Hallituksen tavoitteena oli sopia budjettiriihen yhteydessä toimista, joilla hiilineutraalius saavutetaan vuoteen 2035 mennessä. Ennen riihen alkua päätöksiä päästövähennyksistä uupui noin 11 miljoonan hiilidioksiditonnin edestä.
Eilen torstaina kerrottiin, että riihen yhteydessä on päätetty jopa 14–15 miljoonan tonnin vähennyksistä. Asiantuntijat ovat kuitenkin arvostelleet tehtyjä ilmastopäätöksiä riittämättömiksi.
Esimerkiksi Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) johtava tutkija Marita Laukkanen arvioi Ylelle, että ”ilmastotoimet ovat vailla konkretiaa” ja että ”hallitus nojaa liian toiveikkaasti siihen, että liikenne sähköistyy”.
– Puhutaan keinoista, mutta oikeasti vain selvitetään ja perustetaan työryhmiä. Halutaan vähentää päästöjä, mutta ei sanota miten, Laukkanen arvioi eilen.
Yle kävi läpi hallituksen budjettiriihessä hyväksymät ilmastokirjaukset ja vertaili niitä haltuunsa saamaan virkamiesmuistioon. Ympäristöministeriön virkamiehet esittivät elokuussa useita erilaisia toimia päästövähennysten saavuttamiseksi hallituksen ilmasto- ja energiapoliittiselle ministerityöryhmälle.
Esitykset koskevat niin kutsutun taakanjakosektorin päästövähennyksiä. Useat niistä päätyivät sellaisenaan hallituksen sopimaan pakettiin. Sen sijaan moni liikenteeseen liittyvä toimi jäi paketin ulkopuolelle.
Muun muassa seuraavat toimet olivat esillä virkakunnan esityksessä, mutta niistä ei tehty päätöksiä:
- Lämmityspolttoaineiden energiasisältöveron korottaminen asteittain, ”esimerkiksi 3+7 euroa/megawattitunti” vuoteen 2030 mennessä. Tämä olisi tuottanut koko taakanjakosektorille 0,5 miljoonan tonnin (Mt) päästövähenemän, josta arvion mukaan esimerkiksi 0,15 Mt olisi tullut päästökaupan ulkopuolisesta teollisuudesta ja muista päästöistä, 0,1 Mt työkoneista ja 0,15 Mt rakennusten lämmittämisestä.
- Useita autoilun verotukseen liittyviä toimia, kuten vero-ohjaus ajoneuvoveron perusverosta polttoaineveroon (0,1–0,5 Mt), dieselin verotuen vaiheittainen poistaminen ja käyttövoimaveron alentaminen (0,1–0,9 Mt) ja polttoaineveron indeksitarkistukset (0,2–0,9 Mt). Ainakin osa toimista perustuu liikenteen verotuksen uudistamista pohtineen työryhmän työhön, joka sai toukokuussa nihkeän vastaanoton poliitikoilta.
- Kansallinen päästökauppa tai ajokilometreihin ja tieluokkiin perustuva liikenneveromalli. Mittakaava riippuisi siitä, miten hyvin niin kutsutun fossiilittoman liikenteen tiekartan ensimmäisen ja toisen vaiheen toimet olisivat vähentäneet päästöjä. Kansallinen päästökauppa tarkoittaisi pääpiirtein sitä, että polttoaineen jakelijat ostaisivat valtiolta huutokaupassa fossiilista polttoainemäärää vastaavan jakeluoikeuden.
- Raivausmaksu, jota perittäisiin, jos metsää raivataan pelloksi tai rakentamiseen.
- Maatalouden energiaveron palautuksen vaiheittainen poistaminen.
Toimet olivat esillä riihen neuvotteluissa
Ylen tietojen mukaan vihreät ja vasemmistoliitto pitivät riihen ilmastoneuvotteluissa esillä useaan otteeseen virkamiesten esityksiä.
Puolueet edistivät neuvotteluissa mallia, jossa jokin toimi tai osa toimista olisi kirjattu perälaudaksi hiilineutraaliustavoitteelle. Käytännössä tämä olisi tarkoittanut sitä, että mikäli riittävää määrä päästövähenemiä ei olisi sovittuun ajankohtaan mennessä saatu muuten kasaan, toteutettaisiin automaattisesti perälaudan mukaiset toimet.
Perälaudasta väännettiin myös keskiviikkoisessa, vihreiden ja keskustan kahdenvälisissä neuvotteluissa. Ylen tietojen mukaan vihreät esittivät perälaudaksi muun muassa juuri kansallista päästökauppaa tai ajokilometreihin ja tieluokkiin perustuva liikenneveromallia.
Päästökauppa ja liikenneveromalli on kirjattu jo alkuvuodesta hallituksen hyväksymään fossiilittoman liikenteen tiekarttaan. Tiekartassa tosin vasta puhutaan toimien valmistelusta.
Esitykset eivät käyneet keskustalle. Yle kertoi eilen, että keskusta puolestaan esitti neuvotteluissa muun muassa pienituloisille perheille rahoitusohjelmaa öljylämmityksestä luopumiseen laina- tai leasing-menettelyn avulla sekä kotitalousvähennyksen korottamista pientalojen lämmitystavan muuttamiseksi öljylämmityksestä uusiutuviin energioihin perustuviin lämmitystapoihin.
Lopulta hallitus päätyi pääministeri Sanna Marinin (sd.) esityksestä seuraavanlaiseen perälautakirjaukseen:
”Hallitus arvioi maaliskuussa 2022, nojautuen ministeriöiden, tutkimuslaitosten ja Ilmastopaneelin arvioihin, ovatko päästövähennystavoitteet saavutettavissa KAISU-suunnitelmassa esitetyin toimin ja päättää tässä yhteydessä mahdollisesti tarvittavista sitovista taloudellisista ja lainsäädännöllisistä ohjauskeinoista tavoitteen saavuttamiseksi. Ilmastotavoitteiden pitkäjänteisen ja suunnitelmallisen toimeenpanon tueksi perustetaan parlamentaarinen seurantaryhmä.”
”Tölkkiä potkittiin eteenpäin”
Keskustalaiset hallituslähteet arvioivat eilen torstaina Ylelle yllättyneensä, että Marinin kirjaus kelpasi lopulta vihreille. Se ei sisällä mitään konkreettista toimenpidettä, joka perälautana toteutetaan.
Vihreät hallitus- ja puoluelähteet painottivat, että asiantuntijoiden arvioihin nojaaminen tekee heille kirjauksesta merkittävän.
– Tämähän tarkoittaa käytännössä päätöksiä veronkorotuksista ja päästökaupasta, jos nyt sovitut toimet eivät ole riittäviä, vihreä puoluelähde arvioi Ylelle.
Keskusta on suhtautunut hyvin torjuvasti juuri tällaisiin toimiin. SDP:n hallituslähteet arvioivatkin Ylelle, että käytännössä väännöt jatkuvat ensi maaliskuussa.
– Tölkkiä potkittiin tässä eteenpäin, yksi hallituslähde arvioi.
Voit keskustella aiheesta huomiseen lauantaihin 11. syyskuuta klo 23 saakka.
Lue myös: