Asiantuntijat arvostelevat budjettineuvotteluissa tehtyjä ilmastopäätöksiä riittämättömiksi.
Hallitus kertoi tänään torstaina, että budjettineuvottelun yhteydessä on päätetty jopa 14–15 miljoonan hiilioksiditonnin päästövähennyksestä.
Päästömäärä on enemmän kuin alunperin oli tarkoitus vähentää. Hallituksen tavoite oli sopia neuvotteluissa niin sanotun päästökuilun eli 11 miljoonan hiilidioksiditonnin kuromisesta umpeen.
Nyt tehdyillä päätöksillä pitäisi saavuttaa hiilineutraalius vuonna 2035.
Neuvottelut olivat kariutua keskustan ja vihreiden kiistaan ilmastotoimien uskottavuudesta. Keskusta ajoi päästöjen vähentämiseen kannusteita ja tukia, vihreät taas kovempia, fossiilisten polttoaineiden hintaa nostavia keinoja.
Lopullisesta hallituksen esityksestä kovat keinot jäivät lähes täysin pois ja tilalla on tukia ja veroalennuksia.
Viime päivinä kiistellyistä keinoista lämmityspolttoaineiden veronkorotus kuopattiin kokonaan. Liikenteen kansallisesta päästökaupasta ei myöskään tehty uusia päätöksiä. Molemmat olisivat heijastuneet fossiilisten polttoaineiden hintoihin.
Liikenteen polttoaineveron korotuksen hallitus hautasi jo keväällä. Keskusta hehkuttikin tyytyväisyyttään ilmastosopuun tiedotustilaisuudessa.
– Hallituksen esitys ei sisällä veronkiristyksiä eikä päätöstä kansallisesta päästökaupasta. Sen sijaan se sisältää kirittäviä toimia, valtiovarainministeri ja keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko sanoi.
Myös vihreät vakuuttivat, että sopu kelpaa. Heidän mukaansa neuvottelut ratkaisi niin sanottu perälautakirjaus, jossa linjataan, että nyt sovittujen keinojen vaikutukset tarkistetaan myöhemmin. Laskelmat tekevät tutkijat.
Ratkaisevaa sovussa oli myös liikenteen päästövähennyksen korottaminen, joka sisältyi pääministeri Sanna Marinin tekemään ehdotukseen. Liikenteen päästöistä alunperin piti vähentää miljoona tonnia hiilidioksidia. Nyt vähennys korotettiin 1,2 miljoonaan tonniin.
Hallitus päätti vahvistaa fossiilittoman tieliikenteen tiekarttaa, poistaa autoveron sähköautoilta ja lisätä tukea öljylämmityksestä luopumiseen.
Nyt tehtyjen päätösten pohjalta työstetään loppuun niin sanottu keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma eli KAISU. Se on suunnitelma taakanjakosektorin eli käytännössä liikenteen ja maatalouden päästöjen vähentämisestä.
– Sitä arvoidaan, mihin päätökset riittävät. Meille on tärkeää, että ilmastopäätökset perustuvat tutkittuun tietoon, ja sen me olemme nyt varmistaneet, sisäministeri ja vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo sanoi.
Käytännössä vaikutusten arvioinnin suorittavat Ilmastopaneeli sekä ministeriöiden alaiset Luonnonvarakeskus, Suomen ympäristökeskus ja Teknologian tutkimuskeskus VTT.
Jos päästöt eivät vähene riittävästi, uusia päätöksiä tehdään jälleen ensi kevään budjettineuvotteluissa.
Biokaasu ei tuo päästövähennyksiä
Asiantuntijat pitävät hallituksen suunnitelmaa riittämättömänä erityisesti liikenteen osalta.
Ilmastopaneelin puheenjohtajan Markku Ollikaisen mielestä ilmastopäätösten kunnianhimo on ylipäänsä liian matala.
– Hyvä, että sopimus syntyi. Mutta päästövähennysten määrä olisi voinut olla kunnianhimoisempi.
Ollikaisen mukaan liikenteeseen jäi paljon "tarkistettavaa". Polttoaineveron korotuksesta hallitus ei tiettävästi edes keskustellut tässä vaiheessa, vaikka asiantuntijatyöryhmä esitti sen korottamista keväällä.
Sähköautojen hankintatukeen ei myöskään tehty lisäystä, vaikka Ollikainen pitää sitä tärkeänä keinona. Tuki on tällä hetkellä pari tuhatta euroa ja sitä käytetään vähän. Sen sijaan hallitus päätti tukea lataus- ja jakeluverkostoa.
– Taloustieteen vastaus on, että verojen ja tukien yhdistelmä olisi paras yhdistelmä politiikan kannalta. Sähköautojen hankintatuki ja polttoaineveron korotus olisivat yhdessä tehokkaat keinot.
Ollikaisen mukaan hallitus myös yliarvioi liikenteestä saatavia päästövähennyksiä. Hyvänä hän pitää sitä, ettei liikenteen kansallista päästökauppaa pyyhitty kokonaan pois päiväjärjestyksestä, vaikka keskustan Saarikko niin antoikin ymmärtää.
