Hajanainen palvelujärjestelmä tulee olemaan iso haaste, kun viime viikolla valittu väliaikaishallinto alkaa suunnitella vuoden 2023 alussa aloittavaa Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuoltoa sekä pelastuspalveluita yhdistävää hyvinvointialuetta.
Maakunnassa on muuhun maahan verrattuna suuri joukko toimijoita. Sotepalvelutuottajia on 25, asiakas- ja potilastietojärjestelmiä puolestaan on käytössä 41.
Valmisteluryhmää vetävän, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtajan Matti Bergendahlin mukaan tavoitteena on turvata yhdenvertaiset palvelut ympäri maakuntaa.
– Pyrimme turvaamaan kaikki nykyiset palvelut. Uusi hyvinvointialue on suuri muutos myös sote- ja pelastusalan henkilökunnalle, jotka siirtyvät vanhoina työntekijöinä uuteen alueeseen, muistuttaa Bergendahl.
Vuonna 2023 aloittava hyvinvointialue tulee olemaan 20 700 ihmisen työpaikka ja sen budjetti on 2,2 miljardia euroa. Varsinais-Suomen hyvinvointialue on Suomen toiseksi suurin.
– Tulemme tarvitsemaan paljon tekijöitä kunnista. Toivomme hyvää yhteistyötä valmistelevan työryhmän ja kuntien kesken, sanoo Bergendahl.
Väliaikaishallinto siirtää tehtävät tammikuussa aluevaaleissa valittaville valtuustoille. Uudet valtuustot aloittavat maaliskuun alussa.
Työ alkaa projektien vetäjien palkkaamisella
Väliaikainen valmistelutoimielin kertoo tiedotteessaan, että Varsinais-Suomen hyvinvointialueelle rekrytoidaan heti syyskuussa kaikkiaan noin 25 keskeisten uudistushankkeiden- ja projektien vetäjää, jotta uudistus saadaan viipymättä liikkeelle käytännössä.
Hyvinvointialueen valmistelua seuraamaan asetettiin 19 jäsenen poliittinen seurantaryhmä. Seurantaryhmän puheenjohtajiston muodostavat Minna Arve sekä varapuheenjohtajat Ari Korhonen ja Mikael Miikkola.
Väliaikaishallinto edustaa kaikkia Varsinais-Suomen kuntia ja kuntayhtymiä. Sen 13 jäsentä on valittu tasa-arvoisesti tulevan hyvinvointialueen kuntien, sairaanhoitopiirin, erityishuoltopiirien ja alueen pelastustoimen viranhaltijoista.