Maajoukkueen valmentaja soittaa seurajoukkueen päävalmentajalle ja kertoo, että maajoukkueringin pelaaja treenaa jatkossa osan treeneistä erillään omasta joukkueesta. Menisikö läpi miesten SM-liigassa?
– Sanomista tulisi varmasti, hymähtää naisten liigan urheilutiimin vastaava, maajoukkuevalmentaja Juuso Toivola.
Esimerkki on kärjistetty, mutta tähän Naisten Liigassa tällä kaudella pelaavat maajoukkuenaiset käytännössä velvoitettiin. Maajoukkueen pelaajien on harjoiteltava osa viikosta poikajoukkueiden mukana. Tällä haetaan kehitystä kovuudessa ja vauhdissa, jotka ovat ehdottoman tarpeellisia kansainvälisissä otteluissa. Pekingin olympiakisoihin on aikaa alle puoli vuotta ja Calgaryn MM-kisat elokuussa muistuttivat, että Naisleijonilla on yhä kirittävää.
Toivola myöntää, että järjestelystä on tullut sanomista.
Maajoukkue on koko naisten jääkiekkoilun olemassaololle erittäin tärkeä, mutta toisaalla puntarissa ovat naisten jääkiekkoliigan tarpeet ja pelaajamassan kehittäminen eri puolilla Suomea. Maajoukkuepelaajat ovat seuroissaan suuressa roolissa ja jokainen harjoitus, jonka pelaaja on poissa oman joukkueen arjesta, on mietinnän paikka.
– Kun pelaajat harjoittelevat poikien mukana osan viikosta, se asettaa omat haasteensa oman joukkueen arkeen. Miten muu joukkue siihen suhtautuu, miten saadaan ryhmäytymistä, KalPan päävalmentaja Marjo Voutilainen kuvaa.
Kalenteripalapeliä
KalPan Tanja Niskanen on siirtynyt harjoittelemaan pääosin toisen aikataulun kuin liiganaisten kalenterin mukaan. Maajoukkuehyökkääjä on vastuunkantaja liigan puolella, mutta 29-vuotiaan hyökkääjän kauden päätähtäin on helmikuun olympialaisissa.
– Olen pääosan treeneistä poikien mukana. Koetan tehdä parhaani ja auttaa KalPan joukkuetta oman kokemuksen kautta. Uskon, että pääsen hyvin joukkueeseen mukaan, vaikka vietän suurimman osan arjesta poikien mukana, Niskanen kertoo.
Maajoukkuevalmentaja Juuso Toivolan asema on välillä kuin puun ja kuoren välissä. Hänen työhönsä kuuluu Naisten Liigan urheilutoiminnan kehittäminen, mutta toisaalta maajoukkueessa hän ottaa päävastuun Pekingin kisojen ja Pasi Mustosen valmennusvuosien jälkeen.
– Se on tämän hetken linjaus ja sillä mennään. Toivotaan, että saamme tällä palveltua niin liigajoukkueita kuin maajoukkueen pelaajia, Juuso Toivola sanoo.
KalPan maalivahti Tiina Ranne muistelee taannoista Jyväskylän projektia, joka päättyi Suomen mestaruuteen keväällä 2016. Nimekkäässä joukkueessa omat treenit kantoivat pitkälle, mutta lisäksi pelaajille yritettiin hakea poikajoukkueista harjoitusvastetta siten, että mahdollisimman moni pelaaja olisi päässyt mukaan kovatempoisiin harjoituksiin.
– Nyt asetelma on niin, että maajoukkuepelaajat pääsevät poikapuolelle helpommin harjoittelemaan. Itse tykkäisin, että poikia tulisi meidän treeneihin. Se vauhdittaisi jokaista meidän joukkueessa, jokainen saisi kamppailla vähän kovemmin, Ranne pohtii.
Liisa Kastikainen on KalPa-pelaajista yksi potentiaalinen maajoukkuenimi. Edelliskausien treenaaminen KalPan poikajuniorien kanssa on antanut sekä haastetta että motivaatiota omalle liigauralle.
– Poikapuolen harjoittelu on iso apu. Sieltä saa vauhtia. Pari vuotta aiemmin en ollut se pelaaja, joka olisi sinne päässyt. Sain kuitenkin käydä siellä ja nyt olen pelaaja, joka sinne ensisijaisesti pääsee, Liisa Kastikainen kuvaa kovien treenien vaikutusta.
