Palkansaajajärjestöt ovat pettyneitä raskaussyrjinnän ehkäisemistä pohtivan työryhmän etenemiseen. Kolmikantainen työryhmä aloitti työnsä viime vuoden tammikuussa.
Raskaussyrjinnän ehkäisemiseksi vaaditaan toimia hallitusohjelmassa, mutta palkansaajajärjestöjen mukaan työryhmä ei ole tekemässä asialle mitään.
Palkansaajajärjestöt aikovat julkaista tiistaina vetoomuksen, jossa ne toteavat, että hallituksen tavoite työelämän tasa-arvon lisäämiseksi ei etene. Vetoomus kesken työryhmätyön on poikkeuksellinen. Työryhmällä on aikaa vielä vuoden loppuun.
Työryhmän on tarkoitus selvittää työelämän tasa-arvoon liittyen hallitusohjelman näitä kahta kohtaa:
Ehkäistään raskaussyrjintää. Täsmennetään lainsäädäntöä niin, että raskaus ja perhevapaan käyttö eivät saa vaikuttaa määräaikaisen työsuhteen jatkumiseen.
Selvitetään perhevapaalta palaavien työsuhdeturvan parantamista ja ryhdytään selvityksen tulosten perusteella tarvittaviin lainsäädäntö- ja muihin toimiin.
"Täsmennetään lainsäädäntöä" viittaa siihen, että pitää tehdä lakimuutos, toteaa SAK:n lakimies Anu-Tuija Lehto.
Järjestöt toteavat, että työryhmässä ei ole valmisteltu lainsäädäntömuutoksia, joilla estettäisiin se, että raskaus ja perhevapaan käyttö vaikuttaisivat määräaikaisten työsuhteiden jatkumiseen.
Määräaikaisuuksien ketju voi päättyä raskauteen
Tasa-arvolaki kieltää syrjinnän raskauden tai perhevapaan takia, mutta käytännössä sitä tapahtuu järjestöjen mukaan paljon.
– Lainsäädäntö ei ole tarpeeksi täsmällinen eikä tarpeeksi tiukka, STTK:n lakimies Anja Lahermaa sanoo.
Hänen mukaansa on tavallista, että nuoret naiset eivät saa toistaiseksi voimassa olevaa työsuhdetta vaan roikkuvat vuosikausia määräaikaisissa työsuhteissa. Kun henkilö ilmoittaa olevansa raskaana, määräaikaista työsuhdetta ei enää jatketa.
Oikeus palata perhevapailta entisenkaltaiseen työhön ei sekään toteudu.
Palkansaajajärjestöt viittaavat tasa-arvovaltuutetun vuosikertomuksiin, joissa työelämään liittyvistä yhteydenotoista puolet liittyy raskaus- tai perhevapaasyrjintään.
Pitkien perhevapaiden aikana työ on toki voinut muuttua aivan toiseksi. Joskus käy myös niin, että työnantaja haluaa pitää tehtävää hyvin hoitaneen sijaisen.
Lahermaan mukaan vetoomuksella halutaan luoda painetta, jotta työryhmässä käytäisiin asiaa kunnolla läpi.
– Tämä on viimeinen hätähuuto, kun on kaikki keinot käytetty ja näyttää, ettei asia ole millään tavalla menossa maaliin.
Perhevapaan jälkeen voisi olla suoja-aika
Akavan työelämäasioiden päällikkö Lotta Savinko sanoo, ettei nykyinen lainsäädäntö ole riittävän vahvaa, jotta se estäisi syrjintää.
– Raskaus- ja perhevapaasyrjintä on Akavan jäsenliitoissa topvitosessa koko ajan, Savinko kertoo yhteydenotoista.
Selkeitä lukuja syrjintätapauksista on kuitenkin vaikea löytää. Työntekijät eivät useinkaan jaksa viedä kanteluja eteenpäin, koska he eivät halua leimautua hankaliksi. On helpompi hakea uutta työtä.
Savinko sanoo, että laissa pitäisi selvemmin todeta, että raskaus ja perhevapaan käyttäminen eivät ole perusteltuja syitä olla tekemättä tai jatkamatta määräaikaista sopimusta.
– Kun palaat perhevapaalta, periaatteessa ensimmäisenä päivänä voit joutua irtisanotuksi, Savinko sanoo.
Hänen mukaansa perhevapaalta palaavalle voisi olla tarpeen suoja-aika. Kun työntekijä palaa perhevapaalta, hänet saisi irtisanoa esimerkiksi aikaisintaan kolmen kuukauden kuluttua töihinpaluusta.
Suoja-aikana työntekijä voisi näyttää osaamisensa, ja työnantajakin voisi miettiä vielä tehtävää. SAK on samoilla linjoilla.
– Voisi olla muutaman kuukauden suoja ennen kuin voidaan irtisanoa perhevapaalta tullut tai siirtää hänet muihin tehtäviin. Sinä aikana työnantajakin joutuisi miettimään, mikä tilanne nyt on. Se voisi olla yksi vaihtoehto, SAK:n Anu-Tuija Lehto sanoo.
Työnantajille riittää nykyinen lainsäädäntö
Työryhmässä työnantajia edustaa muun muassa Suomen Yrittäjien asiantuntija Albert Mäkelä.
– Työnantajapuolen näkemys on se, että lainsäädäntö on kunnossa. Raskaussyrjintä ja perhevapaiden perusteella syrjintä on tasa-arvolaissa kielletty tälläkin hetkellä. Jos jokin asia on kielletty, niin sillä, että se kielletään uudestaan, ei ole vaikutusta.
Hän ei usko, että esimerkiksi kieltojen tuominen myös työlainsäädääntöön muuttaisi tilannetta.
Mäkelä korostaa, että yhteydenottojen määrä ei ole sama kuin oikeat syrjintätapaukset.
– Työpaikoilla on paljon kaikenlaisia muutoksia, eikä kaikki, mikä koetaan ei-toivottuna, ole välttämättä syrjintää.
Mäkelän mukaan palkansaajapuoli ei ole juuri esittänyt konreettisia muutoksia.
– Ihan hirveästi konkretiaa ei ole pöydällä ollut, että mitä muutokset voisivat olla.
Työryhmän puheenjohtaja, työ- ja elinkeinoministeriön johtava asiantuntija Seija Jalkanen toteaa, että työryhmän työ on kesken, eikä hän halua kommentoida työtä tarkemmin tässä vaiheessa.
Vetoomuksessa ovat työryhmästä mukana Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK, STTK ja Akava. Vetoomusta tukevat Mothers in Business -järjestö, Naisjärjestöjen keskusliitto ja Monimuotoiset perheet -verkosto.
14.9. klo 9.20 Lisätty vetoomuksen tukijoihin Mothers in Business, joka aluksi puuttui jutusta.