Päijät-Hämeen käräjäoikeus on tuominnut lämpöyhtiön operatiivisen johtajan ehdolliseen vankeuteen Heinolan Vuohkallion öljyvuodosta.
Syksyllä 2017 varavoimalan toisesta öljysäiliöstä vuoti yli noin 40 kuutiometriä kevytpolttoöljyä ympäristöön. Vuoto tapahtui kahtena päivänä marraskuussa 2017, mutta se havaittiin vasta tammikuun 2018 lopussa. Yhtiö ei havainnut vuotoa tai öljyn puuttumista, vaan onnettomuus paikannettiin Vuohkallion lämpölaitokseen ulkopuolisten henkilöiden havaintojen perusteella.
Käräjäoikeuden mukaan öljyvahinko sai alkunsa varavoimalan muutostöiden aikana tehdystä virheestä. Se taas jäi huomaamatta, sillä öljynerotinkaivon hälytinjärjestelmä oli jätetty kytkemättä päälle.
Käräjäoikeus katsoi, että Loimua-yhtiön operatiivinen johtaja oli vastuussa tapahtuneesta. Hänet tuomittiin törkeästä ympäristön turmelemisesta kuuden kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Lisäksi yritys tuomittiin 60 000 euron yhteisösakkoon.
Operatiivinen johtaja kiisti käräjäoikeudessa syyllistyneensä asiassa rikokseen. Myös yhtiö totesi, ettei sen toiminnassa ole tapahtunut rikosta, vaan toiminnassa on noudatettu vaadittavaa huolellisuutta ja varovaisuutta.
Tuomio ei ole lainvoimainen, eli siitä voi valittaa hovioikeuteen.
Kaloihin jäi öljyn haju
Vuohkallion lämpövoimalan tuolloin omistanut Elenia teki laitoksella useita muutostöitä syksyllä 2017. Voimalan käyttöpolttoaine muun muassa vaihdettiin raskaasta polttoöljystä kevyeen ja vanha öljynerotuskaivo vaihdettiin uuteen, suurempaan. Lisäksi lämpökeskuksen automaatiojärjestelmään tehtiin muutoksia. Öljyvuodon ilmaisevat hälyttimet eivät olleet käytössä.
Käräjäoikeuden mukaan lämpökeskus on käynnistetty, vaikka muutostyöt ovat olleet osittain kesken eikä laitosta ollut testattu riittävästi.
Uusittu ohjainohjelmisto on toiminut väärin niin, että öljyä on pumpattu automaattisesti varavoimalan yhdestä öljysäiliöstä toiseen. Äärimmilleen pumpatusta säiliöstä öljy on vuotanut puutteellisesti kiinnitetyn huoltoluukun ja niin sanottujen hönkäputkien kautta huoltolaatikkoon. Sieltä öljy on jatkanut matkaansa säiliön ulkopuolelle metallikuoren peittämään eristekerrokseen ja lopulta maaperään.
Öljyä valui sade- ja hulevesien mukana ojiin ja ojien kautta läheiselle kosteikkoalueelle. Lisäksi öljyä päätyi 1,2 kilometrin päässä sijaitsevan Ruotsalainen-järven Sukuranlahdelle. Lahdelta saaduissa kaloissa havaittiin öljyn hajua.
Samalla öljyä päätyi useille kiinteistöille ja osakaskuntien yhteisille vesialueille. Asianomistajia olikin jutun oikeuskäsittelyssä 28, ja valtaosa heistä on yksityishenkilöitä.
Miljoonapanos vahingon korjaamiseen
Käräjäoikeus toteaa, ettei operatiivinen johtaja ollut huolehtinut muutostöiden asianmukaisesta organisoinnista. Yhtiöllä ei ollut Heinolassa töiden aikana aluepäällikköä henkilövaihdosten vuoksi.
Samalla johtajan katsottiin rikkoneen yhtiölle Vuohkallioon myönnettyä ympäristölupaa.
Käräjäoikeus puntaroi monelta kantilta, oliko kyse törkeästä rikoksesta. Sitä, ettei teko olisi ollut törkeä puolsi se, että syytetty johtaja ja lämpöyhtiö ryhtyivät korjaamaan tilannetta heti vuodon tultua ilmi. Yhtiö on käyttänyt noin miljoona euroa ympäristön puhdistamiseen ja ennallistamiseen.
Toisaalta vaarana oli, että öljyä olisi vuotanut lisääkin, sillä marraskuun vuotoakaan ei olisi havaittu ilman ulkopuolisia. Aiheutettu vahinko oli myös pitkä ja laaja, mikä kallisti vaakakuppia tuomion langettamiseen törkeänä.
Juttua on muokattu 13.9.2021 klo 12.27: Lisätty kappaleet vuodon taustoista ja vahingon laajuudesta sekä oikeuden tekemästä arvioinnista tuomion törkeyden osalta. Lisätty tieto, ettei laitosta ollut testattu käräjäoikeuden mukaan riittävästi ennen käynnistämistä.
Lue myös:
Öljyvuoto lämpökeskuksesta järveen johti syytteeseen törkeästä ympäristön turmelemisesta