Hallituksen esityksessä on kirjaus, joka tehtiin jo keväällä fossiilittoman liikenteen tiekartan yhteydessä. Hallitus on hyväksynyt tiekartan, ja päätti nyt jatkaa siinä päätetyin keinoin.
Liikenne- ja viestintäministeriö selvittää päästökauppaa parhaillaan. Päästökaupan teho perustuu siihen, että sen arvioidaan nostavan polttoaineen hintaa veron tavoin.
– Tärkeintä on, että sitä valmistellaan. Päästökauppaa ei ole pakko ottaa käyttöön, jos vähennykset syntyvät muuten.
Ollikainen pitää myös hallituksen päätöstä biokaasun tuotannon lisäämisestä kyseenalaisena. Hallitus sopi, että biokaasun tuotanto tuplataan nykyisestä reilusta kahdesta yli neljään terawattiin.
Biokaasun tuotanto oli 0,74 terawattia vuonna 2019
– Pidämme biokaasua hyvänä, mutta sille ei ole riittävästi käyttäjiä. Sieltä ei saada niitä päästövähennyksiä, mitä nyt on laskettu.
VATT:n johtava tutkija: "Päätöksiä lykättiin tulevaisuuteen"
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen johtava tutkija Marita Laukkanen arvostelee vielä kovemmin liikenteen toimia.
– Yhteenvetona voi todeta, että päätöksiä lykättiin tulevaisuuteen.
Laukkasen mukaan hallituksen ilmastotoimet ovat vailla konkretiaa.
– Puhutaan keinoista, mutta oikeasti vain selvitetään ja perustetaan työryhmiä. Halutaan vähentää päästöjä, mutta ei sanota miten.
Laukkasen mukaan hallitus nojaa liian toiveikkaasti siihen, että liikenne sähköistyy. Fossiilittoman liikenteen tiekartan mukaan liikenteen päästövähennyksiin tarvitaan 350 000 sähköautoa.
– Kesän lopussa niitä oli vain 15 000. Olisi toiveikas ajatus, että liikenne sähköistyy ilman pontevampaa ohjausta.
Laukkanen varoittaa tuijottamasta sähköautojen ensirekisteröintimääriä, joilla on viime aikoina perusteltu sitä, että sähköistyminen on jo käynnissä.
– Sähköautoja on niin pieni prosentti Suomen autokannassa, että kasvu näyttää helposti suurelta.
Hallitus lupasi sähköautojen hankinnalle myös veroalen. Laukkanen arvostelee hallituksen kirjausta. Siinä täyssähköautot vapautetaan autoverosta, mutta korotetaan kuitenkin vuosittain maksettavaa ajoneuvoveroa. Autovero maksetaan auton hankkimisen yhteydessä. Ajoneuvoveroa taas maksetaan vuosittain.
– Nyt leikataan täkkiä toisesta päästä, että saadaan jatkettua sitä toisesta.
Laukkasen mukaan tehokas keino olisi nostaa fossiilisen polttoaineen hintaa joko veron tai kansallisen päästökaupan avulla. VATT oli tekemässä muun muassa polttoveroa koskevaa selvitystä viime keväänä.
Laukkanen pohtii, pitäisikö veron sijaan puhua päästömaksusta muiden Pohjoismaiden tyyliin.
– Pitäisikö vaihtaa nimeä, jos vero on niin ikävä sana. On todella vaikea päästä päästövähennyksiin ilman, että nostetaan liikenteen hiilidioksidipäästöjen maksuja.
Kosteikkoviljelyn edistäminen hillitsee turvepeltojen päästöjä
Sekä Marita Laukkanen että Markku Ollikainen kiittävät hallitusta muun muassa kosteikkoviljelyn tukemisesta.
Kosteikkoviljely hillitsee turvepeltojen päästöjä. Ne ovat maatalouden suurin päästölähde. Päästöt vähenevät, kun vedenpintaa nostetaan viljelyä varten kuivatuilla turvepelloilla.
Hallitus on varannut tukia noin 30 000 peltohehtaarin kääntämiseksi kosteikkoviljelyyn. Määrä on vähemmän kuin ilmastopaneeli suositti. Suomessa on noin 250 000 hehtaaria turvepeltoja.
Turvepeltojen päästöihin ei kuitenkaan isossa mittakaavassa puututtu. Nyt tehty päätös vähentää vajaa miljoona tonnia hiilidioksidia, kun turvepellot päästävät yhteensä lähes yhdeksän miljoonaa tonnia hiildioksidia.
Myös maatalouden veronpalautus jäi yhä voimaan. Maataloudessa käytetyistä fossiilisista polttoaineista voi tällä hetkellä hakea palautusta. Vastaava palautus poistettiin teollisuudelta keväällä.
Maankäyttöön eli esimerkiksi peltoihin liittyvät ilmastopäätökset tehdään hallituksen mukaanloppuvuodesta, kun maankäyttösektoria koskeva ilmastosuunnitelma valmistuu.
Lue lisää:
Työryhmä ehdottaa polttoaineveroon korotusta päästöjen vähentämiseksi – Vanhanen tyrmää korotuksen