Heinolan Vuohkallion öljyvuodon kaltaisia ympäristörikoksia käsitellään harvoin käräjäoikeuksissa. Varalämpölaitokselta pääsi ympäristöön noin 40 kuutiometriä öljyä vuoden 2017 lopussa, koska voimalaa ei ollut testattu muutostöiden jälkeen, eivätkä vuotohälyttimet olleet päällä. Lämpöyhtiön operatiivinen johtaja sai kuusi kuukautta ehdollista vankeutta ja yhtiö 60 000 euron yhteisösakon.
Yhtä laajamittaisia vahinkoja sattuu Suomessa vähän.
– Öljyvahinkoja tapahtuu vuosittain satoja, mutta näin isoja hyvin harvoin. Ehkä yksi vuodessa, arvioi ympäristölakimies Jouko Tuomainen Suomen ympäristökeskuksesta.
Tuomainen pitää ehdollista vankeusrangaistusta ankarana seurauksena, sillä usein tahattomista ympäristörikoksista voi selvitä sakoilla.
– Toisaalta luontovaikutuskin oli tavallista isompi, hän toteaa.
Heinolan öljyvahingon oikeuskäsittelyssä syyttäjänä olleen Heikki Ylisirniön mukaan käräjille päätyvissä tapauksissa teot ovat tyypillisesti tahattomia, kuten Heinolan öljyvahingossa.
– Tässä oli kysymys siitä, että tekijä on toiminut vähintään törkeän huolimattomasti, ja siinä mielessä tämä on tyyppitapaus. Tahalliset teot ovat erittäin harvinaisia, enkä muista, että sellaisia olisi lähihistoriassa ollut käräjillä esillä.
Törkeästä ympäristön turmelemisesta on mahdollista langettaa vähintään neljän kuukauden ja enintään kuuden vuoden vankeustuomio.
Siivous ei riitä hyvittämään, jos sotku on kyllin iso
Ylisirniö kertoo, että tavallisissa ja törkeissä ympäristön turmelemisissa ympäristön ennallistamistyöt jäävät usein tekemättä.
– Yleensä yritykseltä on loppunut raha, eivätkä yksityishenkilöt maksa tai tee ennallistamista.
Heinolan varavoimalaitoksen omistaja huolehti ympäristön puhdistamisesta. Operatiiviselle johtajalle annettiin kuitenkin vankeustuomio törkeästä ympäristön turmelemisesta ja yritys tuomittiin yhteisösakkoon, vaikka se pyrki korjaamaan vahingot.
Käräjäoikeus katsoi näytetyksi, että teollisuusalue tuli puhdistustöiden ansiosta joiltain osin jopa parempaan kuntoon kuin ennen öljyvuotoa. Samassa siivouksessa saatiin pois muutakin ympäristöön päätynyttä, vahingollista jätettä.
Luonnolle aiheutuneet vahingot olivat kuitenkin niin laajat, ettei niitä voinut kokonaan kuitata puhdistustöillä.
850 000 euroa suurin mahdollinen yhteisösakko
Käräjäoikeus tuomitsi Loimua Oy:n myös 60 000 euron yhteisösakkoon. Erikoissyyttäjä Ylisirniön mukaan yhteisösakkojen skaala lähtee 850 eurosta ja päättyy 850 000 euroon, joka on siis maksimi, johon törkeästä ympäristön turmelemisesta voidaan tuomita. Hän arvioi, että muutaman kymmenen tuhannen euron yhteisösakko on tavanomainen.
Kovimmat yhteisösakot on langetettu Talvivaara-jutussa, jossa Ylisirniö toimi syyttäjänä. Lopullinen rangaistus oli 500 000 euron suuruinen.
– Moni käräjäoikeus varmaan peilaa ratkaisussaan Talvivaaran juttuun, Ylisirniö arvioi.
Käräjäoikeudet eivät siis arvioi sakkoa esimerkiksi yrityksen maksukyvyn mukaan, vaan summaa suhteutetaan sillä ajatuksella, mikä olisi lievin ja pahin mahdollinen tapaus, ja mitä niiden väliin jää.
Sen sijaan entiselle toimitusjohtajalle Pekka Perälle annettu kuuden kuukauden ehdollinen vankeustuomio oli sama kuin Heinolan-tapauksessa.
"Muutostilanteessa pitää olla skarppina"
Erikoissyyttäjä Heikki Ylisirniön mukaan Heinolan-tapauksessa korostui se, että silloisella varavoimalaitoksen omistajalla eli Elenia Lämmöllä oli käynnissä henkilöstövaihdos juuri samaan aikaan, kun vahinkoon johtaneet virheet tehtiin, ja öljyä vuoti luontoon.
– Kun yritystoiminnasta on kysymys, ja vastuuta on eri portailla, muutostilanteessa pitää olla aina skarppina siitä, että myös velvoitteet ja vastuut ovat jollakin. Ettei missään vaiheessa tule tilannetta, ettei tiedetä, kuka vastaa ja mistä.
Suomen ympäristökeskuksen lakimies Jouko Tuomainen pitääkin Heinolan-tapauksen tuomiota hyvänä muistutuksena yrityksille siitä, että ympäristövastuujärjestelmän, teknisten järjestelmien sekä henkilöstön ohjeistamisen on oltava kunnossa, ja niille on oltava riittävät resurssit.
Tuomaisen mukaan Heinolan-tapaus on hyvä nostaa esiin, vaikka usein tahalliset teot saavatkin enemmän huomiota.
– Tämä on hyvä muistin virkistys. Pääasia tässä on, että yritykset saadaan toimimaan niin, ettei vahinkoja synny, hän toteaa.
Käräjäoikeuden langettamat tuomiot varavoimalaitoksen Heinolassa omistavan Loimua Oy:n operatiiviselle johtajalle ja yhtiölle eivät ole vielä lainvoimaisia. Niistä on mahdollista valittaa hovioikeuteen. Syyttäjä Ylisiriniö kertoo olevansa tyytyväinen käräjäoikeuden ratkaisuun, eikä näe tarvetta valittaa.
Lue myös: