saanut rokotteen. Afrikan koko mantereen rokotekattavuus puolestaan on tällä hetkellä kaksi prosenttia.

Ainakin Israel, Yhdysvallat, Britannia, Saksa, Ranska, Espanja, Tanska – ja Suomi ovat aloittamassa tai aloittaneet kolmansia rokotuksia.

Suomi lahjottaa miljoonia rokotteita

Ulkoministeriö kertoi torstaina, että Suomi lahjoittaa käyttämättömäksi jääviä koronarokotteitaan COVAX-rokoteyhteistyömekanismin kautta.

Syksyn aikana lahjoitetaan noin 3,6 miljoonaa Astra Zenecan ja Johnson & Johnsonin koronarokotetta kehittyville maille. Rokotteita tarjotaan matalan ja keskitulotason valtioille, joilla on ollut ongelmia niiden saatavuudessa.

– Rokotteiden lahjoittaminen ei hidasta rokotusten etenemistä Suomessa, ulkoministeriön tiedotteessa korostetaan.

Ulkoministeriön mukaan kyse on rokoteannoksista, jotka Suomella jäävät käyttämättä sen osuudesta EU:n rokotehankintojen kokonaisuudessa. Rokotteita oli varattu Suomen käyttöön yli kansallisen tarpeen.

EU-maat ovat sitoutuneet yhteisesti lahjoittamaan vähintään 100 miljoonaa rokoteannosta vuoden loppuun mennessä. Tiettävästi EU kuitenkin aikoo lahjoittaa 200 miljoonaa rokoteannosta tämän vuoden aikana.

Kaiken kaikkiaan COVAX odottaa saavansa 1,425 miljardia rokoteannosta vielä tämän vuoden aikana.

Tavoite vielä kaukana

WHO:n tavoitteena on rokottaa maailman jokaisen maan asukkaista ainakin kymmenen prosenttia syyskuun loppuun mennessä edes yhdellä rokoteannoksella. Tavoite näyttää tällä hetkellä melko kaukaiselta.

Vuoden loppuun mennessä rokotettuja pitäisi olla kaikkialla 40 prosenttia ja ensi vuoden puoliväliin mennessä 70 prosenttia.

Ainakin vuoden lopun tavoitteeseen olisi vielä mahdollista päästä, mutta se vaatii rikkaiden maiden vastaantuloa – ja sitä, että kolmostehosteita ei annettaisi laajamittaisesti terveille kansalaisille rikkaissa länsimaissa ennen kuin köyhät maat ovat saaneet edes yhden annoksen.

Samaan aikaan korkean tulotason maista 70 prosenttia on rokottanut tähän mennessä ainakin 40 prosenttia kansalaisistaan.

Maailman terveysjärjestön pääjohtaja Tedros Adhanom Ghebreyesus
Maailman terveysjärjestön pääjohtaja Tedros Adhanom Ghebreyesus. Kuva: Martial Trezzini / EPA

– Yksikään matalan tulotason maista ei ole päässyt tavoitteeseensa. Se ei ole heidän syytään, Tedros sanoi.

– Korkean tulotason maat ovat luvanneet lahjoittaa yli miljardi annosta, mutta alle 15 prosenttia noista annoksista on ilmaantunut, Tedros lisäsi.

Rokotteita on luvattu niiden markkinoilletulosta saakka. Sen ei pitänyt mennä niin, että rikkaat saavat omansa ensin ja sitten vasta köyhät.

– Emme halua enää yhtään lupauksia, me haluamme vain rokotteet, Tedros jyrähti.

Sitä paitsi kyse ei ole pelkästä solidaarisuudesta köyhiä kohtaan. Kyse on myös rikkaiden valtioiden kansalaisten ja talouden suojelusta.

– Mitä hitaammin rokotusohjelmat toteutuvat kaikissa maissa, sitä enemmän viruksen on mahdollista muuntautua ja kehittää vastustuskykyä Covid-19 rokotteita vastaan, sanotaan ulkoministeriön tiedotteessa.

Lue lisää:

Keskustelu kiihtyy: tulisiko rikkaiden maiden antaa kansalaisilleen kolmas rokoteannos vai lähettää rokotteet kehitysmaihin?

Täältä löydät kaikki tuoreimmat uutiset koronaviruksesta.

Suosittelemme