Päävalmentaja Voutilainen pohtii myös ulkomailla pelaavien suomalaisten merkitystä, jos maajoukkuetähdet saisikin houkuteltua esimerkiksi Ruotsista Suomeen?
– Jos meillä olisi kaikki kovimmat nimet omassa sarjassa, tarvittaisiinko meillä enää poikapuolen harjoittelua. Me pystyisimme luomaan laadukkaampia ja kovempivauhtisempia harjoituksia seura-arkeen, Voutilainen sanoo.
Pelaajasiirroilla nimet etelään
Naisten liigaseurat toimivat kuitenkin edelleen hyvin eri lähtökohdista. Esimerkiksi Espoon treeniympäristö suorastaan houkuttaa maajoukkuenaisia ja kesällä Kiekko-Espoon päävalmentajan Sami Haapasen puhelin kävi kuumana.
– Pelaajat ovat itse ilmoittaneet halukkuutensa tulla tänne. Aika harva valmentaja sanoo tämän tason pelaajille (Elisa) Holopainen, (Kiira) Yrjänen, (Sanni) Rantala, että ei. He halusivat uutta olympiavuodelle. Tarjosimme heille mahdollisuuden ja toivomme, että he saavat seura-arjesta sen nosteen, mitä he haluavat olympiavuodelleen, Haapanen sanoo.
Kuopion KalPa oli varteenotettava haastaja Kiekko-Espoolle kahdella edellisellä kaudella. Kesän siirtouutiset veivät esimerkiksi maalitykki Elisa Holopaisen Espooseen ja Matilda Nilssonin Helsingin IFK:n paitaan. Siirtomarkkinoilla juna jyskytteli eteläiseen Suomeen sellaisella voimalla, että alkavan kauden voimasuhteista ei ole epäselvyyttä. Pelaajasiirtojen myötä Naisten Liiga tuntuu entistä kahtijakoisemmalta.
– Jos paperilla katsottaisiin joukkueita, mestaruutta ei tarvitsisi ratkaista pelaamalla, se on karu fakta. Mutta onneksi pelejä pelataan ja kaikilla on mahdollisuus, KalPan Marjo Voutilainen sanoo.
– En tiedä, kumpi on parempi. Pelaajien keskittyminen tiettyihin joukkueisiin ja siellä harjoittelu ja pelaaminen keskenään, vai tasaiset pelit. Minä uskon siihen, että liiga menee edelleen parempaan suuntaan ja pelaajat kehittyvät, Juuso Toivola jatkaa.
Seuroihin on hiipinyt perusteltu pelko, miten esimerkiksi suurinumeroiset maalierot vaikuttavat liigan kiinnostavuuteen. Naisten liigan avausottelua Espoossa seurasi peräti 88 katsojaa, markkinoinnin kannalta maalimurskajaiset tarjoavat yksipuolisen tulokulman.
– Kyllä se vähän pelottaa, jos alkaa tulla taas 15–0-lukemia. Kamppailemme koko ajan sarjan arvostuksesta. En näe sitä kovin hyvänä kehityssuuntana, Voutilainen pohti liigan avausviikonlopun alla tehdyssä Yle Urheilun haastattelussa.
Naisten Liigassa on ollut positiivisia valonpilkahduksia, kun päätoimisia valmentajia on saatu jatkuvasti lisää ja toisaalta liigapaikkakunnilla yhteistyötä on saatu viriteltyä miesten ja naisten joukkueiden välille. Valmentajayhteistyötä arvostetaan naisten liigassa, parempaan ja tasa-arvoisempaan tilanteeseen edetään päättäväisin pienin askelein.
Matkaa on vielä ja pelaajilta kysyttäessä ehdotuksia piisaa. Päävalmentaja Voutilainen hymyilee tyytyväisen näköisenä kun KalPa-naisten treeneissä suorastaan villiinnytään visioimaan. Naisten liigakiekko tarvitsee edelleen esikuvia ja rohkeita avauksia.
– Yhdellä miesten liigan kotipelin tuotolla katettaisiin käytännössä naisjoukkueen kausibudjetti!
– Mikä liigajoukkue näyttää ekana mallia?
– Vähänkö olis siistiä!
Lue myös:
Susanna Tapani siirtyy kiekkoilemaan Kiinaan – kaudessa erikoinen rytmi