Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Osaan Suomea on todennäköisesti jäämässä matalan koronarokotuskattavuuden alueita.
Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla on parikymmentä kuntaa, joissa koko väestön koronarokotuskattavuus on tällä hetkellä THL:n tilastojen mukaan alle 70 prosenttia ja osassa kuntia jopa alle 60 prosenttia.
Pohjois-Pohjanmaan koko väestön rokotuskattavuutta laskee alueen suuri alle 12-vuotiaiden lasten määrä, joita ei toistaiseksi olla rokottamassa. Alueen lääkärien mukaan osassa kunnista esiintyy myös selvää rokotevastaisuutta.
Maan matalimmat luvut ovat Sievissä, jossa koronarokotteen on saanut tällä hetkellä 54,8 prosenttia asukkaista. Rokotevastaisuudestaan tunnetussa Luodon kunnassa Pohjanmaalla vastaava luku on 56,8.
Alle 60 prosentin koronarokotuskattavuuksissa ollaan koko Suomessa kuudessa kunnassa, joista neljä on Pohjois-Pohjanmaalla. Sievin lisäksi kattavuus on matala Limingassa (55,5), Tyrnävällä (56,8) ja Merijärvellä (57,4).
Vaikka luvuista jätetään pois alle 12-vuotiaat, näiden kuntien rokotuskattavuus jää kauas hallituksen asettamasta 80 prosentin tavoitteesta.
Esimerkiksi Sievissä rokotevastaisuus vaikuttaa nuorempien ikäluokkien halukkuuteen ottaa koronarokote, sanoo peruspalvelukuntayhtymä Kallion johtava ylilääkäri Risto Olli.
– Taustalla on voimakkaita persoonia, joilla on aikaa ja halua tuoda omaa ideologiaansa esille sosiaalisessa mediassa. Valitettavasti heidän joukossaan on myös terveydenhuollon ammattihenkilöitä. Toiminnan taustalla voi olla myös taloudellisia motiiveja, Olli sanoo.
Ollin mukaan rokotevastaisuus näkyy myös Nivalassa, jossa korona parhaillaan leviää.
Sievin ja Nivalan lisäksi peruspalvelukuntayhtymä Kallio vastaa Ylivieskan ja Alavieskan kuntien terveyspalveluiden järjestämisestä.
Täsmärajoituksilla voitaisiin tarttua paikallisiin epidemioihin
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on tietoinen Pohjois-Pohjanmaan osin matalasta koronarokotuskattavuudesta ja tilanne on seurannassa, sanoo johtava asiantuntija Mia Kontio.
Hän kertoo sähköpostitse, että kunnissa tehdään kaikki mahdollinen, jotta rokotuskattavuuksia saataisiin nostettua.
– Tällä hetkellä pyritään tekemään rokotteen ottaminen mahdollisimman helpoksi, jotta tavoitettaisiin ainakin kaikki, jotka eivät aktiivisesti rokotteita vastusta.
Kontion mukaan tiivis alue, jossa rokotuskattavuus on matala, mahdollistaa suurempien tartuntaketjujen synnyn.
– Tautia esiintyy alueella todennäköisesti, kunnes kaikki rokottamattomat ovat sen sairastaneet. Ja toki osa rokotetuistakin sairastuu.
Kontio kertoo, että matala rokotuskattavuus ja tartuntaryppäät voivat jatkossa tietää entistä paikallisempia rajoitustoimia, mikäli alueellista päätöksentekoa rajoitusten määräämisessä lisätään.
Kouluilla rokottaminen voisi olla turvallisuusriski
Sievin tuore kunnanjohtaja Kai Korhonen kertoo yllättyneensä kunnan rokotusvastaisuudesta. Korhonen on toiminut virassaan reilun viikon.
– Toivon, että tiedottaminen perustuisi faktatietoihin, joita viranomaiset antavat ja sitä kautta ymmärrys kasvaisi.
Korhonen toivoo myös, että koronarokotuksia saisi kunnassa nykyistä helpommin. Nyt rokotuksia jaetaan lähinnä terveyskeskuksessa.
– Pitäisikö niitä tuoda lähemmäksi kuntalaisia, kirjastoihin, kouluihin tai eri paikkoihin, missä voidaan saada rokotetta mahdollisimman helposti ja walk in -tyyliin.
Kallion johtava ylilääkäri Risto Olli kertoo, että Sievissä ei ole toistaiseksi lähdetty rokottamaan nuoria kouluihin, sillä se sitoisi terveydenhoitajia, joita tarvitaan jo rokotteiden antamiseen oman työnsä lisäksi.
Toisaalta kyse on myös turvallisuudesta.
Ollin mukaan rokotteiden vastustajat ovat liikkuneet kouluilla jakamassa oppilaille lehtisiä, joissa kehotetaan jättämään rokote ottamatta ja pyydetään toimittamaan lehtinen vanhemmille, jotta he ilmoittaisivat terveydenhuoltoon, ettei heidän lapsiaan saa rokottaa. Vastaavia tilanteita on ollut myös muualla Suomessa.
– Olemme miettineet, tulisiko kouluilla rokottamisesta ongelmia näiden koulujen ympäristöissä tapahtuvien lieveilmiöiden vuoksi.
Nostaako rajoitusten purku rokotekattavuutta?
Kallion alueen infektiolääkäri Arto Nieminen on huomannut, että lasten ja nuorten rokottamiseen koronaa vastaan suhtaudutaan kriittisesti etenkin monissa isoissa perheissä.
– Se tarkoittaa, että rokottamattomien määrä kertautuu nopeasti tilastoissa, sillä alueella on paljon lestadiolaisperheitä.
Nieminen sanoo, että rokottamattomuus ei kuitenkaan koske pelkästään herätysliikkeeseen kuuluvia henkilöitä, vaan rokottamatta on paljon muitakin, ja iso osa lestadiolaisista ottaa rokotteet asianmukaisesti.
Oulun yliopistollisen sairaalan vs johtajaylilääkäri Terhi Nevala sanoo, että alueilla, jossa on paljon rokottamattomia lapsia olisi tärkeää, että aikuiset ottaisivat rokotteen.
– Alle 12-vuotiaat sairastavat koronan pääosin lievänä, mutta virus jää maapallolle. Aikuisten rokottaminen on se, mitä voimme tehdä.
Risto Olli uskoo, että esimerkiksi Sievin rokotuskattavuus alkaa nousta viimeistään siinä vaiheessa, kun koronarajoitukset puretaan ja tauti leviää rokottamattomaan väestöön.
– Kun maskien käyttö loppuu ja käsidesien käyttö vähenee, hengitystieinfektioiden määrä kasvaa ja siellä joukossa lisääntyy korona ja myös sen vakavat muodot. Ehkä se herättää hakemaan rokotteen.
Aiheesta voi keskustella keskiviikkoon 15. syyskuuta kello 23:een saakka.
Juttua muokattu 14.9. klo 13.28. Lisätty Arto Niemiseltä kommentti: Nieminen sanoo, että rokottamattomuus ei kuitenkaan koske pelkästään herätysliikkeeseen kuuluvia henkilöitä, vaan rokottamatta on paljon muitakin, ja iso osa lestadiolaisista ottaa rokotteet asianmukaisesti.